Pakko lopettaa nettideittailu, en enää kestä näitä sydänsuruja
Olen ihan suht tyytyväinen elämääni ollessani sinkkuna ja ilman että muistelen kaiholla mitä hetki sitten vielä oli. Siinä hyvässä fiiliksessä alkaa taas haaveilla, että kunpa olisi joku, jonka kanssa jakaa näitä kaikkia pieniä ilon hetkiä. Sitten taas palaa jonnekin treffisivustolle, löytää jonkun joka innostuu minusta yhtä paljon kuin minä hänestä, tai jopa enemmän. Sitä iloa ja intoa toisen puolelta kestää korkeintaan muutaman kuukauden ja taas toinen sanoo ei meillä ole tulevaisuutta. Ja minä koitan paikkailla särkynyttä sydäntäni seuraavat puoli vuotta.
Miksi en onnistu näissä jutuissa? Kiinnostunko vääränlaisista vai sattuuko kohdalleni niitä huolimatta omasta tahdostani? Mikä tarkoitus tällä kaikella pskaa niskaan jatkuvalla putoamisella on?
Ja olisi kiva jos voisitte jeesata ja kertoa mitä mun pitäisi tehdä näille ongelmille. Jos kellään on mitään hyviä ehdotuksia. Koska onhan tää nyt prseestä että tätä samaa kuraa sataa niskaan jatkuvalla syötöllä. Joskus se raja tulee vastaan.
Kommentit (164)
Kaikenlaista ihme hiihtäjää. Yhdellekin jonka kanssa olin kirjoitellut muutaman päivän ja juttu tuntui luistavan OK sanoin, että sanoo vaan suoraan jos tuntuu ettei nappaa ja hän oli vaan että joojoo tottakai. Sitten pian hänen profiili menikin ykskaks piiloon. Meni varmaan kuukausi tai pari ja taas oli takaisin linjoilla, oli varmaan jonkun virheellisen "tää on se oikee" valinnan tehnyt ja häntä koipien välissä takaisin markkinoille, mutta eipä kiinnostanut enää kirjoitella moisen käytöstavattoman kanssa joka ei edes vaivaudu ilmoittamaan minne häviää yhtäkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ehkä miehenä perääntyisin muutaman kuukauden tapailun jälkeen, jos nainen alkaisi jo noin aikaisin puhua yhteenmuutosta ja lapsista tms. Edellisen suhteen jäljiltä olen aika kyyninen nopeasti eteneviä naisia kohtaan. Olisiko ongelmanne siinä, että esitätte sitoutumista miehille vähän turhan aikaisin?
Miksi tämä sai alapeukkuja? Katkerien valitusta sitten näköjään peukutetaan tässä ketjussa. Huoh...
En alapeukuttanut mutten myöskään yläpeukuttanut. Minusta sitoutumiseen liittyvät asiat voi ottaa esille jo hyvissä ajoin, jos sitoutuminen on se mitä suhteelta hakee. Puheeksi ottaminen ei tarkoita, että ne pitäisi samalla sekunnilla toteuttaa. Se voi olla tapa selvittää, onko toinen yhtään samalla mielellä liikkeellä ja haluaako tulevaisuudelta samoja asioita. Jos hän perääntyy jo pelkästä aiheen esille ottamisesta, voi olettaa ettei ole oikea ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ehkä miehenä perääntyisin muutaman kuukauden tapailun jälkeen, jos nainen alkaisi jo noin aikaisin puhua yhteenmuutosta ja lapsista tms. Edellisen suhteen jäljiltä olen aika kyyninen nopeasti eteneviä naisia kohtaan. Olisiko ongelmanne siinä, että esitätte sitoutumista miehille vähän turhan aikaisin?
Miksi tämä sai alapeukkuja? Katkerien valitusta sitten näköjään peukutetaan tässä ketjussa. Huoh...
En alapeukuttanut mutten myöskään yläpeukuttanut. Minusta sitoutumiseen liittyvät asiat voi ottaa esille jo hyvissä ajoin, jos sitoutuminen on se mitä suhteelta hakee. Puheeksi ottaminen ei tarkoita, että ne pitäisi samalla sekunnilla toteuttaa. Se voi olla tapa selvittää, onko toinen yhtään samalla mielellä liikkeellä ja haluaako tulevaisuudelta samoja asioita. Jos hän perääntyy jo pelkästä aiheen esille ottamisesta, voi olettaa ettei ole oikea ihminen.
