Turvallisuuspalvelu FSB levittää väitteitä suomalaisten vankileirien kauheuksista Karjalassa

Venäjän sotahistoriallisen seuran tieteellinen johtaja Mihail Mjahkov kuvaili suomalaisten miehittäjien tekoja Rossija 24 -kanavan studiohaastattelussa. Hänen mukaansa pelkästään Petroskoin leiriltä numero viisi vietiin päivässä 50–60 ruumista, jotka haudattiin maahan toinen toisensa päälle.

Venäjän viimeviikkoinen uutisointi ei ole kantautunut suomalaisten historioitsijoiden Antti Kujalan ja Antti Laineen korviin. Molemmat pyörittelevät sille päätään.

”Voi veljet. Sydäntä särkee, että kuinka ne jaksaa”, parahtaa Itä-Suomen yliopistosta eläkkeelle jäänyt tutkija Laine puhelimessa.

”Venäläiset haluavat kaivaa esiin kaikki hirveydet, mitä suomalaiset ovat tehneet. Kaikkein pyhin asia Venäjällä on taistelu fasisteja vastaan. Putinin aika näyttää olevan sitä, että nostetaan nämä asiat esiin uudelleen ja uudelleen”, hän sanoo.

Väitetyistä lasten ampumisista Laine sanoo, että tällaiset yksittäistapaukset ovat mahdollisia.

Sekä Laineen että Kujalan mielestä keskityisleiriuutisoinnissa on kyse samasta, kuin Sandarmohissa – Venäjän valtion historiapolitiikasta.

”Samasta tuutistahan näiden täytyy tulla”, Helsingin yliopiston dosentti Antti Kujala arvioi puhelimitse.

Venäjällä on esitetty, että Suomi olisi tiennyt Sandarmohin joukkohaudasta ja haudannut sinne ottamiaan sotavankeja Itä-Karjalan miehityksen aikana 1941–1944. Venäjän sotahistoriallisen seuran järjestämissä kaivauksissa Sandarmohista on etsitty kahtena viime kesänä puna-armeijalaisia sotavankeja.

SUOMESTA yritetään näin maalata kuvaa epämukavana naapurina.

”Kaikki halutaan käsittää Venäjän vihollisiksi. Nykyinen hallinto perustelee olemassolonsa sillä, että on hirveä uhka ja naapuriin ei voi luottaa. Venäjän pitää aseistaa itsensä hampaisiin saakka”, Kujala sanoo.

Mjahkovin puheita slaavien tuhoamisesta Kujala pitää väärinä, vaikka Suur-Suomi olikin tavoitteena. Kujalan mukaan suomalaisten leirit erosivat saksalaisista keskitysleireistä, eikä tuhoaminen ollut niiden tavoittena, vaikka olosuhteet olivat epäinhimilliset.

Ihmisiä kuoli paljon muun muassa nälkään, kylmään ja sairauksiin, mutta myös ampumisiin. Leirien 25 000 siviilistä menehtyi Kujalan mukaan 4 300 eli seitsemäntoista prosenttia.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006288658.html