Lue keskustelun säännöt.
Pakko lopettaa nettideittailu, en enää kestä näitä sydänsuruja
01.11.2019 |
Olen ihan suht tyytyväinen elämääni ollessani sinkkuna ja ilman että muistelen kaiholla mitä hetki sitten vielä oli. Siinä hyvässä fiiliksessä alkaa taas haaveilla, että kunpa olisi joku, jonka kanssa jakaa näitä kaikkia pieniä ilon hetkiä. Sitten taas palaa jonnekin treffisivustolle, löytää jonkun joka innostuu minusta yhtä paljon kuin minä hänestä, tai jopa enemmän. Sitä iloa ja intoa toisen puolelta kestää korkeintaan muutaman kuukauden ja taas toinen sanoo ei meillä ole tulevaisuutta. Ja minä koitan paikkailla särkynyttä sydäntäni seuraavat puoli vuotta.
Miksi en onnistu näissä jutuissa? Kiinnostunko vääränlaisista vai sattuuko kohdalleni niitä huolimatta omasta tahdostani? Mikä tarkoitus tällä kaikella pskaa niskaan jatkuvalla putoamisella on?
Ja olisi kiva jos voisitte jeesata ja kertoa mitä mun pitäisi tehdä näille ongelmille. Jos kellään on mitään hyviä ehdotuksia. Koska onhan tää nyt prseestä että tätä samaa kuraa sataa niskaan jatkuvalla syötöllä. Joskus se raja tulee vastaan.
Kommentit (164)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ratkaisuni oli lopettaa deittipalstoilla pyöriminen. En usko sitä kautta löytyvän järjellistä miestä tai suhdetta. Alusta jo tekee sen, että kehenkään ei ole pakko pysähtyä. Samat profiilit siellä vuodesta toiseen, aina odottamassa jotain parempaa, jännempää. Surullisia paikkoja. Tekee hyvää ihmiskuvalle (mieskuvalle) pysyä sieltä kokonaan poissa ja keskittyä ihan muuhun elämään.
Vierailija kirjoitti:
Minun ratkaisuni oli lopettaa deittipalstoilla pyöriminen. En usko sitä kautta löytyvän järjellistä miestä tai suhdetta. Alusta jo tekee sen, että kehenkään ei ole pakko pysähtyä. Samat profiilit siellä vuodesta toiseen, aina odottamassa jotain parempaa, jännempää. Surullisia paikkoja. Tekee hyvää ihmiskuvalle (mieskuvalle) pysyä sieltä kokonaan poissa ja keskittyä ihan muuhun elämään.
Mutta jos siellä "ihan muussa elämässä" sattuisikin jonkun kohtaamaan (ei muuten ole tapahtunut tässä muutaman vuoden sinkkuuteni aikana kertaakaan) niin mistä sen tietää ettei tämä ole silti myös siellä deittipalstoilla pyörimässä ja etsimässä jotain jännempää? Ei yhtään mistään. Mä en halua kyynistyä, jaksan uskoa siihen että joku päivä vielä. En minä vuodesta toiseen deittipalstoilla pyöri, kyllä minäkin annan "ihan muulle elämälle" mahdollisuuden ihan joka päivä, mutta kyllä se vähän niin tuntuu olevan, että jos näin aikuisella iällä jotain haluaa löytää, sieltä palstoilta se löytyy. Joku päivä vielä.
Tsempit aloittajalle. Samassa veneessä. Joku päivä vielä :)
ihan ok juttu mutta ootko sä ap kattonu simpsonit sarjasta jakson himo läski homer :D siinä esiintyy koko simpsonit perhe eli myös bart simpsons homer poika fanit saavat nauraa ja naurattaahan se tietty myös vaikka homerin läski kuteet ja muut :D kannattaa kattoo nopee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun ratkaisuni oli lopettaa deittipalstoilla pyöriminen. En usko sitä kautta löytyvän järjellistä miestä tai suhdetta. Alusta jo tekee sen, että kehenkään ei ole pakko pysähtyä. Samat profiilit siellä vuodesta toiseen, aina odottamassa jotain parempaa, jännempää. Surullisia paikkoja. Tekee hyvää ihmiskuvalle (mieskuvalle) pysyä sieltä kokonaan poissa ja keskittyä ihan muuhun elämään.
