Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Parisuhteessa olevat, jos teitä on tultu iskemään kerrotteko miehellenne myöhemmin?
28.09.2019 |
Ja jos olet kertonut, niin miten mies on reagoinut asiaan?
Entä kumpi mielestänne on oikea tai parempi tapa toimia, kertoa tapahtuneesta miehelle vai ei?
Ja tietenkin kysymys sillä oletuksella että ette ole lähteneet sen vieraan miehen matkaan :D
Tai jos joku mies tänne eksyy, niin mielellään kuulisin myös hänen näkemystään aiheeseen.
Kysyn koska oma mies on suuttunut minulle, jos olen kertonut tälle että mua on joku toinen tullut pyytämään treffeille tai kehunut tai jotain vastaavaa. Joten alkanut miettimään että ehkä vastaavaisuudessa jos tuollaista vielä tapahtuu, niin en kerro, vaikka se vasta tuntuisikin jotenkin väärälle ja siltä että yrittäisin hänen selkänsä takana juonia jotain.
Kommentit (56)
En koskaan kerro, vaikka saanut työpaikalle kukkalähetyksiä ja kutsuja risteilylle jne. Olen erittäin iloinen persoona, nauran niille mulkuimmillekin asiakkaille kun kertovat "vitsin". Ainut asia mitä ajattelen " toi tulee uudestaan ostamaan vaatteita jne". Ei mua oikeasti vois muuten kiinnostaa kaiken maailman paskanjauhanta. Äijät kuvittelee että kun on iloinen ja hymyilee niin olis kiinnostunu-not. Miksi kertoa kotona turhista työasioista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kerrotaan puolin ja toisin mutta puhutaan kaikesta muutenkin. Ei olla mustasukkaisia eikä mitenkään haluta korostaa, että muitakin ottajia olisi. Ja jotenkin kuvittelisin, että nostaa vähän itsetuntoa meillä kummallakin jos joku muukin joskus osoittaa kiinnostusta, kun se oma puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se siitä suuttuu? Pelottaako kun saat huomioo muualtakin vai ärsyttääkö ettei itse saa? Ei ihminen voi muiden ihmisten tekemisiä sanella, olennaisinhan on kuinka itse toimii.
Oon ite ainoana naisena miesvaltaisessa porukassa ja niitä yrityksiä tulee. Kerron enimmät, mutta en jokaista flirttiyritystä, mitä se sillä tiedolla tekee. Mun mies on ottanut asian hienosti, kyllähän hän alkuun mustasukkaili ja epäili kaikkia, mutta yleensä kehuu itsekin ja toteaa että on vaan ylpeä kun hänet kuitenkin valinnut vaikka muutakin ois.
Jos jotain kahvittelukutsuja tulee niin saattaa vähän ärähtää huonona päivänä, mutta useimmiten on asian kanssa tosi ok.Kuulostaa melkein kuin nauttisit huomiosta erityisesti ja se olisi suurumpia miesvaltaisen alan plussapuolia. Sori, mutta sellainen mielikuva minulle välittyi. Varmaan se kertoo vain minusta sitten, olen niuho ja töissä töissä enkä määrittämässä markkina-arvoani.
Kuulostaapa katkeralta.
Ei jonkun iskuyritys ole niin iso asia että sitä välttämättä edes muistaa kertoa kumppanille. Moni kokeilee kepillä jäätä josko lähtisi mukaan eikä sitä kannata ottaa syvälle sydämeen. Tilallani voisi olla kuka tahansa.
En mä mitään tavallisia juttuja ole kertonut. Mut viimeks joku ääliö alkoi klähmimään mua, niin sen kerroin, koska tilanne oli niin ahdistava. Saisin olla koko ajan sanomassa, miten hätistelen miehiä pois, jos jokaisesta kertoisin. Olisi kiva käydä miehen kanssa yhdessä ulkona, toivoisin että se rauhottaisi tilannetta, kun porukka näkisi, että minulla ihan aikuisten oikeasti on aviomies. Ei oikein edes huvita lähteä ulos, kun se on ärsyttävää ja kuluttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmät on päässä ja tiedän kertomattakin, että puoliso kelpaisi silmänräpäyksessä useimmille miehille. Mutta ei meillä kumpaakaan kiinnosta käydä "viihteellä" ja perinteisissä "iskupaikoissa".
No en varsinaisesti tarkoittanutkaan baareja ynnä muita ns. iskupaikkoja, kun ei ole tarvetta sellaisissa käydä ja kaikkia sellaisessa ympäristössä tapahtuva muutenkaan harvemmin on mitään jakamisen arvoista.
Lähinnä tarkoitan tilanteita joissa joku mies on yllättäen lähestynyt, niin olen kokenut tarpeelliseksi jakaa asian kumppanin kanssa.
-ap
Mitä ne tilanteet on jossa yllättäen lähestymisestä olisi tarpeen kertoa?
En ole ap, mutta minua on isketty kirjastossa. Huomattavasti vanhempi, englantia puhuva mies yritti pyytää minua treffeille neljänä eri päivänä. Neljännellä kerralla olin sen verran töykeä että uskoi viimein. Mielestäni tällaisille jutuille voi nauraa yhdessä kun niistä kertoo kotona.
Sen verran harvinainen tuo tilanne olisi täällä pikkupaikkakunnalla että varmasti tuosta jotakin keskusteltaisiin kotona oli sitten se englantia puhuva kumpaa sukupuolta tahansa oli keskustelu flirttiä tai jotakin muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silmät on päässä ja tiedän kertomattakin, että puoliso kelpaisi silmänräpäyksessä useimmille miehille. Mutta ei meillä kumpaakaan kiinnosta käydä "viihteellä" ja perinteisissä "iskupaikoissa".
