Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pysyvästi laihduttaneet! Mikä dieetti/ruokavaliomuutos toimi parhaiten teille ilman että näit nälkää?
03.09.2019 |
Otsikko. Hakisin nyt onnistuneilta laihduttajilta täsmävinkkejä ruokavalion suhteen - muuta kuin "syö vähemmän kuin kulutat".
Kommentit (108)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain melkein 50 kiloa pois, kun ensin täytin vatsani tomaateilla ja muilla kasviksilla ja salaatilla, ja sen jälkeen otin ruokaa sen verran vähän, että oli hyvä ja kylläinen olo. Proteiinipitoista ruokaa, eli broileria ja kalan ystävänä usein kalaruokaa. Mieluummin uunissa, kuin paistettuna. Välillä pidin kasvissosekeittopäiviä, mutta ei mitään kaalisoppaa. Hiilareita vähensin reippaasti, pastat, riisit ja peruna pois. Leipää siivu/pvä.
En nyt silti ahtanut kuitenkaan tai ahminut. Vettä lisäksi ja jos vielä kurni, niin vaikka appelsiini siihen päälle, niin sillä mentiin. Lisäsin liikuntaa ihan vain kävelyn muodossa, joka ilta pieni lenkki.
Hienosti tömähti aineenvaihdunta ja laihis käyntiin, vatsa toimi ja olo sen kun parani kilojen karistessa.
Niin, ja karkit, kaljat ja siiderit minimiin. Joku herkku, patukka/pulla kerran tai kaksi viikossa.
Mielenkiinnosta, te jotka onnistuitte vhh avulla, mitä vähensitte, lopetitte syömästä kokonaan? Tarkkailitteko jokaisen elintarvikkeen hiilarimäärää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 kiloa lähti puolessa vuodessa ihan vaan varmistamalla ettei päivittäiset kalorit menneet yli TDEE:ni. Söin kaikkia lempiruokiani edelleen, mutta kohtuudella. Ainoa mitä jätin pois oli kaikki nestemäiset kalorit, eli juon vain vettä, kahvia ja teetä koska kaloreiden juominen on turhaa ja vie pois ruokakaloreista. Toki viikonloppuisin joskus juon viiniä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin einesten, sipsien ja suklaan syönnin noin 90 prosenttisesti. Limsat pois kokonaan. Käyn urheilemassa 2-4 kertaa viikossa. Toiminut viimeiset 18 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta, te jotka onnistuitte vhh avulla, mitä vähensitte, lopetitte syömästä kokonaan? Tarkkailitteko jokaisen elintarvikkeen hiilarimäärää?
Tietty sokeri jäi pois. Suurin osa ruuasta kasviksia, proteiinia tarpeen mukaan, energiat rasvasta.
Pätkäpaasto. Syön vain kahdesti päivässä 3-5 tunnin aikaikkunassa. Ei nälkää eikä muita rajoituksia sille mitä saa syödä.
Jos haluat yrittää niin tässä askeleet. Ala syömään rasvaisempaa ruokaa, jotta elimistö oppii käyttämään rasvaa energiaksi. Jossain vaiheessa voit laskea hiilihydraatit melko alas, mutta ei pakollista. Sitten vain alat lyhentämään syömisikkunaa esim. ensiksi vaikka 12 h, josta alat sitä lyhentämään omaan tahtiin. Voit myös vapaasti kasvattaa annoskokoja ja erityisesti lisätä rasvaa ruokavalioon. Huomaat, että voit olla yhä pidempiä aikoja syömättä ilman nälkää. Kun olet saanut paastoajan riittävän pitkäksi väh 16, niin voit alkaa pienentämään ateriakokoja, nälkää ei kuitenkaan tarvitse tuntea. Kun keho tottunut paastoamaan, niin hiilihydraattejakin voi syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta, te jotka onnistuitte vhh avulla, mitä vähensitte, lopetitte syömästä kokonaan? Tarkkailitteko jokaisen elintarvikkeen hiilarimäärää?
Ihan ensin luin aiheesta kirjoja, eka taisi olla Eenfeldtin Ruokavallankumous.
Sitten tutustuin karppaus.infossa ateriamatriisiin.
