Lue keskustelun säännöt.
Kumpi olisit mieluummin: asperger vai ADHD?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole valinnanvaraa: mulla on jo assidiagnoosi.
ADHD. Aspergerin sietäminen toisilla teki minut ahdistuneeksi silloin, ehkä oli ne pahimmat.
Ainakin omalla kohdallani Asperger tekee minusta erittäin vaikeasti työllistyvän ihmisen. Olen aika kädetön ja liian monimutkaisesti ajatteleva ihminen, erittäin uusavuton. Harvoista kiinnostuksenkohteista ei ainakaan vielä ole ollut työllistäjiksi.
ADHD on ja nautin elämästäni näin. Paljon ideoita, paljon energiaa, paljon kavereita. Ajatukset nyt ovat aika sekaisin, mutta halutessani saan ne rauhoittumaan lääkityksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on molemmat.
Kummasta luopuisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On elämä aika traagista kun sulla on Asperger. Normit pitää sua friikkinä ja elämä on loputonta yksinäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ADHD, enkä vaihtaisi tätä pois. Toki keskittymiskyky on joissain tylsissä asioissa kultakalan tasolla, mutta toisaalta tämä mahdollistaa myös hyperfokusoitumisen, mikä on työelämässä ollut monesti eduksi :)
Olen autismin kirjolla. Sekin mahdollistaa hyperfokusoitumisen.
Tuo asperger-termi ei ole enää käytössä btw.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin omalla kohdallani Asperger tekee minusta erittäin vaikeasti työllistyvän ihmisen. Olen aika kädetön ja liian monimutkaisesti ajatteleva ihminen, erittäin uusavuton. Harvoista kiinnostuksenkohteista ei ainakaan vielä ole ollut työllistäjiksi.
Tourettessa voi olla myös monimutkaista ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
On elämä aika traagista kun sulla on Asperger. Normit pitää sua friikkinä ja elämä on loputonta yksinäisyyttä.
Höpöhöpö. Minulla on asperger ja asiat ihan hyvin. On perhe, työtä, ystäviä ja harrastuksia, enkä usko, että kukaan pitää friikkinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ADHD on ja nautin elämästäni näin. Paljon ideoita, paljon energiaa, paljon kavereita. Ajatukset nyt ovat aika sekaisin, mutta halutessani saan ne rauhoittumaan lääkityksellä.
Mulle taas sosiaaliset kontaktit aiheuttaa "huonoa" kuormitusta, koska yllkontrolloin ja analysoin ennalta kaikkea käytöstäni ihmisten seurassa. Eli päinvastainen introverttiyteen taipuvainen nepsy, joka on kiinnostuneempi asioista kuin ihmisistä. Näissä on vissin paljon eroavaisuuksia, nuo paljon ideoita ja paljon energiaa kuulostaa kyllä liiankin tutulta.
Vierailija kirjoitti:
On elämä aika traagista kun sulla on Asperger. Normit pitää sua friikkinä ja elämä on loputonta yksinäisyyttä.
Aika monet tietämäni autismin kirjolaiset viihtyvätkin oikein hyvin yksin eivätkä erityisemmin kaipaakaan ihmissuhteita, päin vastoin ne vain rasittavat ja kuormittavat heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On elämä aika traagista kun sulla on Asperger. Normit pitää sua friikkinä ja elämä on loputonta yksinäisyyttä.
Höpöhöpö. Minulla on asperger ja asiat ihan hyvin. On perhe, työtä, ystäviä ja harrastuksia, enkä usko, että kukaan pitää friikkinä.
Onnenpekka. Minäkin olen asperger, mutta minulla ei ole noista neljästä mitään. Olemme kauhean kirjava joukko ihmisiä.
Olen as ja siskolla on adhd. Todellakin olen mieluummin minä. En sähellä ympäriinsä enkä ole sähköjänis. Nautin kun saan puuhastella omien juttujeni parissa. Voin syventyä niihin moneksi tunniksi ja olen tyytyväinen. Siskoa tuntuu koko ajan härnäävän joku sisäinen tunne.
Mulla lienee molemmat, ilman diagnooseja. Olin nuorena erittäin ADHD painotteinen, elämä oli silloin tavallaan ainaista päätöntä kaaosta mutta kuitenkin myös hyvää, sain aikaan (töissäkin) paljon! (Joskus tosin enemmän ja väärissä asioissa kuin olisi ollut tarkoituksenmukaista). Vanhemmiten ja vastoinkäymisten kautta tämä assi puoli on tullut esiin ääniherkkyyksineen ja kuormitus/palautumis ongelmineen, joten sanoisin että tämä assius on vielä enemmän sitä hevonkukkua kuin ADDi jutut unettomuuksineen jne. Olispa edes vain kompikumpi
En osaa valita. Aviomies on molempia itse en kumpaakaan... Ehkä jos saisi tuon että ADHD ilman hyperaktiivisuutta niin se 🤔
Vierailija kirjoitti:
On elämä aika traagista kun sulla on Asperger. Normit pitää sua friikkinä ja elämä on loputonta yksinäisyyttä.
Minä ainakin olen varsin tavallinen nainen. Nätti, joten siitä on varmasti ollut apua. Ihmissuhteet ja työelämä on takunneet, mutta toisaalta ihmiset kuitenkin tykkää minusta. Se se vasta ongelma onkin, kun minä en tykkää oikein kenestäkään. Mies mulla kyllä on. Netistä hankin kirjoittamalla, että haluan 10 vuoden sisällä nämä ja nämä asiat. Nyt 9 vuotta myöhemmin olen ne saanut.
ADHD:n oireita pystyy hillitsemään toimivalla lääkityksellä, autismin kirjoon ei puolestaan ole lääkitystä, vaan sen kanssa täytyy vain oppia tulemaan toimeen.
Olen ADHD, enkä vaihtaisi tätä pois. Toki keskittymiskyky on joissain tylsissä asioissa kultakalan tasolla, mutta toisaalta tämä mahdollistaa myös hyperfokusoitumisen, mikä on työelämässä ollut monesti eduksi :)