Olisin ehdottanut samaa. En ole itse koskaan nettideittaillut mutta yhdessä deittisovelluksessa olen ollut (sielläkin tosin vain vähän aikaa) ja sieltä riitti yksi tarpeeksi huono kokemus että päädyin tähän ratkaisuun. Tajusin koko homman idean ja samassa totesin, ettei todellakaan ole minun paikkoja nuo. Ei ole muuten kertaakaan käynyt mielessä että menisin takaisin tai kokeilisin jotain toista alustaa. Samaa on kuitenkin edessä kaikkialla.
Jos en muuta kautta miestä löydä niin ei tarvi löytääkään.
Deittipalstoille tuntuu valikoituvan ainakin miehistä se ongelmallisin segmentti, näin kauniisti sanottuna. Koko nettideittikuvio on jotenkin vinksahtanut. Otetaan yhteyttä sataan ihmiseen ja jokaisen kanssa lähtöoletus on se, että tässä saattaisi nyt olla parisuhteen ainekset kasassa. Epätoivo ja kyynisyys ja odotukset kasvavat jokaisen huonon kokemuksen myötä. Ja niitä huonoja kokemuksia totisesti tulee. Sama kun yrittäisit pistää parisuhdetta pystyyn sadan seuraavaksi tosielämässä sattumanvaraisesti tapaamasi oikeaan ikähaarukkaan asettuvan miehen kanssa, hirmuisilla odotuksilla. Not gonna happen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä vähän aikaa taukoa niistä treffisivustoista. Minulle myös on tullut vastaan pelkkiä pettymyksiä, mutta ei auta kuin mennä eteenpäin....Meinasin itsekkin kyynistyä koko hommaan, ja sitten poistin profiilit ja ajattelin keskittyä nyt ihan muihin juttuihin.
Samat ihmiset pyörii vuodesta toiseen näillä treffisivuilla. Jos et ole valmis ottamaan mt- tai alko-ongelmaista kumppaniksesi, niin kierrä ne sivut kaukaa. Toinen kategoria on ne varatut, jotka eivät välitä mistään muusta kuin siitä yhdestä asiasta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on sama ongelma kuin yleensäkin naisilla, että deittalet sitä 1% jännispossea.
Joo, kyllä se taitaa niin olla että kukaan täysipäinen ihminen, mies tai nainen, ei jaksa tuota meininkiä pitkään. Järkevät ihmiset jättäytyvät pois, luonnevikaiset ja merkitykselliseen parisuhteeseen kykenemättömät jäävät sinne pyörimään. Siitä joukosta sitten valitsemaan... 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on sama ongelma kuin yleensäkin naisilla, että deittalet sitä 1% jännispossea.
Jep, silloin pitää olla parempi kuin se muu 90% naisista jotta pääsee kymmenen naisen rinkiin.
Vitsi, kirjoitinko mä just tämän aloituksen :)
Oon keväästä lähtien ollu yhellä alustalla ja tuloksena kaksi tapailu/treffailujuttua, jotka molemmat kesti sen pari kuukautta. Selkeesti miehet ei vaan tienny ees enää mitä hakevat eivätkä osaa pysähtyä kenenkään kohdalle, vaikka alussa ollaan niin hitsin innoissaan sun muuta sontaa. Ite tietysti ehdin vähän jo tykästyä molemmissa jutuissa, koska en ollu vielä karaistunu ja tajunnu pelin henkee. Molemmat luonnollisesti edelleen etsii seuraa, toisen kanssa ollaan ihan kavereita, mutta toisen kanssa yhteydet katkes johonkin typerään sanailuun... Näissä molemmissa mä luulen, että ois tullu joku suhdekin, jos ois ollu normaaliin tapaan luotu kuvio, etteivät miehet ois vuosia pyöriny tindereissä sun muissa.
Nyt oon jo oppinu nuo miestyypit, jotka tuolla pyörii ja treffeille asti tulee lähdettyä äärimmäisen harvoin. Jotenkin odotan vaan koko ajan, että homma hyytyy enkä jaksa itekään enää panostaa tai ottaa ketään kovin tosissaan. Jutut menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Parhaillaan oli viestittelyä erään miehen kanssa jokunen vko, ihan järkevää ja syvällistäkin keskustelua ja tiivistä yhteydenpitoa, mutta eilen sitten yllättäen hiljaisuutta....ja tiiän et se tarkoittaa sitä, että tuli kuvioihin joku uusi kiinnostus :D No, onneksi tähän en lähteny tunteella enkä oottanu yhtään mitään.