Sitten vaan aloitin vähentämään hiilareita ja lisäämään rasvaa. Jätin ekana pois ultraprosessoidut tuotteet ja aloin suosimaan yksinkertaista ja puhdasta ravintoa. Kaikki täysrasvaisena ja mahdollisimman vähähiilarisena.
Alkuun kirjasin ylös ja punnitsin kaiken mitä syön ja juon, että pääsin kärryille siitä minkä verran saan hiilaria ja rasvaa ihan oikeasti.
Siitä ees päin on ollut lähinnä hienosäätöä omien tuntemusten mukaan. Mulle ei esim sovi ketoosi ollenkaan, niin en pyri ketoosiin.
Mulla makrot meneekin nykyään kuten Kwasniewskin optimal dietissä.
Vhh-ruokavalio on ehdottomasti paras. Ruoka on hyvää ja pitää kylläisenä. Ja paino putoaa, jos on tarvis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tavoitteena on pysyvä muutos, niin myös muutosten pitää olla pysyviä. Omalla kohdalla se edellytti ensisijaisesti tavoitteen kirkastumista. Halusin ryhtyä elämään terveellisesti, koska löysin unelmieni miehen ja vaikka hän hyväksyi minut kiloineni, haluan näyttää hänen silmissään viehättävämmältä ja kyetä olemaan hänen nähtensä alasti vapautuneesti ja estoitta ilman häpeää. (Juu, huono syy varmasti monen mielestä, mutta minulle se toimi :)
Toinen asia oli ajatusmallin muutos lohtu- ja palkintoherkuttelun suhteen. Kerran päähäni vain iski ykskaks ajatus, että miksi ihmeessä pumppaisin itseeni esim. raskaan ja v-mäisen työpäivän päätteeksi rasvaa ja sokeria - juuri silloinhan elimistöni ansaitsisi ja tarvitsisi kaikkein eniten terveellistä, ravitsevaa ruokaa.
Kolmas avain onnistumiseeni on ollut muutosten tekeminen suorastaan naurettavin pienin askelin, pikkuhiljaa. Ensin lasi vettä päivässä, sitten vähän myöhemmin 2 lasillista jne. Suklaalevyn vaihto ensin patukkaan ja sitten hedelmien kautta marjoihin. Ateriarytmin muodostaminen noudattamalla kellonaikaa ensin pelkällä iltapalalla. Mehuista luopuminen lantraamalla ensin pitkän aikaa pieni tilkka mehua kylmään veteen, ennen kuin siirryin veteen kokonaan jne. jne.
Ennen kaikki dieetit kaatuivat mulla muka-innostuneen alun jälkeen yleensä viimeistään parissa viikossa. Tuli aina tunne että yrittäisin elää ikään kuin jonkun toisen ihmisen elämää, jota en tuntenut omakseni. Tekemällä ihan pieniä muutoksia kerrallaan uudet tavat on ollut paljon helpompi omaksua. Lisäksi olen kuitenkin konkreettisesti tuntenut miten runsaampi veden juonti parantaa oloa ja miten vähempi herkuttelu puolestaan kaventaa vyötäröä ja parantaa ihoa jne. Se on ollut motivoivaa, eikä ole tehnyt enää mielikään palata vanhoihin tapoihin. Päinvastoin, huomaan nykyään etsiväni säännöllisesti lisää kaikenlaisia pieniä juttuja, joilla saan rukattua ruokavaliota ja muita elintapoja aina parempaan suuntaan.
Jollekin toiselle saattaa toimia paremmin kaiken muuttaminen kerralla - tärkeintä, että löydät sen keinon joka toimii juuri sulle ja tuntuu luontevimmalta. Mulla nyt puoli vuotta myöhemmin lähtenyt näillä kikoilla vyötäröltä 10 senttiä, ja ihannepaino alkaa jo häämöttää. Ja mikä tärkeintä, koen aidosti että haluan jatkaa tällä linjalla myös tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos tavoitteena on pysyvä muutos, niin myös muutosten pitää olla pysyviä. Omalla kohdalla se edellytti ensisijaisesti tavoitteen kirkastumista. Halusin ryhtyä elämään terveellisesti, koska löysin unelmieni miehen ja vaikka hän hyväksyi minut kiloineni, haluan näyttää hänen silmissään viehättävämmältä ja kyetä olemaan hänen nähtensä alasti vapautuneesti ja estoitta ilman häpeää. (Juu, huono syy varmasti monen mielestä, mutta minulle se toimi :)
Toinen asia oli ajatusmallin muutos lohtu- ja palkintoherkuttelun suhteen. Kerran päähäni vain iski ykskaks ajatus, että miksi ihmeessä pumppaisin itseeni esim. raskaan ja v-mäisen työpäivän päätteeksi rasvaa ja sokeria - juuri silloinhan elimistöni ansaitsisi ja tarvitsisi kaikkein eniten terveellistä, ravitsevaa ruokaa.