Ok, ajattelin itse, että noista voi puhua ajatuksen tasolla jo ennen tapaamista. Itse en viitsi lähteä treffeille ollenkaan, jos suunnitelmat eivät sitten lopulta kuitenkaan kohtaa. Ei noista silti aina ehdi keskustella etukäteen, se on vähän tilannekohtaista. Haluaisin kuitenkin mieluiten ehkä jonkinlaisen erillissuhteen, joten siksi tuo yhteenmuutto arveluttaa. En kyllä silti perääntyisi tapailusta ikinä ghostaamalla. Ajattelen, että tuossa vaiheessa on oikein antaa toiselle kunnollinen selitys siitä, miksi ei halua enää jatkaa tapailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ehkä miehenä perääntyisin muutaman kuukauden tapailun jälkeen, jos nainen alkaisi jo noin aikaisin puhua yhteenmuutosta ja lapsista tms. Edellisen suhteen jäljiltä olen aika kyyninen nopeasti eteneviä naisia kohtaan. Olisiko ongelmanne siinä, että esitätte sitoutumista miehille vähän turhan aikaisin?
Miksi tämä sai alapeukkuja? Katkerien valitusta sitten näköjään peukutetaan tässä ketjussa. Huoh...
En alapeukuttanut mutten myöskään yläpeukuttanut. Minusta sitoutumiseen liittyvät asiat voi ottaa esille jo hyvissä ajoin, jos sitoutuminen on se mitä suhteelta hakee. Puheeksi ottaminen ei tarkoita, että ne pitäisi samalla sekunnilla toteuttaa. Se voi olla tapa selvittää, onko toinen yhtään samalla mielellä liikkeellä ja haluaako tulevaisuudelta samoja asioita. Jos hän perääntyy jo pelkästä aiheen esille ottamisesta, voi olettaa ettei ole oikea ihminen.
Ok, ajattelin itse, että noista voi puhua ajatuksen tasolla jo ennen tapaamista. Itse en viitsi lähteä treffeille ollenkaan, jos suunnitelmat eivät sitten lopulta kuitenkaan kohtaa. Ei noista silti aina ehdi keskustella etukäteen, se on vähän tilannekohtaista. Haluaisin kuitenkin mieluiten ehkä jonkinlaisen erillissuhteen, joten siksi tuo yhteenmuutto arveluttaa. En kyllä silti perääntyisi tapailusta ikinä ghostaamalla. Ajattelen, että tuossa vaiheessa on oikein antaa toiselle kunnollinen selitys siitä, miksi ei halua enää jatkaa tapailua.
Niin, jos itsellä on tosi selvästi mielessä mitä suhteelta haluaa/ei halua, tietenkin järkevintä on ottaa asia esille jo ennen treffeille menoa tai viimeistään sitten ekoilla treffeillä. Ja mitä suorempaan asiansa esittää, sitä parempi, ei jää mitään epäselvyyksiä. Tiedän kokemuksesta ettei ole kiva tilanne, jos kaksi täysin eri mielellä liikkeellä olevaa päätyy treffeille tai jopa tapailemaan. Noin muutenkin kaikki omat pakolliset vaatimukset on hyvä käydä läpi mielellään jo ennen treffejä.
Kun ollaan jo tapailuvaiheessa, minustakin jokin selvä selitys tapailun lopettamiselle on hyvä antaa. Siinä vaiheessa ghostaaminen ei ole ensimmäinen ratkaisu.
Olen jo 49-vuotias, joten deittailussa on erilainen lähtökohta kuin nuoremmilla, ehkä perheestä ja lapsista haaveilevilla. Olen elänyt jo sen perehelämän ja kasvattanut lapseni, joten minulle sopii ehdottomasti parhaiten sellainen tapailu, jossa pidetään omat kodit ja oma muu elämä erillään. Onko tämä sitten kevytsuhde vai seksisuhde määritelmänä, mutta eipä sillä väliä silloin kun kummatkin ovat samaa mieltä ja kummatkin saavat iloa ja tyydytystä.
