Oletteko tavanneet netistä löytämiänne miehiä?
Oliko pettymys vai iloinen yllätys?
Mä aion tavata miehen jonka kanssa olen netissä jutellut. Mihin kaikkeen tässä pitää varautua?
Kommentit (11)
En miehiä, mutta naisia. Suurin osa ollut OK. Jollakin oli vanhat kuvat, 10 vuotta tai 10 kiloa sitten. Mutta kokonaisuutena Tinder-deitit olleet OK. Suosittelen. M3X
Vierailija kirjoitti:
En miehiä, mutta naisia. Suurin osa ollut OK. Jollakin oli vanhat kuvat, 10 vuotta tai 10 kiloa sitten. Mutta kokonaisuutena Tinder-deitit olleet OK. Suosittelen. M3X
Kaunistelet aika paljon. 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En miehiä, mutta naisia. Suurin osa ollut OK. Jollakin oli vanhat kuvat, 10 vuotta tai 10 kiloa sitten. Mutta kokonaisuutena Tinder-deitit olleet OK. Suosittelen. M3X
Kaunistelet aika paljon. 😁
Mulla on ollut tiukka seula 😀
Joo oon. En kyllä tiennyt edes minkänäköistä kaveria olin menossa tapaamaan tai en itse asiassa ollut edes varma onko hän mies vai nainen. Tutustuttiin tietyn yhteisen kiinnostuksenkohteen myötä ja ihan kaverimielellä liikkeellä. Jos nyt mies ja nainen voivat kavereita keskenään olla.
Jos tästä nyt jotain romanssia havittelisi, täytyisi kenties olla jotain, enemmän. Eli siinä mielessä "ei ollut mun tyyppiä".
Mullakin on ollut tiukka seula. Suurin osa on ollut oikein mukavia miehiä, mutta ei sen enempää. Varsinaisia pettymyksiä ei ole ollut, kaikki ovat vastanneet niitä odotuksia, mitä mulla on ollut. Muutaman vuoden olen nyt ollut parisuhteessa netissä alunperin tapaamani miehen kanssa.
Hain tuossa kevätkesällä seuraa "yhdeksi yöksi". Hakuun vastasi mies joka vaikutti olevan ihan ok. Ei hirveen kauaa edes viestitelty, kun päätettiin tavata.
Kolahti heti. Molemmille. Ja nyt ollaan ihan älyttömän rakastuneita. Tuli vähän pitempi "yhden yön juttu"...
Juu, eka nettideitti ilman kuvien vaihtoja tai turhia höpinöitä netissä. Miehen profiili ei edes ollut kiinnostava oikeasti millään tapaa, mutta jostain syystä muutama sana kirjoitettiin, vaihdettiin ihan muutaman viestin jälkeen numeroita ja jo soittaessa tunsin, että tässä on jotain sellaista, mikä mun elämästä on puuttunut.
Nyt 5v oltu jo avoliitossa, yhteensä 7v yhdessä. Ensi kesänä sitten ne häät. Kaikki mennyt tosi luonnollisesti ja omalla painollaan. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, niin kyllä tuo tyyppi oli se "puuttuva palanen". Joka päivä töitten jälkeen kotiin tultaessa perhosia vatsassa - noh, aina kun vaan ajattelee toista :) Toki alamäet ollut meilläkin, mutta kaikki ne isommat ja pienemmät jutut hitsannut meitä vielä tiiviimmäksi. Eka suhde, jossa saa olla sekä yksilö omine kommervenkkeineen että se parisuhteen oikeasti rakastettu toinen osapuoli. Itse olen niin vahvasti ei-parisuhdeihminen, että tämä suhde on todellakin once in a lifetime -kokemus, jonka toivon kestävän hamaan tulevaisuuteen. Ja eka suhde, jonka ylläpitämiseksi todella haluan tehdä kaiken. Onneksi toinen on samaa mieltä, vaikka toisaalta tosi erilaisia ollaankin.
Sanoisin, että nettideittaillessasi ole sekä sopivan avoin että salaperäinen, mutta kuitenkin avarakatseinen ja anna mahdollisuus äläkä odota liikoja. Tai ole epärealistinen. Tän toisen puoliskon lisäksi nettideitit on poikinut itselleni muutaman tosi hyvän kaverinkin ja on saanut tavata tosi mielenkiintoisia persoonia.
Tapasin parin päivän juttelun jälkeen ja nyt 4 kk naimisissa
Että hän on pervo seksuaalirikollinen.