No en varsinaisesti tarkoittanutkaan baareja ynnä muita ns. iskupaikkoja, kun ei ole tarvetta sellaisissa käydä ja kaikkia sellaisessa ympäristössä tapahtuva muutenkaan harvemmin on mitään jakamisen arvoista.
Lähinnä tarkoitan tilanteita joissa joku mies on yllättäen lähestynyt, niin olen kokenut tarpeelliseksi jakaa asian kumppanin kanssa.
-ap
Suomalaisilla taitaa olla aika korkea kynnys iskemiseen, mutta maamuilla on joskus ollut otsaa yrittää. Lähinnä reaktio on ollut vatutusta moisesta julkeudesta.
Kommenttini joutui sensuuriin, joten en kommentoi ekaan väittämään mitään, mutta muuten itsellä oikeastaan päinvastainen kokemus, useimmiten lähestyjä on ollut ihan suomalainen ja on ollut kohtelias ja asiallinen, joskus humalassa, mutta siltikin kohtelias. Tai sitten on kyllä ollut jokunen oletettavasti äidinkielenään englantia puhuva tai suomessa pitkään asunut muun maalainen (kuten italia, tai portugali)
-ap
Suomalaiset harvemmin tulevat iskemään naimisissa olevaa selvin päin ja ilman minkäänlaista positiivista signaalia. Yltiöystävälliset saavat varmasti kokea iskuyrityksiä enemmän.
Ja mikäköhän se positiivinen signaali sitten mielestäsi on täytynyt olla jos ei ole aikaisemmin nähnyt koko tyyppiä eikä ole tälle jutellut tai edes katsonut päin?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No se kertominen on vähän kuin varoittelisi toista, että saattaa olla ehkä lähdössä iskijän mukaan. Merkityksettömistä iskemisistä ei kannata kertoa, jos ei tahallaan halua haastaa riitaa tai muttaa suhdetta epävarmaksi ja toista mustasukkaiseksi.
Jos puolisosi kokee tuollaiset riidan haastamisena, kannattaa tehdä suhteelle jotain. Tarvittaessa lopettaa.
Kerron aina. Mies ilahtuu tai no ilahtuminen ehkä vähän liioittelua, mutta siis pitää sitä positiivisena juttuna, että olisi muitakin ottajia. Samoin ajattelen hänestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kertonut exälle.Se oli muutenkin sairaalloisen mustasukkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
EIkö sen nyt järkikin sano, että jos toisella on taipumusta kotiraivoamiseen niin parempi jättää kaikki tommoset kertomatta, ellei halua riitaa ja viikkojen mökötyskuureja.
Eikö sen nyt järkikin kerro, että jos toisella on taipumusta kotiraivoamiseen, niin jätä se sika?
On topic: Tyttöystävä saa tietysti kertoa tai jättää kertomatta, niin kuin mistä tahansa muustakin asiasta. Hänen valintansa. Joitakin kertoja hän on kertonut näin käyneen, ja se on mielestäni tosi kivaa. Joskus ollaan yhdessä mietitty, millaista seksiä heillä olisi ollut, jos olisikin lähtenyt vieraan matkaan. Molemmat pidämme tätä kiihottavana. Emme muutenkaan ole mustasukkaisia, koska luotamme toisiimme ja tiedämme, että molemmat rakastamme toisiamme.
Kerron miehelleni, tosin käyn aika harvoin ulkona ilman miestäni, kavereiden kanssa ja silloin mua tulee silloin lähinnä iskemään sellaset 60-vuotiaat papat tai teinipojat. Että lähinnä nämä yritykset naurattaa meitä molempia. Sanotaan mua pappamagneetiksi. Itse ole +40, kuten miehenikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus varmaan kertonut. Mieheni on normaali ihminen, joten ei reagoi sen kummemmin.
En kyllä ymmärrä, miksi niistä pitäisi kertoa. Itse en kertoisi, jos iskijä on jotenkin varteenotettava tapaus tai henkilö, jonka kanssa joudun olemaan tekemisissä jatkuvasti. Turha on hieroa toisen naamaan sellaista.
Jos joku randomi tai ällökki iskee, niin sillehän voi yhdessä naureskella. Sen sijaan jos mies tietäisi, että työkaveri flirttaa koko ajan, niin se voisi jo haitata eli se jääköön vain minun tietooni.
Tarkoittaako tuo "varteenotettava tapaus" siis sellaista, että voisit lähteä hänen mukaan tai olet jopa lähtenyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus varmaan kertonut. Mieheni on normaali ihminen, joten ei reagoi sen kummemmin.
En kyllä ymmärrä, miksi niistä pitäisi kertoa. Itse en kertoisi, jos iskijä on jotenkin varteenotettava tapaus tai henkilö, jonka kanssa joudun olemaan tekemisissä jatkuvasti. Turha on hieroa toisen naamaan sellaista.
Jos joku randomi tai ällökki iskee, niin sillehän voi yhdessä naureskella. Sen sijaan jos mies tietäisi, että työkaveri flirttaa koko ajan, niin se voisi jo haitata eli se jääköön vain minun tietooni.
Tarkoittaako tuo "varteenotettava tapaus" siis sellaista, että voisit lähteä hänen mukaan tai olet jopa lähtenyt?
Eiköhän varteenotettava ihan yleisestikin tarkoita huomionarvoista, eli ehkä teorian tasolla tapaus on ollut sellainen että jos ei olisi vartattu, niin kiinnostus olisi molemminpuolista ja voisi johtaa johonkin
En, miks mä sen mieltä pahottaisin. Toisaalta lutusta, kun se vieläkin luulee, että joku mua vikittelis vieläkin.