Kolmas avain onnistumiseeni on ollut muutosten tekeminen suorastaan naurettavin pienin askelin, pikkuhiljaa. Ensin lasi vettä päivässä, sitten vähän myöhemmin 2 lasillista jne. Suklaalevyn vaihto ensin patukkaan ja sitten hedelmien kautta marjoihin. Ateriarytmin muodostaminen noudattamalla kellonaikaa ensin pelkällä iltapalalla. Mehuista luopuminen lantraamalla ensin pitkän aikaa pieni tilkka mehua kylmään veteen, ennen kuin siirryin veteen kokonaan jne. jne.
Ennen kaikki dieetit kaatuivat mulla muka-innostuneen alun jälkeen yleensä viimeistään parissa viikossa. Tuli aina tunne että yrittäisin elää ikään kuin jonkun toisen ihmisen elämää, jota en tuntenut omakseni. Tekemällä ihan pieniä muutoksia kerrallaan uudet tavat on ollut paljon helpompi omaksua. Lisäksi olen kuitenkin konkreettisesti tuntenut miten runsaampi veden juonti parantaa oloa ja miten vähempi herkuttelu puolestaan kaventaa vyötäröä ja parantaa ihoa jne. Se on ollut motivoivaa, eikä ole tehnyt enää mielikään palata vanhoihin tapoihin. Päinvastoin, huomaan nykyään etsiväni säännöllisesti lisää kaikenlaisia pieniä juttuja, joilla saan rukattua ruokavaliota ja muita elintapoja aina parempaan suuntaan.
Jollekin toiselle saattaa toimia paremmin kaiken muuttaminen kerralla - tärkeintä, että löydät sen keinon joka toimii juuri sulle ja tuntuu luontevimmalta. Mulla nyt puoli vuotta myöhemmin lähtenyt näillä kikoilla vyötäröltä 10 senttiä, ja ihannepaino alkaa jo häämöttää. Ja mikä tärkeintä, koen aidosti että haluan jatkaa tällä linjalla myös tulevaisuudessa.
No sulla ehkä toimii tuo näännyttäminen, mutta tässä ketjussahan haettiin nimenomaan kylläisenä pitävää ruokavaliota. Sehän on vhh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tavoitteena on pysyvä muutos, niin myös muutosten pitää olla pysyviä. Omalla kohdalla se edellytti ensisijaisesti tavoitteen kirkastumista. Halusin ryhtyä elämään terveellisesti, koska löysin unelmieni miehen ja vaikka hän hyväksyi minut kiloineni, haluan näyttää hänen silmissään viehättävämmältä ja kyetä olemaan hänen nähtensä alasti vapautuneesti ja estoitta ilman häpeää. (Juu, huono syy varmasti monen mielestä, mutta minulle se toimi :)
Toinen asia oli ajatusmallin muutos lohtu- ja palkintoherkuttelun suhteen. Kerran päähäni vain iski ykskaks ajatus, että miksi ihmeessä pumppaisin itseeni esim. raskaan ja v-mäisen työpäivän päätteeksi rasvaa ja sokeria - juuri silloinhan elimistöni ansaitsisi ja tarvitsisi kaikkein eniten terveellistä, ravitsevaa ruokaa.
Kolmas avain onnistumiseeni on ollut muutosten tekeminen suorastaan naurettavin pienin askelin, pikkuhiljaa. Ensin lasi vettä päivässä, sitten vähän myöhemmin 2 lasillista jne. Suklaalevyn vaihto ensin patukkaan ja sitten hedelmien kautta marjoihin. Ateriarytmin muodostaminen noudattamalla kellonaikaa ensin pelkällä iltapalalla. Mehuista luopuminen lantraamalla ensin pitkän aikaa pieni tilkka mehua kylmään veteen, ennen kuin siirryin veteen kokonaan jne. jne.
