Parisuhteessa olevat, jos teitä on tultu iskemään kerrotteko miehellenne myöhemmin?
Ja jos olet kertonut, niin miten mies on reagoinut asiaan?
Entä kumpi mielestänne on oikea tai parempi tapa toimia, kertoa tapahtuneesta miehelle vai ei?
Ja tietenkin kysymys sillä oletuksella että ette ole lähteneet sen vieraan miehen matkaan :D
Tai jos joku mies tänne eksyy, niin mielellään kuulisin myös hänen näkemystään aiheeseen.
Kysyn koska oma mies on suuttunut minulle, jos olen kertonut tälle että mua on joku toinen tullut pyytämään treffeille tai kehunut tai jotain vastaavaa. Joten alkanut miettimään että ehkä vastaavaisuudessa jos tuollaista vielä tapahtuu, niin en kerro, vaikka se vasta tuntuisikin jotenkin väärälle ja siltä että yrittäisin hänen selkänsä takana juonia jotain.
Kommentit (56)
No se kertominen on vähän kuin varoittelisi toista, että saattaa olla ehkä lähdössä iskijän mukaan. Merkityksettömistä iskemisistä ei kannata kertoa, jos ei tahallaan halua haastaa riitaa tai muttaa suhdetta epävarmaksi ja toista mustasukkaiseksi.
EIkö sen nyt järkikin sano, että jos toisella on taipumusta kotiraivoamiseen niin parempi jättää kaikki tommoset kertomatta, ellei halua riitaa ja viikkojen mökötyskuureja. Kerran tultiin baarista asunnolleni kolmistaan, minä, kaverini ja vastasukupuolen vierashenkilö. Aloin sitten vieraan kanssa muhinoimaan ja kaveri oli änkeämässä väliin. Tästä neropatti sitten ajatteli kotona kertoa seuraavana päivänä naureskellen, mitä kumppani ei yllättäen ottanut ihan vitsillä.
Olen joskus varmaan kertonut. Mieheni on normaali ihminen, joten ei reagoi sen kummemmin.
En kyllä ymmärrä, miksi niistä pitäisi kertoa. Itse en kertoisi, jos iskijä on jotenkin varteenotettava tapaus tai henkilö, jonka kanssa joudun olemaan tekemisissä jatkuvasti. Turha on hieroa toisen naamaan sellaista.
Jos joku randomi tai ällökki iskee, niin sillehän voi yhdessä naureskella. Sen sijaan jos mies tietäisi, että työkaveri flirttaa koko ajan, niin se voisi jo haitata eli se jääköön vain minun tietooni.
En ole tilivelvollinen kellekään jonkun random Keijon edesottamuksista. Eikä ne edes jää mieleen kun sönköttäjiähän riittää. Se on vähän kuin hyttyset, niitä vain huitoo.
Olettaako ap, että puolison pitää raportoida kaikki? Et kyllä ole terve.
Otan kaikista kuvan ja henkilötiedot ja listaan ne ukolle, joka sunnuntaina käy vetämässä jokaista turpaan, tietenkin.
Miksi se siitä suuttuu? Pelottaako kun saat huomioo muualtakin vai ärsyttääkö ettei itse saa? Ei ihminen voi muiden ihmisten tekemisiä sanella, olennaisinhan on kuinka itse toimii.
Oon ite ainoana naisena miesvaltaisessa porukassa ja niitä yrityksiä tulee. Kerron enimmät, mutta en jokaista flirttiyritystä, mitä se sillä tiedolla tekee. Mun mies on ottanut asian hienosti, kyllähän hän alkuun mustasukkaili ja epäili kaikkia, mutta yleensä kehuu itsekin ja toteaa että on vaan ylpeä kun hänet kuitenkin valinnut vaikka muutakin ois.
Jos jotain kahvittelukutsuja tulee niin saattaa vähän ärähtää huonona päivänä, mutta useimmiten on asian kanssa tosi ok.
Tottakai kerron innoissani heti, kun aamulla herätään, lähinnä naurattaa ja toki minua hiveleekin. Mies ei ota itseensä, miksi ottaisikaan.
Silmät on päässä ja tiedän kertomattakin, että puoliso kelpaisi silmänräpäyksessä useimmille miehille. Mutta ei meillä kumpaakaan kiinnosta käydä "viihteellä" ja perinteisissä "iskupaikoissa".
Monesti on yritetty. En kerro vaimolle.
