Lue keskustelun säännöt.
Eikö suomalaiset enää pidä sukujuhlia? Vai onko ne vähentyneet vain omassa suvussani?
12.10.2019 |
Lapsuudesta muistan miten oli säännöllisesti isoja syntymäpäiväjuhlia, hopea- ja kultahääpäiviä, hääjuhlia joihin myös lapset tervetulleita, ristiäisissä kaikki enot, sedät, tädit lapsineen jne.
Nyt ei juuri kukaan enää juhli koko suvun voimin, edes lähisukulaisen hautajaisiin ei saa kutsua kun pitävät vain perheen kesken.
Kommentit (81)
Ehkä sinun suvussasi? Häitä ja ristiäisiä on ehkä vähemmän, mutta meillä lapsilla ja lasten serkuilla on aina synttärit jonne kutsutaan ne tädit ja sedät ja enot ja isovanhemmat. Toisin kuin omassa lapsuudessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On meilläkin vähentynyt todella paljon. Kun ukki ja mummi vielä elivät, he pitivät syntymäpäiviä ja viettivät hääpäiviä, mutta jo vanhempieni sukupolvi pitää pyöreät kun synttärinsä yleensä vain oman perheen kesken. Meistä nyt viisikymppisistä ja meitä nuoremmista puhumattakaan.
Nuoret ei enää mene edes naimisiin ja jos menevät, ei niistä mitään sukujuhlia tehdä.
Ainoat isommat kokoontumiset meillä taitaa olla viime vuosina ollut hautajaiset, mutta luulenpa että jatkossa niistäkin tulee aina vain pienempiä.
Meidän suvussa on vielä vuosittain jotkut sukujuhlat. Ei välttämättä isoja juhlia, mutta sellaisia, joihin tulee lähisuku tätejä, setiä ja serkkuja myöten.
Isoja juhlia on harvemmin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sinun suvussasi? Häitä ja ristiäisiä on ehkä vähemmän, mutta meillä lapsilla ja lasten serkuilla on aina synttärit jonne kutsutaan ne tädit ja sedät ja enot ja isovanhemmat. Toisin kuin omassa lapsuudessani.
No näitä lasten synttäreitä en ehkä niinkään tarkoittanut, kyllä meilläkin juhlitaan noin ja juhlittiin omassa lapsuudessa myös, mutta isot aikuisten syntymäpäiväjuhlat (50 v, 60 v, 70 v...), hääpäiväjuhlat ym. joissa "koko" suku ovat kadonneet.
Mietin juuri etten ole monia omia serkkujani nähnyt yli kymmeneen vuoteen. Lapsuudessa heitä näki monta kertaa vuodessa. Kukaan ei enää kutsu sukua koolle, ei vietetä viiskymppisiä tms. niin kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne juhlat täytyy jonkun järjestää. Jokaisessa aktiivisessa suvussa on kantavia ja yhteen kokoavia persoonia ja uudesta sukupolvesta on löydyttävä uusia. Oletteko itse kutsuneet ja järjestäneet? Vai odotatteko, että joku toinen hoitaa homman?
Isovanhempani juhlivat kaikki pyöreät vuodet 50 v alkaen mutta omat vanhempani (suuria ikäluokkia) tai heidän sisaruksensa eivät juhli lainkaan. En tiedä mihin juhlaperinne katosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne juhlat täytyy jonkun järjestää. Jokaisessa aktiivisessa suvussa on kantavia ja yhteen kokoavia persoonia ja uudesta sukupolvesta on löydyttävä uusia. Oletteko itse kutsuneet ja järjestäneet? Vai odotatteko, että joku toinen hoitaa homman?
No ei olla vielä niin vanhoja että 50 v juhlia tms. olisi ollut. Lapsen ristiäisissä oli isotädit jne. mutta muu suku näyttää pitävän nekin pienimuotoisina.
Ap
Juhlin mieluummin ystävieni kanssa kuin puolituntemattomien sukulaisten parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuulen, että nykyään ihmisillä on yhä vähemmän rahaa pitää niitä juhlia. Katselin vierestä kun yksi henkilö piti sellaiset vähän laajemmat synttärit ja ruokaan meni varmaan 200-300e ja ei edes ollut juomia lisätty.
Vierailija kirjoitti:
Juhlin mieluummin ystävieni kanssa kuin puolituntemattomien sukulaisten parissa.
Meillä on kaltaisesi serkku, joka mummon hautajaisissa sanoi, että hän kokee olevansa kokonaan syrjäytetty koko suvusta. Muut serkut oli kutsuttuina olleet toistensa häissä, synttäreillä, jopa tupareissa jne. ja tämä yksi oli ollut sitä mieltä, että on mieluummin kavereittensa kanssa. Eipä sitten ihme, että hautajaisissa ei voinut osallistua edellisten juhlien muistamiseen tai edes siihen, miten mummi kesällä antoi ensimmäiselle rippiluhliaan juhlineelle lapsenlapsenlapselle lahjaksi vanhan korunsa, jonka kultaseppä oli puhdistanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luuulen, että nykyään ihmisillä on yhä vähemmän rahaa pitää niitä juhlia. Katselin vierestä kun yksi henkilö piti sellaiset vähän laajemmat synttärit ja ruokaan meni varmaan 200-300e ja ei edes ollut juomia lisätty.