Ennen kaikki dieetit kaatuivat mulla muka-innostuneen alun jälkeen yleensä viimeistään parissa viikossa. Tuli aina tunne että yrittäisin elää ikään kuin jonkun toisen ihmisen elämää, jota en tuntenut omakseni. Tekemällä ihan pieniä muutoksia kerrallaan uudet tavat on ollut paljon helpompi omaksua. Lisäksi olen kuitenkin konkreettisesti tuntenut miten runsaampi veden juonti parantaa oloa ja miten vähempi herkuttelu puolestaan kaventaa vyötäröä ja parantaa ihoa jne. Se on ollut motivoivaa, eikä ole tehnyt enää mielikään palata vanhoihin tapoihin. Päinvastoin, huomaan nykyään etsiväni säännöllisesti lisää kaikenlaisia pieniä juttuja, joilla saan rukattua ruokavaliota ja muita elintapoja aina parempaan suuntaan.
Jollekin toiselle saattaa toimia paremmin kaiken muuttaminen kerralla - tärkeintä, että löydät sen keinon joka toimii juuri sulle ja tuntuu luontevimmalta. Mulla nyt puoli vuotta myöhemmin lähtenyt näillä kikoilla vyötäröltä 10 senttiä, ja ihannepaino alkaa jo häämöttää. Ja mikä tärkeintä, koen aidosti että haluan jatkaa tällä linjalla myös tulevaisuudessa.
No sulla ehkä toimii tuo näännyttäminen, mutta tässä ketjussahan haettiin nimenomaan kylläisenä pitävää ruokavaliota. Sehän on vhh.
Kuka tässä näännyttämisestä on mitään puhunut? Mulla on ollut kylläinen, hyvä ja aiempaa energisempi olo muutosten jälkeenkin, enkä koe että olisin jäänyt paitsi mistään oleellisesta.
15
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tavoitteena on pysyvä muutos, niin myös muutosten pitää olla pysyviä. Omalla kohdalla se edellytti ensisijaisesti tavoitteen kirkastumista. Halusin ryhtyä elämään terveellisesti, koska löysin unelmieni miehen ja vaikka hän hyväksyi minut kiloineni, haluan näyttää hänen silmissään viehättävämmältä ja kyetä olemaan hänen nähtensä alasti vapautuneesti ja estoitta ilman häpeää. (Juu, huono syy varmasti monen mielestä, mutta minulle se toimi :)
Toinen asia oli ajatusmallin muutos lohtu- ja palkintoherkuttelun suhteen. Kerran päähäni vain iski ykskaks ajatus, että miksi ihmeessä pumppaisin itseeni esim. raskaan ja v-mäisen työpäivän päätteeksi rasvaa ja sokeria - juuri silloinhan elimistöni ansaitsisi ja tarvitsisi kaikkein eniten terveellistä, ravitsevaa ruokaa.
Kolmas avain onnistumiseeni on ollut muutosten tekeminen suorastaan naurettavin pienin askelin, pikkuhiljaa. Ensin lasi vettä päivässä, sitten vähän myöhemmin 2 lasillista jne. Suklaalevyn vaihto ensin patukkaan ja sitten hedelmien kautta marjoihin. Ateriarytmin muodostaminen noudattamalla kellonaikaa ensin pelkällä iltapalalla. Mehuista luopuminen lantraamalla ensin pitkän aikaa pieni tilkka mehua kylmään veteen, ennen kuin siirryin veteen kokonaan jne. jne.
Ennen kaikki dieetit kaatuivat mulla muka-innostuneen alun jälkeen yleensä viimeistään parissa viikossa. Tuli aina tunne että yrittäisin elää ikään kuin jonkun toisen ihmisen elämää, jota en tuntenut omakseni. Tekemällä ihan pieniä muutoksia kerrallaan uudet tavat on ollut paljon helpompi omaksua. Lisäksi olen kuitenkin konkreettisesti tuntenut miten runsaampi veden juonti parantaa oloa ja miten vähempi herkuttelu puolestaan kaventaa vyötäröä ja parantaa ihoa jne. Se on ollut motivoivaa, eikä ole tehnyt enää mielikään palata vanhoihin tapoihin. Päinvastoin, huomaan nykyään etsiväni säännöllisesti lisää kaikenlaisia pieniä juttuja, joilla saan rukattua ruokavaliota ja muita elintapoja aina parempaan suuntaan.