M45
Ei ole tullut puheeksi miehen kanssa tuollaiset. Tosin mitään erityisen määrätietoisia iskuyrityksiä ei ole oikein tapahtunutkaan, silmäpelin hakemiset tai vitsikkäät miehet töissä ei ole mielestäni raportoinnin arvoisia. Jos nyt joku ihan tosissaan lähentelisi enkä osaisi ratkaista tilannetta niin voisin mainita. Enpä usko, että mieheni kovin vahvasti reagoisi.
Ainoa tilanne (joka nyt ohiksena tulee mieleen) kun toinen mies on kajonnut minuun oli yhdellä keikalla. Humalainen mies painoi kädellään vatsaani portaissa, mieheni sanoi, että "heihei!" ja se mies sanoi "Teille tulee lapsi". Viikko tästä tein positiivisen testin rv 5+jotain. Whaaat? Mistä se tiesi?! Tissit kasvaneet? Pahoinvoiva ilme? Tämä vaivaa vieläkin :D
Olemme harvinaisen onnellisesti naimisissa olleet yli 20v, mutta kerron miehelleni aina joskus niistä jotka onneaan kokeilee mun kanssa. Haluan sen vaan tietävän, että mulla on muitakin ottajia.
Mies ei reagoi niihin mitenkään. Hän ei koskaan kerro mulle omistaan vaikka uskon että häntäkin joku yrittää aina välillä :)
Vierailija kirjoitti:
Silmät on päässä ja tiedän kertomattakin, että puoliso kelpaisi silmänräpäyksessä useimmille miehille. Mutta ei meillä kumpaakaan kiinnosta käydä "viihteellä" ja perinteisissä "iskupaikoissa".
No en varsinaisesti tarkoittanutkaan baareja ynnä muita ns. iskupaikkoja, kun ei ole tarvetta sellaisissa käydä ja kaikkia sellaisessa ympäristössä tapahtuva muutenkaan harvemmin on mitään jakamisen arvoista.
Lähinnä tarkoitan tilanteita joissa joku mies on yllättäen lähestynyt, niin olen kokenut tarpeelliseksi jakaa asian kumppanin kanssa.
-ap
Pomo yritti iskeä. Meni jopa niin pitkälle, että syyllistyi ahdisteluun. Yksi syy, miksi en edes hakenut jatkoa määräaikaisen työsuhteen päätyttyä. Meni vuosia ennen kuin pystyin mainitsemaan asiasta puolisolleni. Sitä ennen olin keskustellut asiasta sekä terapeuttini että erään ystäväni kanssa.
Oon joskus kertonut baari-illan iskijöistä jos niissä tapauksissa on ollut jotain huvittavaa, ollaan vaan naureskeltu molemmat. Jos joku olisi enemmän tosimielellä iskemässä niin en varmaan kertoisi, ettei miehelle tulisi turhaan mielipahaa. Mihinkään se iskuyritys ei kuitenkaan johtaisi.
Jos joskus on noin kummasti käynyt, olen innoissani kertonut. Ollaan naurettu asialle. Samoin mies on kertonut ja on naurettu sille. Naurettu siksi, koska vonkaaja on yleensä ollut joku känniläinen, surkimus, omaa sukupuolta tai 20 v vanhempi.
Aina olen kertonut, olen rehellinen eikä ole mitään salattavaa. Naureskelemme yhdessä kaikille parisuhteen ulkopuolisille yrittäjille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmät on päässä ja tiedän kertomattakin, että puoliso kelpaisi silmänräpäyksessä useimmille miehille. Mutta ei meillä kumpaakaan kiinnosta käydä "viihteellä" ja perinteisissä "iskupaikoissa".
No en varsinaisesti tarkoittanutkaan baareja ynnä muita ns. iskupaikkoja, kun ei ole tarvetta sellaisissa käydä ja kaikkia sellaisessa ympäristössä tapahtuva muutenkaan harvemmin on mitään jakamisen arvoista.
Lähinnä tarkoitan tilanteita joissa joku mies on yllättäen lähestynyt, niin olen kokenut tarpeelliseksi jakaa asian kumppanin kanssa.
-ap
Mitä ne tilanteet on jossa yllättäen lähestymisestä olisi tarpeen kertoa?
toi ärsyttäisi itseänikin. turhaa humblebragaamista ja huomionhakua
En raportoi tapatuneesta mutta saatan kertoa jos asia muuten tulee puheeksi. Ei puoliso reakoi asiaan mitenkään.