Mitä Tinder profiiliin tulee, kerron siinä em asiat ihan selvästi, mutta ei sekään aina auta, koska viestejä lähettelee miehet jotka haluavat asua naisen kanssa ja nyhjätä yhdessä minun tarpeisiini nähden aivan liikaa. Tai sitten miehet joilla on pieniä lapsia, kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kaverini on jo vuosia etsinyt seuraa netistä, mutta ei ole löytänyt. Silti jatkaa netistä etsimistä... Minä olisin hänen sijassaan aikoja sitten mennyt etsimään jostain muualta. Jos ei onnistu jossain asiassa, yleensä kannattaa muuttaa jotenkin toimintatapaa eikä vain hakata päätä seinään.
Kuten mistä? Ehdota vaikka kolmea paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
”Oisko kiinnostusta 3n kimppaan kahen nuoren kollin kaa. Posliinit ja hyvä peppu ja isot kalut tietty.” Kun kieltäytyy kohteliaasti niin vastauksena ”ei tollanen yksinhuoltajahuora olis kiinnostanutkaan”.
Tällaisten takia käytänkin ainoastaan Tinderiä ja OkCupidia, joissa minulle ei voi lähettää yhtäkään viestiä ellen ole ensin itse tykännyt ko. miehestä. Koska olen vielä hyvin valikoiva tykkäyksissä, olen säästynyt tältä ilmiöltä lähes täydellisesti.
M43 kirjoitti:
alfako kirjoitti:
Joo naiset on treffipalstoillakin jokseenkin täydellisiä ja kunnollisen miehen on helppo löytää kumppani sieltä 👍 onneksi näin, on meillä miehillä helppoa
En minä vaan ole kunnollista naista löytäny. Mielenterveysongelmaisia tuntuu olevan suurin osa omasta ikäluokasta.
Miten nämä mt-ongelmat ovat esimerkiksi ilmenneet? Kiinnostaa näin naisena!
Kaikenlaisia kokemuksia on ollut. Joskus mies on suuttunut siitä, etten uskalla heti tavata tai etten vastaa viesteihin tarpeeksi nopeasti, ja on syyttänyt että haluan vain vedättää.
Yksi mies lähetti todella romanttisia viestejä ja suunnitteli jo yhteistä tulevaisuutta, vaikka ei ollut vielä tavattu. Sitten sain häneltä viestejä, jotka oli selvästi tarkoitettu jollekin toiselle naiselle. Vähän uskottavuus kärsi...
Oma lukunsa ovat miehet, jotka vaativat minulta selitystä siihen, miksei kukaan nainen koskaan suostu tapaamaan heitä. Ihan kuin voisin vastata kaikkien naisten puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi kaverini on jo vuosia etsinyt seuraa netistä, mutta ei ole löytänyt. Silti jatkaa netistä etsimistä... Minä olisin hänen sijassaan aikoja sitten mennyt etsimään jostain muualta. Jos ei onnistu jossain asiassa, yleensä kannattaa muuttaa jotenkin toimintatapaa eikä vain hakata päätä seinään.
Kuten mistä? Ehdota vaikka kolmea paikkaa.
1. Baarista
2. Tanssilavalta
3. Jostain harrastuspiiristä
Pariuduttiin sitä ennenkin, vaikka nettiä ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaista ihme hiihtäjää. Yhdellekin jonka kanssa olin kirjoitellut muutaman päivän ja juttu tuntui luistavan OK sanoin, että sanoo vaan suoraan jos tuntuu ettei nappaa ja hän oli vaan että joojoo tottakai. Sitten pian hänen profiili menikin ykskaks piiloon. Meni varmaan kuukausi tai pari ja taas oli takaisin linjoilla, oli varmaan jonkun virheellisen "tää on se oikee" valinnan tehnyt ja häntä koipien välissä takaisin markkinoille, mutta eipä kiinnostanut enää kirjoitella moisen käytöstavattoman kanssa joka ei edes vaivaudu ilmoittamaan minne häviää yhtäkkiä.
Voi että, kyllä mahtoi tätä miestä kerrassaan harmittaa. ONNEKSI annoit sille opetuksen, hah ha, kyllä hän nyt oppi läksynsä!
