Massasta erottuvat ihmiset koetaan ärsyttävinä koska
Ihmiset, jotka heitä tuomitsevat, eivät ole riittävän sinut itsensä kanssa ja kokevat uhkaavana sen, jos joku muu on.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Massasta erottuvat ihmiset koetaan ärsyttävinä koska ihmiset ovat laumaeläimiä ja alkavat kasvattamaan yhteenkuuluvuuden tunnettaan erilaisen ihmisen kautta.
Nojoo, totta sekin. T. Ap
Minä koen ärsyttävinä, koska se on huomionhakuisuutta.
Massasta erottuminen ei automaattisesti tee mielenkiintoiseksi. Ja se on kova pala monelle, joka haluaa erottua.
Ne ihmiset ärsyttävät, jotka tekevät "massasta eroamisesta" suuren shown ja esittelevät kovaan ääneen omaa erinomaisuuttaan.
Minun kokemukseni mukaan massasta erottuvat juuri EIVÄT ole sinut itsensä kanssa. Se massasta erottuminen on rooli, jolla peitellään sitä omaa heikkoa itsetuntoa. Ylikorostamista. Pelätään, että omassa itsessä on sellaisia ominaisuuksia, jotka herättävät muissa negatiivisia tunteita, ja siksi korostetaan joitakin ihan muita ominaisuuksia: kiinnittäkää huomiota näihin asioihin, nämä ovat lainahöyheniä. Näitä arvostelemalla ette osu ytimeen ja pääse satuttamaan.
Ja olen siis itse entinen gootti. Juuri tuota edellä mainitsemaani.
Se on aivan järkyttävää paljonko vihaa herättää nykyään kun on tummat kiiltävät paksut tukat, hienot kynnet ja korkokengät. Se tujottamisen määrä.
Kukaan ei tiiä et se on Pirkan hoitoaine, Cittarin euron kynsilakat. Taika on siinä että niitä osaa käyttää jotta saa hyvän tuloksen.
Viilaus, hoito, aluslakka, lakka, päällilakka....
Massasta erottuva saattaa olla oikeassa, ja lauma väärässä. Se ahdistaa. Tämän takia esim. uskovaiset sotivat toisia uskovaisia vastaan ("entä jos nuo onkin oikeasti löytäneet jumalan?").
Aidosti värikäs, massasta erottuva ihminen on kiinnostava, ehkä jopa piristävä tai inspiroiva näky. Omaa "erikoisuuttaan" korostavat "katsokaa minua!"- ihmiset ovat tylsistyttäviä ja ärsyttäviä, sekä kummaa kyllä, aivan tasan täysin samanlaisia kuin kaikki muutkin omat kategoriansa "erikoiset".
Miten teillä voi olla noin päinvastainen logiikka???
Vielä 2000 luvulla ol7 monimuotoisuus ja kadunkuvassa oli monta erilaista tyyliä, kukaan ei katsonut.
Mitä ihmettä on tapahtunut??? Miten se herättää noin paljon raivoa?
Markkinataloudessa kun pitää olla yhteiskunkan hamsterinpyörässä, oman polun kulkijat katsotaan pahalla.
Yleensä massasta erottuva ihminen ei erotu ulkonäöllisesti massasta mitenkään. Oikeasti mielenkiintoiset ihmiset eivät tee ulkonäöstään numeroa. Ei sillä, aloituksessa ei otettu kantaa siihen, onko erottuminen ulkoista vai sisäistä, mutta kommentoin muiden kommenttien perusteella.
Moni ulkonäöllisesti massasta erottuva vetää päälleen oman massasta erottuvan univormunsa, josta se oma (joskin toki pienempi) massa tunnistaa "omaksi". Vrt. japaniernut, gootit, punkkarit, hipit, hipsterit...
Kun näen ihmisen, oletan, että hän seuraa omaa tyyliään, oli se sitten massaa tai siitä poikkeavaa. En siksi näe niitä poikkeavia mitenkään ärsyttävinä. Eri asia jos he pitävät siitä meteliä.
Vain teinit puhuvat massasta ja siitä erottumisesta. Ap ei taatusti ole aikuinen.
