Jos ottaa A2-kieleksi ruotsin, joka alkaa nelosella, niin mites sit kutosella?

Ei tule lisäainetta, oppilas jatkaa sitä pitkää ruotsia.

Kannattaa valita A2'kieleksi joku muu kieli kuin ruotsi, näin saa monipuolisemman kielitaidon.

Pakkoruotsi on muistutus suomalaisten syrjinnästä, hyväksikäytöstä, heikkoudesta ja kulttuurin kehittämisen estämisestä satojen vuosien ajan.

Jatkaa vaan ruotsin opiskelua.

Lisäkieli kannattaa ottaa heti ekalla.

Vierailija kirjoitti:

Jatkaa vaan ruotsin opiskelua.

Lisäkieli kannattaa ottaa heti ekalla.

Ei ekalla mitään lisäkieliä voi ottaa. Ekalla luokalla alkaa nykyään pakollisena A1 kieli, mutta ei sen lisäksi voi muuta ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Jatkaa vaan ruotsin opiskelua.

Lisäkieli kannattaa ottaa heti ekalla.

Taitaa olla hyvin harvinaista että ekaluokkalaisille tarjottaisiin lisäkieliä. Useimmiten aikaisintaan nelosille.

Jos ottaa jonkun muun A2-kielen kuin ruotsin niin kutosella on sitten enemmän tunteja kuin muilla. Moni yrittää lopettaa sen lisäkielen siinä kohtaa mutta useinkaan sitä ei sallita.

Ei voi ottaa lisäkieliä, koska monessa pienessä koulussa opetetaan vain englantia ja ruotsia.

Me tehtiin niin että lapsi otti ykkösellä vaikean a-kielen, kolmosella enkun, nelosella ruotsin. Yläkouluun mennessä vaihtoi a-ruotsin b-ruotsiksi ja sai helposti kympin päättötodistukseen.

Mun lapsilla on A2-kielenä saksa ja sen jälkeen ruotsi on ollut ihan lastenleikkiä.

Tosin olen monesti ihmetellyt peruskoulun vaatimustasoa, koska vaikka lapseni ovat aina saaneet kielten kokeista pelkkiä kymppejä, vielä ysillä eivät pystyneet käymään edes melko yksinkertaista keskustelua saksaksi, ruotsista puhumattakaan.

Kun menivät sitten lukioon, kertoivat että ensimmäisellä saksankurssilla oppivat saksaa enemmän kuin koko peruskoulussa yhteensä, ja keskustelu alkoi sujua. Sama ruotsin kanssa.

Ei tule kutosella mitään.

Pitkällä ruotsilla on hyvä ponnistaa korkeakouluopintoihin. Ruotsinkielisiin kouluihin pääsee paljon helpommin kuin suomenkielisiin. Voi lähteä myös Ruotsiin opiskelemaan.

Meillä lapset aloitti A2 ruotsin nelosella, A1 kielenä englanti (ei ollut muita vaihtoehtoja). Lapset eivät ole mitään kielineroja ja koen, että näin on mahdollista saada kahteen, Suomessa hyödylliseen kieleen kohtuullisen hyvä kielitaito. 

Lukiossa tai myöhemmin elämässä voi sitten opiskella muita kieliä, jos kokevat hyödylliseksi ja innostavaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsilla on A2-kielenä saksa ja sen jälkeen ruotsi on ollut ihan lastenleikkiä.

Tosin olen monesti ihmetellyt peruskoulun vaatimustasoa, koska vaikka lapseni ovat aina saaneet kielten kokeista pelkkiä kymppejä, vielä ysillä eivät pystyneet käymään edes melko yksinkertaista keskustelua saksaksi, ruotsista puhumattakaan.

Kun menivät sitten lukioon, kertoivat että ensimmäisellä saksankurssilla oppivat saksaa enemmän kuin koko peruskoulussa yhteensä, ja keskustelu alkoi sujua. Sama ruotsin kanssa.

Mun lapsi lukee kiinaa a1-kielenä. Kutosella alkoivat osata keskustella sillä ja nyt ysillä käyvät jo sujuvia keskusteluja.

Ruotsiksi eivät muut osaa keskustella yhtään mitään vielä neljän vuoden jälkeen. Oon ihmetellyt samaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsilla on A2-kielenä saksa ja sen jälkeen ruotsi on ollut ihan lastenleikkiä.

Tosin olen monesti ihmetellyt peruskoulun vaatimustasoa, koska vaikka lapseni ovat aina saaneet kielten kokeista pelkkiä kymppejä, vielä ysillä eivät pystyneet käymään edes melko yksinkertaista keskustelua saksaksi, ruotsista puhumattakaan.

Kun menivät sitten lukioon, kertoivat että ensimmäisellä saksankurssilla oppivat saksaa enemmän kuin koko peruskoulussa yhteensä, ja keskustelu alkoi sujua. Sama ruotsin kanssa.

Muissa pitkissä kielissä kuin enkussa peruskoulussa pitäisi päästä taitotasolle A2. Enkussa B1, joka sivumennen sanoen on sama taso kuin missä pitäisi olla ruotsissa lukion jälkeen.

ihan turha mitään ruotsia ottaa, kun se alkaa kutosella kuitenkin!

Ennen peruskouluissa opetettiin keskitason mukaan, nykyään heikoimman mukaan. Siinä vastauksena niille, jotka ihmettelevät lastensa tasoa. Jos koulussa vaaditaan enemmän vanhemmat tulee linjoja pitkin, kun on niin niin rankkaa ja vaativa ope.

Aineenopena yläkoulussa since 1997.

Kannattaa valita joku suurempi ja hyödyllisempi kieli A kieleksi, kuin ruotsi.

Espanja, Ranska, Saksa, Venäjä, Kiina....

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita joku suurempi ja hyödyllisempi kieli A kieleksi, kuin ruotsi.

Espanja, Ranska, Saksa, Venäjä, Kiina....

Nuo on maita...

Ja ennen kaikkea kysy siltä lapseltasi, haluaako HÄN ylipäänsä opiskella ylimääräistä kieltä. Itse ole humannut, että moni oppilas on vanhemman puolesta pakotettu ottamaan ylimääräinen kieli, jota lapsi ei edes haluaisi opiskella. Näiden kanssa sitten ihmetellään yläasteella, kun opinnot ei suju... Sitten lakkautetaan 40-50% oppilaiden kielistä, koska ”vanhemmat pakotti ottamaan” ja jäljelle jää semmonen muutama oppilas opiskelee¨maan kieltä, jota on kuitrnkin pakko opettaa ja tämä resurssi on pois muista aineista ja tuen tarpeesta.

No mun mielestä suomenkielisenä kannattaa lukea ruotsia, jos sitä oppii kunnolla(kirjoittaa L:n) voi helpommin hakea ruotsinkieliseen opinahjoon(jonne on helppmpi päästä).

Näin teki tyttäreni ja kävi vielä Ruotsissa töissä välivuoden aikana.

Suosittelen ja tosiaan kuten täällä edellä mainittiin oli saksan jälkeen tosi helppoa oppia ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita joku suurempi ja hyödyllisempi kieli A kieleksi, kuin ruotsi.

Espanja, Ranska, Saksa, Venäjä, Kiina....

Ei läheskään kaikkialla voi valita tai jos voikin valintoja ei tule tarpeeksi eikä ryhmiä perusteta.