Mutta jotain hyvää tästä nettideittailusta on seurannu, että arjessa oon alkanu ottaan miehiin enemmän kontaktia ja oon rohkeempi sen suhteen. Ja osaan keskustella ehkä paremmin miesten kanssa ja heittää jotain flirttiäkin. Huomannu niinkin päin, et miehet kattelee mua enemmän sillä silmällä kun oon avoimempi. Että ehkä mä tapaan sen oikean sitten jossain huoltsikalla, kun oon hikisenä lenkin jäljiltä tai jotain, tähän mä uskon enemmän :) Toisaalta oon jo valmistautunu olemaan yksin lopun ikää. Ettei sekään kovin paha vaihtoehto ole, seksiä nyt tarvis joskus saada kuitenkin, mutta se varmasti järjestyy helpommin kun parisuhde. Mitä nettideittimiehiä tässä oppinu tuntemaan ja heidän aivoituksiaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo se törkyviestien määrä mitä deittipalstoilla naisena saa käännytti mut sieltä hyvin nopeasti pois. Aluksi se oli ihan kiintoisaa, mutta hyvin nopeasti alkoi ällöttää. Onneksi lähipiirissä on paljon hyviä miehiä, muuten olisi varmaan alkanut ällöttää koko miessukupuoli.
Joo naiset on treffipalstoillakin jokseenkin täydellisiä ja kunnollisen miehen on helppo löytää kumppani sieltä 👍 onneksi näin, on meillä miehillä helppoa
Mun eräs tuttava on etsinyt sitkeästi kumppania deittisivustoilta ja mua oikeasti kylmää, millaiseksi hänen elämänsä on muuttunut. Löytyy esimerkiksi kiva "Pena". Hänen kanssaan viestitellään muutama päivä, tavataan ja viimeistään kolmansilla treffeillä mennään sänkyyn. Sen jälkeen alkaa yhteisen tulevaisuuden suunnittelu ja hän tutustuttaa "Penan" läheisiinsä. Parin kuukauden kuluttua "Penalla" alkavat kiireet ja lopulta mies katoaa kokonaan. Tuttavani itkee pettymystään, mutta jo pian hänellä on netistä löydetty "Make" ja samat suhteen vaiheet toistuvat pilkuntarkasti. "Maken" jälkeen tulee "Timppa" ja sitten "Vellu". Kun kuulen jonkun puhuvan Tinderistä tai Eliit tikumppaneista mulla nousevat hiukset pystyyn. Millainen ihmisten kertakäyttökulttuuri siellä on vallalla........
Vierailija kirjoitti:
Jo se törkyviestien määrä mitä deittipalstoilla naisena saa käännytti mut sieltä hyvin nopeasti pois. Aluksi se oli ihan kiintoisaa, mutta hyvin nopeasti alkoi ällöttää. Onneksi lähipiirissä on paljon hyviä miehiä, muuten olisi varmaan alkanut ällöttää koko miessukupuoli.
Miksi naisia saa ällöttää miessukupuoli joidenkin käytöksen vuoksi mutta miehiä ei saa ällöttää naiset joidenkin testatessa kaikkia pitäjän miehiä fyysisen yhteensopivuuden varmistamiseksi?
Tarkoitan siis että vain naisten ällötys hyväksytään.
Yksi deittipalstan mies sanoi sen mulle suoraan, sen jälkeen kun oli piirittänyt intensiivisesti ja pitkään viestien muodossa. ”The chase is always better than the catch”.
Verratkaapa, miehet, huviksenne jonkun deittipalstan miesten ja naisten profiileja. Mitä haetaan, millä tarkoituksella ollaan liikkeellä, miten itsestä ja omista toiveista viestitään. Jos ette näe eroa niin olette melkoisia puusilmiä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että miehille olisi helpompi löytää hyvä parisuhde noilta sivustoilta. Mutta kokemus kaikkinensa on varmasti miehille ja naisille aika erilainen. Siitä ällötys.
.