Kysy jotain oppimisvaikeuksiin erikoistuneelta psykologilta

Lapsellani on luetun ymmärtämisen ongelmaa ja siksi tehostetussa tuessa. Kouluun piti viedä kirja. Laiton ns. kunnon kirjan, jossa oli kuitenkin kuvia tukemassa ymmärtämistä. Sitä kelpuutettu muutaman kuvan vuoksi. Ärsyttää. Mitä helkutin järkeä on lukea pitkiä eepoksia, joista lapsi ei ymmärrä mitään. Oppii vain vihaamaan lukemista.

Miten lasta voi tukea ymmärtämään lukemansa? Hän ei jotenkin hahmota tekstiä. Koulukirjoista niinkin pystyy etsimään tärkeät kohdat ja hahmottamaan tekstiä, mutta kirjojen tarinoissa hän ei pysy yhtään mukana. Add piirteisyyttä. Tekstin ydin menee ohi.

Montako koulua ja millainen oppilasmäärä sun vastuualueeseen kuuluu? Missäpäin Suomea työskentelet?

Onko sun koulussa sexyjä opeja?

Miten olet erikoistunut oppimisvaikeksiin? Mikä koulutus?

Minkälaista tukea pitäisi saada tokaluokkalaisen, joka ei osaa lukea? Epäillään lukihäiriötä ja lapsella on erityisen tuen päätös. Kauhistuttaa ajatus, että lapsen pitäisi pärjätä ja osata jo niin paljon, vaikka jo yhden tavun lukeminen tuottaa suuria vaikeuksia. Lapsi jää jälkeen ja kärsii siitä, miten tästä pitäisi edetä?

Ehditkö tehdä paljon yhteisöllistä työtä? Millaista? Parhaat keinot puuttua kiusaamiseen?

Tää tais ollakin valepsyko kun meni mykäksi.

miten motivoida lasta, joka on jo oppinut olevansa huono

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista tukea pitäisi saada tokaluokkalaisen, joka ei osaa lukea? Epäillään lukihäiriötä ja lapsella on erityisen tuen päätös. Kauhistuttaa ajatus, että lapsen pitäisi pärjätä ja osata jo niin paljon, vaikka jo yhden tavun lukeminen tuottaa suuria vaikeuksia. Lapsi jää jälkeen ja kärsii siitä, miten tästä pitäisi edetä?

En ole ap, mutta jos löydät tähän äänteitä harjoittavan tietokonepelin esim. netistä tai kirjastosta niin se auttaa. Meillä oli aikoinaan ekapeli ja nalle puh cd-rom, huippuhyviä, mutta näitä ei taida enää löytyä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsellani on luetun ymmärtämisen ongelmaa ja siksi tehostetussa tuessa. Kouluun piti viedä kirja. Laiton ns. kunnon kirjan, jossa oli kuitenkin kuvia tukemassa ymmärtämistä. Sitä kelpuutettu muutaman kuvan vuoksi. Ärsyttää. Mitä helkutin järkeä on lukea pitkiä eepoksia, joista lapsi ei ymmärrä mitään. Oppii vain vihaamaan lukemista.

Onpa ikävä kuulla. Lapsen opettaja varmaan kuitenkin on tietoinen luetun ymmärtämisen haasteista? Sinällään ymmärrän, että jos kuvalliset kirjat on erikseen kielletty, ei niitä hyväksytä kellään. Lapset ovat hirveän tarkkoja siitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Siitä tuskin kuitenkaan on kyse. Olet ihan oikeassa siinä, että liian vaikeat ja pitkät kirjat tappavat lukemisen ilon. Haasteena onkin yleensä lähinnä se, että vanhemmille lapsille ei löydy riittävän helppoa luettavaa, jonka aihe olisi kuitenkin kiinnostava.