:D:D:D
Vierailija kirjoitti:
Oma lukunsa ovat miehet, jotka vaativat minulta selitystä siihen, miksei kukaan nainen koskaan suostu tapaamaan heitä. Ihan kuin voisin vastata kaikkien naisten puolesta.
Oletan, että avautuminen tulee sen jälkeen kun eivät saa sinua treffeille, joten voithan siihen heittää jonkun oman mielipiteesi, joka todennäköisesti vastaa suurinta osaa muidenkin naisten mielipiteistä kyseisistä miehistä.
Vierailija kirjoitti:
”Oisko kiinnostusta 3n kimppaan kahen nuoren kollin kaa. Posliinit ja hyvä peppu ja isot kalut tietty.” Kun kieltäytyy kohteliaasti niin vastauksena ”ei tollanen yksinhuoltajahuora olis kiinnostanutkaan”.
Vastasin tähän jo kerran, mutta viestini taisi kadota kun en näe sitä missään. Joten uudestaan totean, että tuollaisia vastauksia saa miehiltä baarissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaista ihme hiihtäjää. Yhdellekin jonka kanssa olin kirjoitellut muutaman päivän ja juttu tuntui luistavan OK sanoin, että sanoo vaan suoraan jos tuntuu ettei nappaa ja hän oli vaan että joojoo tottakai. Sitten pian hänen profiili menikin ykskaks piiloon. Meni varmaan kuukausi tai pari ja taas oli takaisin linjoilla, oli varmaan jonkun virheellisen "tää on se oikee" valinnan tehnyt ja häntä koipien välissä takaisin markkinoille, mutta eipä kiinnostanut enää kirjoitella moisen käytöstavattoman kanssa joka ei edes vaivaudu ilmoittamaan minne häviää yhtäkkiä.
Voi että, kyllä mahtoi tätä miestä kerrassaan harmittaa. ONNEKSI annoit sille opetuksen, hah ha, kyllä hän nyt oppi läksynsä!
:D:D:D
No kyllä veikkaan, että miehen tapauksessa se aina tuntuu jos yksikin potentiaalinen nainen "menetetään", naisethan ne saa nauttia siitä tarjonnasta, toisin kuin suurin osa miehistä jotka on vähänväliä kitisemässä kun ei saa mätsejä ja ketään ei kiinnosta.
Itsekin aina välistä retkahdan deittisivustoille vaikka tiedän, että se on tuhoon tuomittua ja silkkaa itsensä kiusaamista. Ihan hölmöä ajatella, että minunlaiseni ihminen ainakaan mistään deittipalstoilta kumppania löytäisi kun siellä on niin veetusti parempia vaihtoehtoja. Jumalautsi, koko maailma on täynnä minua parempia ihmisiä :D
Pelkkää surua ja murhettahan siitä aina seuraa kun päätän kirjautua niille sivustoille. Aika äkkiä se totuus kuitenkin iskee naamalle ja sitä vajoaa suht synkkiin vesiin aina näiden retkahdusten jäljiltä. Sitä vaan yksinkertaisesti tajuaa sen, että ei kelpaa. Sitä tosiaan menee sinne toivoa täynnä ja ihan intona, että ehkä nyt löytyisi se nainen, joka minut kelpuuttaa sellaisena kuin olen, hyvine ja lukemattomine huonoine puolineni, mutta eihän se koskaan niin mene... En ymmärrä miksi pitää satuttaa itseään ja aina tasaisen epätasaisen väliajan jälkeen palata. Tulee vaan ihan käsittämättömän paska fiilis, mutta samalla kyllä ymmärrän elämän realiteetit. Kuka nyt haluaisi seksuaalisesti kokemattoman "miehen", joka ei ole päivääkään ollut oikeissa töissä ja asustaa vanhempiensa nurkissa. Voi olla aikas tiukkaa satuttaa itseään kovin monen naisen top10-listalle mitä tulee unelmakumppaniin :D Mutta juu...
