Massasta erottuvat ihmiset koetaan ärsyttävinä koska
Ihmiset, jotka heitä tuomitsevat, eivät ole riittävän sinut itsensä kanssa ja kokevat uhkaavana sen, jos joku muu on.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten ihminen, joka ei halua tarkoituksella olla varsinaisesti massasta erottuva, mutta on silti tehtyt elämässään kaiken omalla tavallaan eikä ole mennyt lauman mukana? Mikä sellainen on? Itse koen kuuluvani tuohon ryhmään. En siis ole äänekäs ja itseäni esille tuova "kattokaa mua ja mun erilaisuutta", mutta normaalien yhteiskunnan oletusten mukainen elämänkulku on aina tuntunut minusta erittäin tylsältä. Se sellainen kulku, joka menee; käydään koulut - armeija - löydetään kumppani - työpaikat - otetaan koira - tehdään lapset - ostetaan talo - farmari skoda - ja sitten eletään perhearkea -elämänpolku ei ole koskaan kiinnostanut minua. Ja ihmisiä ärsyttää suuresti jos kutsun itseäni lonely rideriksi tai yksinäiseksi sudeksi, tai jotain muuta vastaavaa joka viittaa omien polkujen kulkemiseen. Miksi se ärsyttää, en tiedä.
Ymmärrän kyllä sua, mutta ei tuo nyt niin poikkeavaa ole. Ja ehkä se että katsot asiaksesi alleviivata sitä miten erilainen olet voi ärsyttää, eikä se että valitset tietynlaisen elämäntavan.
Itsekin olen aika massasta poikkeava, mutta ei se yleensä ärsytä ketään. Jokainen on lopulta yksilö, mutta kun tarpeeksi kaukaa katsoo niin uniikeinkin tyyppi ei erotu lumipenkasta.
Vierailija kirjoitti:
Minun kokemukseni mukaan massasta erottuvat juuri EIVÄT ole sinut itsensä kanssa. Se massasta erottuminen on rooli, jolla peitellään sitä omaa heikkoa itsetuntoa. Ylikorostamista. Pelätään, että omassa itsessä on sellaisia ominaisuuksia, jotka herättävät muissa negatiivisia tunteita, ja siksi korostetaan joitakin ihan muita ominaisuuksia: kiinnittäkää huomiota näihin asioihin, nämä ovat lainahöyheniä. Näitä arvostelemalla ette osu ytimeen ja pääse satuttamaan.
Ja olen siis itse entinen gootti. Juuri tuota edellä mainitsemaani.
Tai vaihtoehtoisesti haetaan erityishuomiota juuri niille ominaisuuksille, joita ujostelee. Ylikompensaatiota sekin. Kun ominaisuus tuodaan vapaaehtoisesti arvosteltavaksi, arvosteleminen ei tunnu samalla tavalla pahalta. Tai ainakin arvostelua kohtaan on helpompi hyökätä: et vain ymmärrä, et siedä erilaisuutta, pelkäätkö?
Siksi tarve massasta erottumiseen on varsinkin nuorilla. Itsetunto on vielä huono ja etsitään sitä omaa paikkaa maailmassa.
En nyt tiedä miten joku räikeä pelle erottuu massasta koska niitähän riittää näistä gooteista hienostorouviin. Sen tietää vasta kun tarpeeksi monta kertaa elämässä tulee se hetki kun joku ihminen sanoo sinulle että sinä olet todella erikoinen, en ole koskaan kohdannut kaltaistasi, en tiedä oletko hullu vai järkevämpi kuin kukaan muu ja sitä rataa.
Tämä ajanhenki on taas mennyt siihen suuntaan että vihataan kaikki ja kaikkea mitä menee omia polkuja pitkin.
Yleensä nämä ovat nimenomaan ne älykkäät yksilöt jotka vie eteenpäin tätä maailma.
Mitään ei ole opittu, aina vaan vihataan erilaisuutta. Minua se piristää.
Ihmismassat ovat aina olleet masentuneita jostain syystä.
Tämä on surullisin ketju ikinä....
On se kumma kun ei ihmiset osaa olla iloisia muiden puolesta eikä osaa kulkea omaa polkua pitkin. Kaikki aina itseltään pois.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on surullisin ketju ikinä....
On se kumma kun ei ihmiset osaa olla iloisia muiden puolesta eikä osaa kulkea omaa polkua pitkin. Kaikki aina itseltään pois.
En ymmärrä, miksi minun pitäisi olla iloinen jonkun muun puolesta siitä syystä, että hän erottuu massasta. Eikö riitäkään, että hän itse on valintaansa tyytyväinen? Asiasta esitettiin teoria, johon otettiin kantaa. Normaalia keskustelua. En näe syytä uhriutumiseen.