Vaikeampia kirjoja kannattaa ehkä kokeilla "lukea" äänikirjoina, siis jos ongelma on enemmän ymmärtämisessä kuin lukutaidossa. Myös kuullun ymmärtäminen tukee osittain luetun ymmärtämisen oppimista, ja tarinoiden tyypilliset piirteet oppii ehkä hahmottamaan selkeämmin kuulemalla. Samalla kasvaa sanavarastokin.

Ap

0/5

Tsrkoittaako peruskoulun mukautetun oppimäärän suorittaminen aina, että henkilöllä on laaja-alaiset oppimisvaikeudet?

Vierailija kirjoitti:

Miten lasta voi tukea ymmärtämään lukemansa? Hän ei jotenkin hahmota tekstiä. Koulukirjoista niinkin pystyy etsimään tärkeät kohdat ja hahmottamaan tekstiä, mutta kirjojen tarinoissa hän ei pysy yhtään mukana. Add piirteisyyttä. Tekstin ydin menee ohi.

Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että ymmärtämisen vaikeus on erityisesti tietokirjallisuudessa tai kertomuskirjallisuudessa. Teillä vaikuttaa olevan haasteena jälkimmäinen, eli tarinan hahmottaminen. Tässäkin voisi kokeilla äänikirjoja, mutta niiden kohdalla on ehkä turhan vaikeaa ylläpitää keskittymistä varsinkin yksin. Paremmin sujuisi varmaan, jos yhdessä vanhemman kanssa luetaan pieni pätkä kerrallaan, ja sitten vanhempi kysyy kysymyksiä. "Miksihän Pekka sanoi noin? Mihin he mahtavat seuraavaksi mennä? Kuka sanoikaan noin?" Ylipäätään luetun ymmärtäminenkin on taito, joka karttuu kun vain lukee. Lapsen kannalta on toisaalta aika onnekasta, että se koulutyössä painottuva tietokirjallisuuden ymmärtäminen sujuu helpommin.

Yleensäkin tutkimuksessa on todettu, että lapselle lukeminen on erityisen hyödyllistä silloin, kun ei vain lueta sivua sivun perään, vaan pysähdytään lapsen kanssa miettimään sisältöä ja arvailemaan, mitä seuraavaksi voisi tapahtua. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Montako koulua ja millainen oppilasmäärä sun vastuualueeseen kuuluu? Missäpäin Suomea työskentelet?

Kolme koulua, noin tuhat oppilasta. Vähän liikaa omasta mielestäni. Aiemmin olen ollut töissä kolmannella sektorilla, siellä pystyi keskittymään enemmän siihen kuntoutuspuoleen.  

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten olet erikoistunut oppimisvaikeksiin? Mikä koulutus?

Koulutuksena ihan vain psykologian maisteri, oppimisvaikeuksiin erikoistuminen on tullut enemmän oman kiinnostuksen pohjalta. Olen tehnyt aihetta sivuavaa tutkimusta, perehtynyt kirjallisuuteen ja oppinut jotain myös niin sanotusti kantapään kautta töissä. Ehkä pitäisikin sanoa, että olen psykologi, jonka kiinnostus suuntautuu oppimisvaikeuksiin. Erikoistuminen oli ehkä turhan mahtipontinen sana :)

Ap

Missä yliopistossa opiskelit psykologiksi?

Miksi psykologien lausunnoissa vältellään sanomasta, että oppilaan ongelmat johtuvat alhaisesta älykkyydestä?

Minulle opettajana olisi tärkeää tietää, onko kyse kapea-alaisesta oppimisen vaikeudesta vai alhaisesta älykkyydestä. Jos kyse on ensin mainitusta, voin kuitenkin olettaa, että oppilas voi ymmärtää tehtävänannot ja työtä tekemällä saavuttaa tavoitteet. Sen sijaan jos syy on alhainen älykkyys, on kohtuutonta vaatia oppilaalta samaa kuin muilta, eikä mikään apu välttämättä auta häntä ymmärtämään itselleen aivan liian vaikeita asioita.