Terveisin Naispelko26
Vierailija kirjoitti:
Itsekin aina välistä retkahdan deittisivustoille vaikka tiedän, että se on tuhoon tuomittua ja silkkaa itsensä kiusaamista. Ihan hölmöä ajatella, että minunlaiseni ihminen ainakaan mistään deittipalstoilta kumppania löytäisi kun siellä on niin veetusti parempia vaihtoehtoja. Jumalautsi, koko maailma on täynnä minua parempia ihmisiä :D
Pelkkää surua ja murhettahan siitä aina seuraa kun päätän kirjautua niille sivustoille. Aika äkkiä se totuus kuitenkin iskee naamalle ja sitä vajoaa suht synkkiin vesiin aina näiden retkahdusten jäljiltä. Sitä vaan yksinkertaisesti tajuaa sen, että ei kelpaa. Sitä tosiaan menee sinne toivoa täynnä ja ihan intona, että ehkä nyt löytyisi se nainen, joka minut kelpuuttaa sellaisena kuin olen, hyvine ja lukemattomine huonoine puolineni, mutta eihän se koskaan niin mene... En ymmärrä miksi pitää satuttaa itseään ja aina tasaisen epätasaisen väliajan jälkeen palata. Tulee vaan ihan käsittämättömän paska fiilis, mutta samalla kyllä ymmärrän elämän realiteetit. Kuka nyt haluaisi seksuaalisesti kokemattoman "miehen", joka ei ole päivääkään ollut oikeissa töissä ja asustaa vanhempiensa nurkissa. Voi olla aikas tiukkaa satuttaa itseään kovin monen naisen top10-listalle mitä tulee unelmakumppaniin :D Mutta juu...
Terveisin Naispelko26
Sitten kun olet lähes nelikymppinen ja luovuttanut laillani, huomaat ettei se niin kauhealta tunnukaan ja alat miettimään että miksi hitossa se edes aikoinaan oli niin tärkeää pyrkiä löytämään se nainen. Aivan joutavaa ajanhaaskuuta ja itsensä kiusaamistahan se vaan oli ja jos voisi menneisyyden itselleen takoa järkeä päähän niin sanoisin, että keskity muihin juttuihin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma lukunsa ovat miehet, jotka vaativat minulta selitystä siihen, miksei kukaan nainen koskaan suostu tapaamaan heitä. Ihan kuin voisin vastata kaikkien naisten puolesta.
Oletan, että avautuminen tulee sen jälkeen kun eivät saa sinua treffeille, joten voithan siihen heittää jonkun oman mielipiteesi, joka todennäköisesti vastaa suurinta osaa muidenkin naisten mielipiteistä kyseisistä miehistä.
Mutta onko miehelle mitään hyötyä siitä, että hän saa kuulla olevansa liian tyhmä ja tylsä?
Siitä olen joskus antanut palautetta, kun mies dramatisoi asioita, esim. menee pois tolaltaan jos en vastaa viesteihin tarpeeksi aktiivisesti. Ei ole kiva saada viestejä tyyliin "Olen itkenyt koko illan kun vastasit viesteihini niin lyhyesti... Sano suoraan jos et halua tavata..." Varsinkaan jos omasta mielestäni kaikki on mennyt hyvin ja miehen reaktio tulee yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä heput oli liian kilttejä ja te liian innostuneita, ettekä huomanneet miten yrittivät sanoa ettei tämä nyt ehkä pelitä. Omalle kohdalle sattui tällainen päällepuskeva nainen jonka profiilissa kävin, tämä alkoi heti viestittää ja lähinnä kohteliaisuudesta aloin vastailemaan. Naisen innostus alkoi ahdistamaan ja sanoin asiasta, mutta ei kun toisen piti saada treffeillä nähdä tuleeko mitään. Onneksi kerrankin sitten livenä en naista sytyttänyt ja jätti rauhaan. Poistuin deittisivuilta, koska ei ole sopiva paikka vähänkään herkemmälle ja kiltimmälle. Joko on tarjolla tyhjää itsetunnon murskaten, tai sitten epätoivoisia päällekäyviä joille pitäisi mulkkumaisesti sanoa "ei kiinnosta" että tajuaisivat.
Ei ole todellista. Menit treffeille asti vaikka nainen ahdisti etkä ollut kiinnostunut? Varmasti ihan oikea ratkaisu poistua sivustoilta.
Miten niin ei todellista, tässähän moni mies alkanut selvästi kiltteyttään innostuneen naisen kanssa suhteeseenkin asti, kunnes sitten katosivat.