No niinpä niin, juuri sen tästäkin ketjusta näkee, etteivät ne massasta poikkeavat ole hyvällä itsetunnolla varustettuja ja seiso rohkeasti omien valintojensa takana, kun pitää hakea hyväksyntää muilta. Ja arvostella, jos sitä hyväksyntää ei saa. Päättäkää jo :D
Tokihan luuseri selittää "kulkevansa omaa polkua", kun kyvyt eivät ole riittäneet mihinkään oikeasti kiinnostavaan. Ei ole ryhdytty syöpälääkäriksi, rap-muusikoksi, energiaa ja ympäristöä kehittäväksi tutkijaksi, kirjailijaksi, filosofiksi tai mitään muutakaan. Ollaan sosiaalituilla ja maalataan tukka vihreäksi ja ollaan niin "lonely ridereita" omasta mielestä. Joo. Tosiasiassa hukutaan muiden sosiaalipummien massaan, joilla kaikilla on vihreä tukka.
Tukan väri ei tee kenestäkään kiinnostavaa muiden mielestä. Eikä se ole "oman tien" kulkemista tai kapinaa. Se on saamattomuutta.
Dunning-Kruger parhaimmillaan.
Vierailija kirjoitti:
Ne ihmiset ärsyttävät, jotka tekevät "massasta eroamisesta" suuren shown ja esittelevät kovaan ääneen omaa erinomaisuuttaan.
Tämä.
Ärsyttää massasta erottuvat jotka erottuu vain erottuakseen, ja alleviivatakseen itseään.
Mutta jos erottuu massasta koska aidosti on erilainen, se voi minusta olla ihan positiivista.
Kun tavis standardi-ihminen puhuu tekemisistään, häntä myötäillään ja suhtautumien on ymmärtävää ja suopeaa.
Kun erilainen ihminen puhuu tekemisistään, se on itsensä korostamista, paheksuttavaa, kummallista, erilaisuudentavoittelua, hörhöilyä, sekoilua, 'hullun puuhaa' jne.
Siksi en enää juurikaan kerro elämästäni kuin harvoille valituille luotetuille.
Vierailija kirjoitti:
No niinpä niin, juuri sen tästäkin ketjusta näkee, etteivät ne massasta poikkeavat ole hyvällä itsetunnolla varustettuja ja seiso rohkeasti omien valintojensa takana, kun pitää hakea hyväksyntää muilta. Ja arvostella, jos sitä hyväksyntää ei saa. Päättäkää jo :D
Miten sen muka näkee tästä ketjusta? Tässä on muutaman ihmisen kokemuksia, ja ne ovat vain kokemuksia muiden joukossa. Poikkeavuutta on monenlaista, eikä siitä ole tarvetta tehdä mitään tasapäistäviä johtopäätöksiä. Toisilla on hyvä itsetunto, toisten erilaisuuden tarve kumpuaa huonosta itsetunnosta, ja itsetunto ei välttämättä ole muuttumaton ominaisuus.
Massasta erottuvista ihmisistä ärsyynnytään, koska he muistavat kyllä aina mainita, miten erilaisia ja täten parempia ihmisiä he ovat.
Uravalintana "erilaisuus". Onhan näitä nähty eivätkä kiinnosta ketään.
Jos joku on muotia,sitä en ainakaan ota käyttöön.Ennen tai jälkeen muodin vasta jos on kiva.
Koska ei voi olla samanlainen laumasielu.Muoti väri saa olla korkeintaan .kun niitä saa vain sesonkiaikana.
En ole massaihminen itsekään, eikä muidenkaan poikkeavuus valtavirrasta hetkauta ellei siihen liity huomiohakuisuutta, saarnausta tai itsetuhoisuutta.
Taiteilijoille suotakoon olla omanlaisiansa.
Joo.yrittkääpä pukea esim.vasikka/lehmä taiteilijaa.
rahalla saa kirjoitti:
Tokihan luuseri selittää "kulkevansa omaa polkua", kun kyvyt eivät ole riittäneet mihinkään oikeasti kiinnostavaan. Ei ole ryhdytty syöpälääkäriksi, rap-muusikoksi, energiaa ja ympäristöä kehittäväksi tutkijaksi, kirjailijaksi, filosofiksi tai mitään muutakaan. Ollaan sosiaalituilla ja maalataan tukka vihreäksi ja ollaan niin "lonely ridereita" omasta mielestä. Joo. Tosiasiassa hukutaan muiden sosiaalipummien massaan, joilla kaikilla on vihreä tukka.
Tukan väri ei tee kenestäkään kiinnostavaa muiden mielestä. Eikä se ole "oman tien" kulkemista tai kapinaa. Se on saamattomuutta.
Dunning-Kruger parhaimmillaan.
Ilmeisesti jostain yliopistolta löytyy kaltaisiasi menstyjiä? Ette ole yhtään ennakkoluuloisia ettekä omassa kuplassanne rinkirunkkaavia mitättömyyksiä. Puolestani voitte pyyhkiä niillä menestyspapereillanne lapsukaistenne pyllyt ja sen jälkeen kiillottaa sen farmarivolvon ikkkunat.
Hyvin sanottu ja alapeukuista päätellen osui analyysi nappiin.