Mites sitten ihminen, joka ei halua tarkoituksella olla varsinaisesti massasta erottuva, mutta on silti tehtyt elämässään kaiken omalla tavallaan eikä ole mennyt lauman mukana? Mikä sellainen on? Itse koen kuuluvani tuohon ryhmään. En siis ole äänekäs ja itseäni esille tuova "kattokaa mua ja mun erilaisuutta", mutta normaalien yhteiskunnan oletusten mukainen elämänkulku on aina tuntunut minusta erittäin tylsältä. Se sellainen kulku, joka menee; käydään koulut - armeija - löydetään kumppani - työpaikat - otetaan koira - tehdään lapset - ostetaan talo - farmari skoda - ja sitten eletään perhearkea -elämänpolku ei ole koskaan kiinnostanut minua. Ja ihmisiä ärsyttää suuresti jos kutsun itseäni lonely rideriksi tai yksinäiseksi sudeksi, tai jotain muuta vastaavaa joka viittaa omien polkujen kulkemiseen. Miksi se ärsyttää, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten ihminen, joka ei halua tarkoituksella olla varsinaisesti massasta erottuva, mutta on silti tehtyt elämässään kaiken omalla tavallaan eikä ole mennyt lauman mukana? Mikä sellainen on? Itse koen kuuluvani tuohon ryhmään. En siis ole äänekäs ja itseäni esille tuova "kattokaa mua ja mun erilaisuutta", mutta normaalien yhteiskunnan oletusten mukainen elämänkulku on aina tuntunut minusta erittäin tylsältä. Se sellainen kulku, joka menee; käydään koulut - armeija - löydetään kumppani - työpaikat - otetaan koira - tehdään lapset - ostetaan talo - farmari skoda - ja sitten eletään perhearkea -elämänpolku ei ole koskaan kiinnostanut minua. Ja ihmisiä ärsyttää suuresti jos kutsun itseäni lonely rideriksi tai yksinäiseksi sudeksi, tai jotain muuta vastaavaa joka viittaa omien polkujen kulkemiseen. Miksi se ärsyttää, en tiedä.
Miksi se ärsyttää? Koska se kuulostaa naurettavalta, siksi.
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten ihminen, joka ei halua tarkoituksella olla varsinaisesti massasta erottuva, mutta on silti tehtyt elämässään kaiken omalla tavallaan eikä ole mennyt lauman mukana? Mikä sellainen on? Itse koen kuuluvani tuohon ryhmään. En siis ole äänekäs ja itseäni esille tuova "kattokaa mua ja mun erilaisuutta", mutta normaalien yhteiskunnan oletusten mukainen elämänkulku on aina tuntunut minusta erittäin tylsältä. Se sellainen kulku, joka menee; käydään koulut - armeija - löydetään kumppani - työpaikat - otetaan koira - tehdään lapset - ostetaan talo - farmari skoda - ja sitten eletään perhearkea -elämänpolku ei ole koskaan kiinnostanut minua. Ja ihmisiä ärsyttää suuresti jos kutsun itseäni lonely rideriksi tai yksinäiseksi sudeksi, tai jotain muuta vastaavaa joka viittaa omien polkujen kulkemiseen. Miksi se ärsyttää, en tiedä.
Koska koet tarpeelliseksi korostaa sitä piirrettä itsessäsi, ja moni kokee sen niin, että samalla arvostelet heidän tapaansa elää. Elä niin kuin elät, älä tee siitä numeroa. Ei ketään kiinnosta. Kuten ei sinuakaan kiinnosta kuvaamasi "normaalien yhteiskunnan oletusten mukainen elämänkulku".
Vierailija kirjoitti:
Vain teinit puhuvat massasta ja siitä erottumisesta. Ap ei taatusti ole aikuinen.
Puhuvatko? En ole ajatellut että ilmauksella olisi jokin ikäraja. Olen usein kuullut aikuistenkin ihan sujuvasti sitä käyttävän, monessa eri yhteydessä.
- Ei ap
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten ihminen, joka ei halua tarkoituksella olla varsinaisesti massasta erottuva, mutta on silti tehtyt elämässään kaiken omalla tavallaan eikä ole mennyt lauman mukana? Mikä sellainen on? Itse koen kuuluvani tuohon ryhmään. En siis ole äänekäs ja itseäni esille tuova "kattokaa mua ja mun erilaisuutta", mutta normaalien yhteiskunnan oletusten mukainen elämänkulku on aina tuntunut minusta erittäin tylsältä. Se sellainen kulku, joka menee; käydään koulut - armeija - löydetään kumppani - työpaikat - otetaan koira - tehdään lapset - ostetaan talo - farmari skoda - ja sitten eletään perhearkea -elämänpolku ei ole koskaan kiinnostanut minua. Ja ihmisiä ärsyttää suuresti jos kutsun itseäni lonely rideriksi tai yksinäiseksi sudeksi, tai jotain muuta vastaavaa joka viittaa omien polkujen kulkemiseen. Miksi se ärsyttää, en tiedä.