Minkähän takia minun piti ala-asteen ensimmäisillä luokilla käydä erityisopettajan luona tukiopetuksessa, tekemässä äidinkieleen liittyviä tehtäviä? En ollut mitenkään huono lukemisessa tai kirjoittamisessa tai missään sellaisessa. Päinvastoin luin sujuvasti jo kauan ennen kouluikää ja liikunta oli ainoa oppiaine, jossa olin huono. Silloin en ihmetellyt asiaa mitenkään, ajattelin vain että tukiopetuksessa on kivaa. Vasta ihan äskettäin rupesin ajattelemaan, että olipa se kummallista.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista tukea pitäisi saada tokaluokkalaisen, joka ei osaa lukea? Epäillään lukihäiriötä ja lapsella on erityisen tuen päätös. Kauhistuttaa ajatus, että lapsen pitäisi pärjätä ja osata jo niin paljon, vaikka jo yhden tavun lukeminen tuottaa suuria vaikeuksia. Lapsi jää jälkeen ja kärsii siitä, miten tästä pitäisi edetä?

Onko lapsi käynyt psykologin tutkimuksissa tai erityisopettajalla? Olisi hyvä saada selkeästi todettua se lukivaikeus, jotta siihen olisi helpompi vedota tukitoimia vaatiessa. Vaikka lapsen vaikeuden pitäisi itsessään oikeuttaa jo tukeen, usein on helpompaa kun "saa" diagnoosin. Lukivaikeuttakin on monenasteista, ja olisi hyvä sulkea laajemman kielellisen vaikeuden mahdollisuus pois.

Ei ole tavatonta, että lukeminen takkuilee tokaluokkalaisella, mutta jos tavutasollakin on vaikeaa, niin tarvitsisi kyllä reilusti tukea oppimiseensa. Ekat kaksi kouluvuotta opetellaan lähinnä taitoja, lukemista ja laskemista. Kolmannella luokalla sen lukutaidon avulla pitäisikin jo alkaa omaksua uutta tietoa eri aineista. Haastavuus siis kasvaa. En yleensä kannata "luokalle jättämistä" tukitoimena, mutta jos se jossain koulu-uran vaiheessa olisi kannattavaa tehdä, niin tokan ja kolmannen välissä. Toisaalta jos muut taidot ovat ihan ikätasolla ja vain lukeminen takkuaa, voisi harkita äidinkielentunteja pienryhmässä tai erityisopettajan kanssa ja muuten jatkaa oman luokan kanssa. Vieraista kielistä kannattaa harkita helpotetun materiaalin opiskelua.

Kotona voi harjoittaa taitoa ihan lukemalla yhdessä. Niin että vanhempi lukee, ja niin että lapsi lukee. Lisäksi netistä ja sovelluskaupoista saa ilmaiseksi ladattua Ekapelin, joka on suunniteltu tukemaan lukutaidon oppimista. Sitä pitäisi pelata suunnilleen joka päivä, noin vartti päivässä. Yleensä lapset ovat ihan tykänneet siitä. Lukivaikeushan johtuu kolmesta vaikeudesta: äänteiden prosessointi, nopean sarjallisen nimeämisen hitaus ja työmuistin kapeus. Näistä helpoiten kuntoutuu kirjain-äänne -vastaavuus, ja siihen tuo Ekapeli on kehitetty. Myös tavukorteilla pelattavat muistipelit voivat olla kivoja. 

Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että kotona ei liikaa kietouduta siihen lukemisen vaikeuteen. Se aiheuttaa itkua ja hammasten kiristystä ja lapselle tunteen siitä, että ei riitä vanhemmilleen. Kotona pitää saada olla maailman ihanin poika tai tyttö, elämä ei saa olla sitä että tehdään kolme tuntia läksyjä itkun kanssa,

Ap