Jollekin toiselle saattaa toimia paremmin kaiken muuttaminen kerralla - tärkeintä, että löydät sen keinon joka toimii juuri sulle ja tuntuu luontevimmalta. Mulla nyt puoli vuotta myöhemmin lähtenyt näillä kikoilla vyötäröltä 10 senttiä, ja ihannepaino alkaa jo häämöttää. Ja mikä tärkeintä, koen aidosti että haluan jatkaa tällä linjalla myös tulevaisuudessa.
No sulla ehkä toimii tuo näännyttäminen, mutta tässä ketjussahan haettiin nimenomaan kylläisenä pitävää ruokavaliota. Sehän on vhh.
Ihan kuin vhh olisi ainoa kylläisenä pitävä ruokavalio ja autuaaksi tekevä asia. Minut pitää kylläisenä tuo välimerellinen ruokavalio, piti myös laihdutusaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tavoitteena on pysyvä muutos, niin myös muutosten pitää olla pysyviä. Omalla kohdalla se edellytti ensisijaisesti tavoitteen kirkastumista. Halusin ryhtyä elämään terveellisesti, koska löysin unelmieni miehen ja vaikka hän hyväksyi minut kiloineni, haluan näyttää hänen silmissään viehättävämmältä ja kyetä olemaan hänen nähtensä alasti vapautuneesti ja estoitta ilman häpeää. (Juu, huono syy varmasti monen mielestä, mutta minulle se toimi :)
Toinen asia oli ajatusmallin muutos lohtu- ja palkintoherkuttelun suhteen. Kerran päähäni vain iski ykskaks ajatus, että miksi ihmeessä pumppaisin itseeni esim. raskaan ja v-mäisen työpäivän päätteeksi rasvaa ja sokeria - juuri silloinhan elimistöni ansaitsisi ja tarvitsisi kaikkein eniten terveellistä, ravitsevaa ruokaa.
Kolmas avain onnistumiseeni on ollut muutosten tekeminen suorastaan naurettavin pienin askelin, pikkuhiljaa. Ensin lasi vettä päivässä, sitten vähän myöhemmin 2 lasillista jne. Suklaalevyn vaihto ensin patukkaan ja sitten hedelmien kautta marjoihin. Ateriarytmin muodostaminen noudattamalla kellonaikaa ensin pelkällä iltapalalla. Mehuista luopuminen lantraamalla ensin pitkän aikaa pieni tilkka mehua kylmään veteen, ennen kuin siirryin veteen kokonaan jne. jne.
Ennen kaikki dieetit kaatuivat mulla muka-innostuneen alun jälkeen yleensä viimeistään parissa viikossa. Tuli aina tunne että yrittäisin elää ikään kuin jonkun toisen ihmisen elämää, jota en tuntenut omakseni. Tekemällä ihan pieniä muutoksia kerrallaan uudet tavat on ollut paljon helpompi omaksua. Lisäksi olen kuitenkin konkreettisesti tuntenut miten runsaampi veden juonti parantaa oloa ja miten vähempi herkuttelu puolestaan kaventaa vyötäröä ja parantaa ihoa jne. Se on ollut motivoivaa, eikä ole tehnyt enää mielikään palata vanhoihin tapoihin. Päinvastoin, huomaan nykyään etsiväni säännöllisesti lisää kaikenlaisia pieniä juttuja, joilla saan rukattua ruokavaliota ja muita elintapoja aina parempaan suuntaan.
Jollekin toiselle saattaa toimia paremmin kaiken muuttaminen kerralla - tärkeintä, että löydät sen keinon joka toimii juuri sulle ja tuntuu luontevimmalta. Mulla nyt puoli vuotta myöhemmin lähtenyt näillä kikoilla vyötäröltä 10 senttiä, ja ihannepaino alkaa jo häämöttää. Ja mikä tärkeintä, koen aidosti että haluan jatkaa tällä linjalla myös tulevaisuudessa.
No sulla ehkä toimii tuo näännyttäminen, mutta tässä ketjussahan haettiin nimenomaan kylläisenä pitävää ruokavaliota. Sehän on vhh.