Kiltteyttään? Kumpihan lopulta on kiltimpää, sanoa heti tavalla taikka toisella ettei nappaa vai antaa ymmärtää kiinnostusta olevan jopa suhteeseenkin asti, vaikkei sitä todellisuudessa ole.
"Antaa ymmärtää" on sekin vähän suhteellinen käsite. Jos toinen ei tajua vaikka sen sanoo, kun jo sen pelkän yhteydenpidon näkee kiinnostuksen merkiksi, niin liian kiltti ja miellyttämishaluinen menee helposti pitkällekin tahtomattaan.
No tuota, miten sitten yhteydenpito deittisivustolla pitäisi ymmärtää jos ei merkkinä kiinnostuksesta? Ei siellä kovin moni tietääkseni ole kavereita etsimässä. Jos ei kiinnosta, yhteydenpito lopetetaan.
Sinäkään et siis muuten tajua kuin kylmää ghostaamista, vaikka toimen verbaalisesti ilmaisee kiinnostumattomuutensa, mutta jatkaa silti kohteliaasti kommunikointia?
Edellytät ajatustenlukutaitoa ja annat vääriä signaaleja. Sinulla on kommunikoinnissa vielä paljon opeteltavaa.
Kyllä aivan niin, pitäisi vaan ghostata kuten naiset aina tekee. Onhan se tosiaan aika vaikeaselkoista kun selvällä suomen kielellä kirjoittaa, ettei tästä taida tulla mitään.
Jos olet selvällä suomen kielellä kirjoittanut, että ”ei kiitos, ei kiinnosta”, niin ei yhteydenpidon lopettaminen ole mitään ghostaamista vaan ihan vain normaalit pakit. Naisen ongelma, jos ei ymmärrä selkokieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin aina välistä retkahdan deittisivustoille vaikka tiedän, että se on tuhoon tuomittua ja silkkaa itsensä kiusaamista. Ihan hölmöä ajatella, että minunlaiseni ihminen ainakaan mistään deittipalstoilta kumppania löytäisi kun siellä on niin veetusti parempia vaihtoehtoja. Jumalautsi, koko maailma on täynnä minua parempia ihmisiä :D
Pelkkää surua ja murhettahan siitä aina seuraa kun päätän kirjautua niille sivustoille. Aika äkkiä se totuus kuitenkin iskee naamalle ja sitä vajoaa suht synkkiin vesiin aina näiden retkahdusten jäljiltä. Sitä vaan yksinkertaisesti tajuaa sen, että ei kelpaa. Sitä tosiaan menee sinne toivoa täynnä ja ihan intona, että ehkä nyt löytyisi se nainen, joka minut kelpuuttaa sellaisena kuin olen, hyvine ja lukemattomine huonoine puolineni, mutta eihän se koskaan niin mene... En ymmärrä miksi pitää satuttaa itseään ja aina tasaisen epätasaisen väliajan jälkeen palata. Tulee vaan ihan käsittämättömän paska fiilis, mutta samalla kyllä ymmärrän elämän realiteetit. Kuka nyt haluaisi seksuaalisesti kokemattoman "miehen", joka ei ole päivääkään ollut oikeissa töissä ja asustaa vanhempiensa nurkissa. Voi olla aikas tiukkaa satuttaa itseään kovin monen naisen top10-listalle mitä tulee unelmakumppaniin :D Mutta juu...
Terveisin Naispelko26
Sitten kun olet lähes nelikymppinen ja luovuttanut laillani, huomaat ettei se niin kauhealta tunnukaan ja alat miettimään että miksi hitossa se edes aikoinaan oli niin tärkeää pyrkiä löytämään se nainen. Aivan joutavaa ajanhaaskuuta ja itsensä kiusaamistahan se vaan oli ja jos voisi menneisyyden itselleen takoa järkeä päähän niin sanoisin, että keskity muihin juttuihin vaan.
Pakko yläpeukku oli antaa :) Juu noi yliyrittämiset pois, hommaa elämä mihin olet tyytyväinen ilman kumppania. Sittenhän jos sattuu se kumppani löytymään niin sehän on vaan plussaa, jos ei satu löytymäään niin eipä haittaa:)
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Miksi tämä sai alapeukkuja? Katkerien valitusta sitten näköjään peukutetaan tässä ketjussa. Huoh...