Se, ettei elä tuolla tavalla, ei ole mitenkään ihmeellistä.
Oikea lonely rider ja yksinäinen susi voisi olla vaikkapa keskelle metsää eristyksiin muuttanut erakko.
Tässä yhteiskunnassa voi elää ziljoonalla eri tavalla. Harva elää kuvaamallasi "tavallisella" tavalla. Siksi et ole niin erikoinen kuin mitä kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten ihminen, joka ei halua tarkoituksella olla varsinaisesti massasta erottuva, mutta on silti tehtyt elämässään kaiken omalla tavallaan eikä ole mennyt lauman mukana? Mikä sellainen on? Itse koen kuuluvani tuohon ryhmään. En siis ole äänekäs ja itseäni esille tuova "kattokaa mua ja mun erilaisuutta", mutta normaalien yhteiskunnan oletusten mukainen elämänkulku on aina tuntunut minusta erittäin tylsältä. Se sellainen kulku, joka menee; käydään koulut - armeija - löydetään kumppani - työpaikat - otetaan koira - tehdään lapset - ostetaan talo - farmari skoda - ja sitten eletään perhearkea -elämänpolku ei ole koskaan kiinnostanut minua. Ja ihmisiä ärsyttää suuresti jos kutsun itseäni lonely rideriksi tai yksinäiseksi sudeksi, tai jotain muuta vastaavaa joka viittaa omien polkujen kulkemiseen. Miksi se ärsyttää, en tiedä.
Miksi se ärsyttää? Koska se kuulostaa naurettavalta, siksi.
Niin, sehän onkin niin naurettavaa kun joku menee oikeasti omia polkujaan välittämättä oletuksista ja siitä mitä rataa asiat ja elämän "pitäisi" mennä. Ei kaikki uskalla, eikä voikaan uskaltaa. Ei siitä tarvii kenenkään ärsyyntyä.
Miksi minulle tuli tästä aloituksesta heti tunne, että ap puhuu ideologisesti työttömistä? Niin luen sitten näitä muita kommentteja aika ihmeissäni :D
Eli viitsisikö ap tarkentaa millaine on massasta erottuva ihminen? Mitä se tekee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten ihminen, joka ei halua tarkoituksella olla varsinaisesti massasta erottuva, mutta on silti tehtyt elämässään kaiken omalla tavallaan eikä ole mennyt lauman mukana? Mikä sellainen on? Itse koen kuuluvani tuohon ryhmään. En siis ole äänekäs ja itseäni esille tuova "kattokaa mua ja mun erilaisuutta", mutta normaalien yhteiskunnan oletusten mukainen elämänkulku on aina tuntunut minusta erittäin tylsältä. Se sellainen kulku, joka menee; käydään koulut - armeija - löydetään kumppani - työpaikat - otetaan koira - tehdään lapset - ostetaan talo - farmari skoda - ja sitten eletään perhearkea -elämänpolku ei ole koskaan kiinnostanut minua. Ja ihmisiä ärsyttää suuresti jos kutsun itseäni lonely rideriksi tai yksinäiseksi sudeksi, tai jotain muuta vastaavaa joka viittaa omien polkujen kulkemiseen. Miksi se ärsyttää, en tiedä.
Miksi se ärsyttää? Koska se kuulostaa naurettavalta, siksi.
Niin, sehän onkin niin naurettavaa kun joku menee oikeasti omia polkujaan välittämättä oletuksista ja siitä mitä rataa asiat ja elämän "pitäisi" mennä. Ei kaikki uskalla, eikä voikaan uskaltaa. Ei siitä tarvii kenenkään ärsyyntyä.
Lähinnä noi termit on naurettavia "holier than thou" -> oletuarvoisesti parempia kuin "sheeple"
Massasta erottuvat ihmiset koetaan ärsyttävinä koska ihmiset ovat laumaeläimiä ja alkavat kasvattamaan yhteenkuuluvuuden tunnettaan erilaisen ihmisen kautta.