Ihan kuin vhh olisi ainoa kylläisenä pitävä ruokavalio ja autuaaksi tekevä asia. Minut pitää kylläisenä tuo välimerellinen ruokavalio, piti myös laihdutusaikana.
Vhh on ainoa, joka pitää kylläisenä. Välimerellisellä joudut kuitenkin syömään usean kerran päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tavoitteena on pysyvä muutos, niin myös muutosten pitää olla pysyviä. Omalla kohdalla se edellytti ensisijaisesti tavoitteen kirkastumista. Halusin ryhtyä elämään terveellisesti, koska löysin unelmieni miehen ja vaikka hän hyväksyi minut kiloineni, haluan näyttää hänen silmissään viehättävämmältä ja kyetä olemaan hänen nähtensä alasti vapautuneesti ja estoitta ilman häpeää. (Juu, huono syy varmasti monen mielestä, mutta minulle se toimi :)
Toinen asia oli ajatusmallin muutos lohtu- ja palkintoherkuttelun suhteen. Kerran päähäni vain iski ykskaks ajatus, että miksi ihmeessä pumppaisin itseeni esim. raskaan ja v-mäisen työpäivän päätteeksi rasvaa ja sokeria - juuri silloinhan elimistöni ansaitsisi ja tarvitsisi kaikkein eniten terveellistä, ravitsevaa ruokaa.
Kolmas avain onnistumiseeni on ollut muutosten tekeminen suorastaan naurettavin pienin askelin, pikkuhiljaa. Ensin lasi vettä päivässä, sitten vähän myöhemmin 2 lasillista jne. Suklaalevyn vaihto ensin patukkaan ja sitten hedelmien kautta marjoihin. Ateriarytmin muodostaminen noudattamalla kellonaikaa ensin pelkällä iltapalalla. Mehuista luopuminen lantraamalla ensin pitkän aikaa pieni tilkka mehua kylmään veteen, ennen kuin siirryin veteen kokonaan jne. jne.
Ennen kaikki dieetit kaatuivat mulla muka-innostuneen alun jälkeen yleensä viimeistään parissa viikossa. Tuli aina tunne että yrittäisin elää ikään kuin jonkun toisen ihmisen elämää, jota en tuntenut omakseni. Tekemällä ihan pieniä muutoksia kerrallaan uudet tavat on ollut paljon helpompi omaksua. Lisäksi olen kuitenkin konkreettisesti tuntenut miten runsaampi veden juonti parantaa oloa ja miten vähempi herkuttelu puolestaan kaventaa vyötäröä ja parantaa ihoa jne. Se on ollut motivoivaa, eikä ole tehnyt enää mielikään palata vanhoihin tapoihin. Päinvastoin, huomaan nykyään etsiväni säännöllisesti lisää kaikenlaisia pieniä juttuja, joilla saan rukattua ruokavaliota ja muita elintapoja aina parempaan suuntaan.
Jollekin toiselle saattaa toimia paremmin kaiken muuttaminen kerralla - tärkeintä, että löydät sen keinon joka toimii juuri sulle ja tuntuu luontevimmalta. Mulla nyt puoli vuotta myöhemmin lähtenyt näillä kikoilla vyötäröltä 10 senttiä, ja ihannepaino alkaa jo häämöttää. Ja mikä tärkeintä, koen aidosti että haluan jatkaa tällä linjalla myös tulevaisuudessa.
No sulla ehkä toimii tuo näännyttäminen, mutta tässä ketjussahan haettiin nimenomaan kylläisenä pitävää ruokavaliota. Sehän on vhh.
Ihan kuin vhh olisi ainoa kylläisenä pitävä ruokavalio ja autuaaksi tekevä asia. Minut pitää kylläisenä tuo välimerellinen ruokavalio, piti myös laihdutusaikana.
Vhh on ainoa, joka pitää kylläisenä. Välimerellisellä joudut kuitenkin syömään usean kerran päivässä.
Ihan yhtä usein söin vhh:lla ollessa kuin välimerellisellä. Vhh nosti kolesterolini pilviin, eikä urheilusta tullut mitään. Välimerellinen palautti kolesterolit normaaliksi ja urheilukin sujuu.
Alue: Aihe vapaa
Vhh