Jep. Ja iso porukka tarvitsee isot tilat, kerrostalokolmio ei riitä, eli pitää vuokrata. Siihen sitten kaikki muu päälle. Kysyppä nyt itseltäsi, monetko hääjuhlat jaksaisit järjestää ja maksaa vuodessa? Entä moniinko osallistua?
Olen periaatteessa ap:n kanssa samaa mieltä. Ei meilläkään ole ollut isoja sukujuhlia miesmuistiin. Viimeksi keväällä oli yhdet hautajaiset, joissa oli parikymmentä vierasta, suurin osa muita kuin sukulaisia, kuten me harvat sukulaiset jälkeen päin totesimme. Mutta se nyt ei ollut ihmekään, sillä sukumme on kutistunut vuosi vuodelta. Meitä on kaksi peintä sukuhaaraa, jotka ovat aktiivisesti tekemisissä toistensa kanssa, mutta näidenkin jälkeläiset alkavat olla jo vieraantuneita suvustaan. Sitten on vielä yksi sukuhaara, jossa läheisimmät sukulaiset taitavat olla kolmansia tai neljänsiä serkkuja. Muutaman yksittäisen kanssa olemme pitäneet jonkinlaista yhteyttä. Joten kun tilanne on tämä, niin mistäpä niitä isoja sukujuhlia voisi polkaista. Eikä näköpiirissä ole juuri muuta kuin hautajaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luuulen, että nykyään ihmisillä on yhä vähemmän rahaa pitää niitä juhlia. Katselin vierestä kun yksi henkilö piti sellaiset vähän laajemmat synttärit ja ruokaan meni varmaan 200-300e ja ei edes ollut juomia lisätty.
No toi on kyllä todella vähän. Itse pidin juuri juhlat noin 50 hengelle. Rahaa meni noin 1100€, vaikka kaikki tehtiin aivan vaatimattomalla budjetilla eikä todellakaan pröystäilty. Lämmin ruoka, ruokajuomat, edullinen tila, muutamia tarvikkeita vuokralle, yksi nuori apulainen auttamassa ja siinä se olikin. Hyvät juhlat oli kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juhlin mieluummin ystävieni kanssa kuin puolituntemattomien sukulaisten parissa.
Meillä on kaltaisesi serkku, joka mummon hautajaisissa sanoi, että hän kokee olevansa kokonaan syrjäytetty koko suvusta. Muut serkut oli kutsuttuina olleet toistensa häissä, synttäreillä, jopa tupareissa jne. ja tämä yksi oli ollut sitä mieltä, että on mieluummin kavereittensa kanssa. Eipä sitten ihme, että hautajaisissa ei voinut osallistua edellisten juhlien muistamiseen tai edes siihen, miten mummi kesällä antoi ensimmäiselle rippiluhliaan juhlineelle lapsenlapsenlapselle lahjaksi vanhan korunsa, jonka kultaseppä oli puhdistanut.
Ja te teitte selväksi, että jatkossakaan ei ole asiaa "sukujuhliin", hautajaisia lukuunottamatta. Ei ihme, että on mieluummin oikeasti läheisten ihmisten kanssa.
Useimmat sukulaiset on ventovieraita, miksi sellaisten kanssa juhlisi yhtään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuulen, että nykyään ihmisillä on yhä vähemmän rahaa pitää niitä juhlia. Katselin vierestä kun yksi henkilö piti sellaiset vähän laajemmat synttärit ja ruokaan meni varmaan 200-300e ja ei edes ollut juomia lisätty.
No toi on kyllä todella vähän. Itse pidin juuri juhlat noin 50 hengelle. Rahaa meni noin 1100€, vaikka kaikki tehtiin aivan vaatimattomalla budjetilla eikä todellakaan pröystäilty. Lämmin ruoka, ruokajuomat, edullinen tila, muutamia tarvikkeita vuokralle, yksi nuori apulainen auttamassa ja siinä se olikin. Hyvät juhlat oli kyllä.
Sellaiselle jolla on rahaa se on varmaan vähän.
Mulla on iso suku. Sisaruksia minulla on vain yksi, mutta serkkuja kymmeniä. Isän puolen serkuista en tiedä enää juuri mitään, ei ole nähty ainakaan 30 vuoteen. Äidin puolen joitakin serkkuja tulee nähtyä silloin tällöin kesäisin, kun mökkimme ovat lähekkäin suvun mailla. Kuitenkin osa äidinkin serkuista on jäänyt liki tuntemattomiksi, enkä heidän lapsiaan ole edes nähnyt.
On se aika sääli. Lapsena oli niin hauskaa yhdessä serkkujen kanssa, ja oltiin milloin kenenkin mökillä uimassa, saunomassa, telttailemassa, leikkimässä ja pelailemassa.
Ei ole meidän lapsillamme enää sellaista yhteyttä sukuun.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat sukulaiset on ventovieraita, miksi sellaisten kanssa juhlisi yhtään mitään?
No vaikka tutustuakseen omiin sukulaisiinsa?
Anoppi sanoi että tavallisten kahvikutsujenkin pitäminen on mennyt aivan liian vaikeaksi kun niin monella on joku ruokarajoite eikä perinteinen kahvipöytätarjoilu käy kuin vähemmistölle.