Lapseni nimiäiset lähestyy, ahdistaa kutsunko sukulaista kenen kanssa huonot välit
Kyseessä siis isäni jonka hallitsevasta otteesta olen päässyt irti nyt muutaman vuoden sisällä. Lapsuudessani olen kokenut häneltä paljon pahaa, henkistä ja fyysistä. Ei olla enää tekemisissä. Samalla juhlista rajautuisi pois myös hänen uusi puolisonsa jonka kanssa olen ollut ihan ok väleissä aina. Jätin vuosi sitten kutsumatta heidät esikoisemme rippijuhliin, siitä seurasi paljon draamaa ja minua haukuttiin joka suuntaan isäni toimesta.
Minulla on ahdistava olo aina jos isäni on paikalla enkä koe että voisin nauttia juhlista samallalailla. Kehoni menee johonkin "paniikkitilaan", jälkeenpäin olen ihan poikki.
Onko jollain samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (17)
Kyllä kuopuskin pitäisi kastaa jos esikoinenkin on kastettu. Tulee heti eriarvoisuutta lasten välille eikä se ole hyvä.
Kutsu isäsi puolisoineen. Ehkä se puoliso pitää isäsi hiljaa ja tyytyväisenä. Laita sille paljon ruokaa eteen ja kahvia.
Juhliin ei tarvitse kutsuaketään ketä ei halua. Mikäli ei-toivottu henkilö kaipaa perusteluja, hänelle voi selittää syyn asiallisesti.
Helpota elämääsi ja ole itsellesi armollinen: jätä ikävät ihmiset kutsumatta! Todella vapauttava kokemus.
Sinulla ei ole mitään velvollisuutta kutsua lapsesi nimiäsiin ketään, ketä et halua. Pidä juhlat pieninä niin on vähemmän loukkaantujia. :)
Et kutsu. Eivät hekään sinne halua tosissaan tulla. Turhaa stressiä kaikille osapuolille.
Ymmärrän sinua <3 Suosittelisin, ettet kutsu. Onko isäsi millään tavalla elämässäsi tai arjessasi? Jos ei ole, niin ei mitään syytä tuntea "huonoa omaatuntoa" tai ylipäätään murehtia, jos et häntä halua kutsua.
Et kutsu. Helpota elämääsi, helpota oloasi ja älä kutsu.
Ei kai tuossa auta kuin puntaroida, kumpi on pienempi paha:
a) juhlat joissa isä on paikalla (yhden päivän henkilökohtainen kärsimys + ennakkojännitys ja kenties jälkiharmi)
b) haukkumisdraama (mahdollisesti pitkäkestoinen ja laajalevikkinen kärsimys).
Ite oon läheltä seurannut, miten vastaavanlaisessa tilanteessa yksi suvusta on jätetty kutsumatta ja sen välirikon kaiut kantautuvat yhä vuosikymmenten takaa. Mutta jos välit isään ovat jo valmiiksi surkeat, tuskin tilanne tuosta paljon voi paheta, vaikka jättäisi tälläkin kertaa kutsumatta.
Suosittelen kutsumatta jättämistä. Jos joku uskoo isäsi pahanpuhumista, niin ei voi mitään. Sinulla on todennäköisesti parempi elämä ilman tätä ihmistä. Jos joku sinulle päivittelee, että isäsi oli niin loukkaantunut kun et kutsunut niin voit vastata kahdella tavalla:
-minulla on siihen hyvät syyt. Emme ole väleissä, ja toivon että voisimme olla puhumatta hänestä tai konkreettisempi totuus
-isäni oli väkivaltainen minua kohtaan kun olin lapsi ja ruumiini muistaa sen ja saan voimakkaita ahdistusreaktioita hänen seurassaan, siksi en voi kutsua häntä tilaisuuksiin, joissa tunteet nousevat pintaan.
Varmasti isäsi tekee pahan olon myös muille ihmisille. Älä kutsu häntä, anna hänen puhua selän takana mieluummin kuin pilata tärkeä perhejuhla. Hän ei ole sen arvoinen, että saisi tavata lasta.
Aha, appivanhemmista ja kälystä on nyt edistytty omaan faijaan saakka. Seuraavaksi Vaikea Henkilö lienee mutsi ja sitten narkkisbroidi ja lopuksi naapurin keeshond putkikassissa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuopuskin pitäisi kastaa jos esikoinenkin on kastettu. Tulee heti eriarvoisuutta lasten välille eikä se ole hyvä.
Kutsu isäsi puolisoineen. Ehkä se puoliso pitää isäsi hiljaa ja tyytyväisenä. Laita sille paljon ruokaa eteen ja kahvia.
Onhan se aika mielenkiintoista, että eka lapsi käy rippikoulun (kuuluu kirkkoon tai ainakin on vanhempien lupa), toisella on nimijuhla. Vaihtuiko isä välillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuopuskin pitäisi kastaa jos esikoinenkin on kastettu. Tulee heti eriarvoisuutta lasten välille eikä se ole hyvä.
Kutsu isäsi puolisoineen. Ehkä se puoliso pitää isäsi hiljaa ja tyytyväisenä. Laita sille paljon ruokaa eteen ja kahvia.
Onhan se aika mielenkiintoista, että eka lapsi käy rippikoulun (kuuluu kirkkoon tai ainakin on vanhempien lupa), toisella on nimijuhla. Vaihtuiko isä välillä?
Kenties lapsi on saanut itse päättää? Tämä ei ole oleellinen asia tässä aloituksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuopuskin pitäisi kastaa jos esikoinenkin on kastettu. Tulee heti eriarvoisuutta lasten välille eikä se ole hyvä.
Kutsu isäsi puolisoineen. Ehkä se puoliso pitää isäsi hiljaa ja tyytyväisenä. Laita sille paljon ruokaa eteen ja kahvia.
Onhan se aika mielenkiintoista, että eka lapsi käy rippikoulun (kuuluu kirkkoon tai ainakin on vanhempien lupa), toisella on nimijuhla. Vaihtuiko isä välillä?
Kuudessatoista vuodessa ehtii maailma muuttua paljonkin. Ei kai kukaan nyt enää vuonna 2019 kasta lastaan, sen sijaan 16 vuotta sitten se oli vielä tavallista myös ei-uskovaisten keskuudessa.
Ohis
Kannattaa kutsua. Lapsi näkee kuvista myöhemmin, että isoisä oli paikalla. Ei tarvitse jo valmiiksi häiritä heidänkin välejään.
Soita sille puolisolle etukäteen ja neuvottele siitä, että pitää hänet aisoissa. (tai ehdottaa lähtemistä, jos tunteet kuumenevat)
Miksi pidät ollenkaan nimiäisiä.
Minusta on olemassa kastejuhla tai ei sitten mitään.
Siis esikoinen on kastettu aikanaan, kuopus saa nimiäiset. Miksi tällainen ero lasten välillä?