Jos ottaa A2-kieleksi ruotsin, joka alkaa nelosella, niin mites sit kutosella?

Älkää hyvät vanhemmat ahnehtiko lapsillenne liian monta vierasta kieltä jo alakoulussa. Niistä valinnoista voi olla vaikea pästä eroon, jos huomaa ettei kieli kiinnostakaan, on liian vaativaa tai ei ole lainkaan kielipäätä ja kun kavereilla on eri valinnat. Parempi vähemmän ja ne sitten opiskellaan kunnolla. Ihmettelen, miksi jo alakoulun ensimmäisellä luokalla on oltava joku vieras kieli, kun oma äidinkielikin on vasta kehittymässä. Vanhan kieltenopettajan kokemuksella sanon, että mitä paremmin hallitsee oman äidinkilelensä niin sanastoltaan kuin kieliopin rakenteiltaan, sen helpompi on omaksua muita kielia, vaikka niiden sanastot ja rakenteet ovatkin erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita joku suurempi ja hyödyllisempi kieli A kieleksi, kuin ruotsi.

Espanja, Ranska, Saksa, Venäjä, Kiina....

Ei läheskään kaikkialla voi valita tai jos voikin valintoja ei tule tarpeeksi eikä ryhmiä perusteta.

Tuo ei ole mikään perustelu hyödyttömän ruotsin kielen opiskelulle.

Hyödyllisempää on panostaa vaikka matematiikkaan sekin aika.

Ups

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin niin että lapsi otti ykkösellä vaikean a-kielen, kolmosella enkun, nelosella ruotsin. Yläkouluun mennessä vaihtoi a-ruotsin b-ruotsiksi ja sai helposti kympin päättötodistukseen.

Paitsi että enää ei tämä onnistu. Kielivalintoja ei pysty jälkikäteen muuttamaan eikä jättämään jo aloitettuja pois. Meillä valittiin lapselle ykköseltä alkaen A1-kieleksi saksa ja kolmosella A2-kieleksi englanti. Ruotsi tulee sitten kaikille kutosella B1-kielenä. Tuo A2-kieli jatkuu yläasteella valinnaisaineena ja tarkoitus on, että yläasteen loppuun mennessä molemmat A-kielet on samalla tasolla. Jää nähtäväksi miten käy.

Meillä ei ollut vaihtoehtoa valita kuin nuo kielet ja ainakin Helsingissä kielivalikoima vaihtelee kovasti kouluittain. Kannattaakin olla yhteydessä oman koulun kielenopeen, jos kielivalinnat mietityttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin niin että lapsi otti ykkösellä vaikean a-kielen, kolmosella enkun, nelosella ruotsin. Yläkouluun mennessä vaihtoi a-ruotsin b-ruotsiksi ja sai helposti kympin päättötodistukseen.

Paitsi että enää ei tämä onnistu. Kielivalintoja ei pysty jälkikäteen muuttamaan eikä jättämään jo aloitettuja pois. Meillä valittiin lapselle ykköseltä alkaen A1-kieleksi saksa ja kolmosella A2-kieleksi englanti. Ruotsi tulee sitten kaikille kutosella B1-kielenä. Tuo A2-kieli jatkuu yläasteella valinnaisaineena ja tarkoitus on, että yläasteen loppuun mennessä molemmat A-kielet on samalla tasolla. Jää nähtäväksi miten käy.

Meillä ei ollut vaihtoehtoa valita kuin nuo kielet ja ainakin Helsingissä kielivalikoima vaihtelee kovasti kouluittain. Kannattaakin olla yhteydessä oman koulun kielenopeen, jos kielivalinnat mietityttää.

Tietenkin se onnistuu. Varsinkin Helsingissä.

Mistä ihmeen ”omasta koulusta” sinä edes puhut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin niin että lapsi otti ykkösellä vaikean a-kielen, kolmosella enkun, nelosella ruotsin. Yläkouluun mennessä vaihtoi a-ruotsin b-ruotsiksi ja sai helposti kympin päättötodistukseen.

Paitsi että enää ei tämä onnistu. Kielivalintoja ei pysty jälkikäteen muuttamaan eikä jättämään jo aloitettuja pois. Meillä valittiin lapselle ykköseltä alkaen A1-kieleksi saksa ja kolmosella A2-kieleksi englanti. Ruotsi tulee sitten kaikille kutosella B1-kielenä. Tuo A2-kieli jatkuu yläasteella valinnaisaineena ja tarkoitus on, että yläasteen loppuun mennessä molemmat A-kielet on samalla tasolla. Jää nähtäväksi miten käy.

Meillä ei ollut vaihtoehtoa valita kuin nuo kielet ja ainakin Helsingissä kielivalikoima vaihtelee kovasti kouluittain. Kannattaakin olla yhteydessä oman koulun kielenopeen, jos kielivalinnat mietityttää.

Tietenkin se onnistuu. Varsinkin Helsingissä.

Mistä ihmeen ”omasta koulusta” sinä edes puhut?

No näin meille sanottiin tammikuussa kun kielivalinnat tehtiin. Ne kielet mitkä nyt valitsee, ovat pysyviä. Toki jos muuttaa tai muusta syystä vaihtaa koulua, sitten pystyy, mutta ei voi kokeilla kolmosella aloitta A2-kieltä ja jättää parin vuoden päästä pois. Ja oma koulu on siis se, jossa lapsi jo on. Oletan että ap:nkin lapsi jossain koulussa kuitenkin on ja ainakin meidän lapset puhuvat siitä omana koulunaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me tehtiin niin että lapsi otti ykkösellä vaikean a-kielen, kolmosella enkun, nelosella ruotsin. Yläkouluun mennessä vaihtoi a-ruotsin b-ruotsiksi ja sai helposti kympin päättötodistukseen.

Paitsi että enää ei tämä onnistu. Kielivalintoja ei pysty jälkikäteen muuttamaan eikä jättämään jo aloitettuja pois. Meillä valittiin lapselle ykköseltä alkaen A1-kieleksi saksa ja kolmosella A2-kieleksi englanti. Ruotsi tulee sitten kaikille kutosella B1-kielenä. Tuo A2-kieli jatkuu yläasteella valinnaisaineena ja tarkoitus on, että yläasteen loppuun mennessä molemmat A-kielet on samalla tasolla. Jää nähtäväksi miten käy.

Meillä ei ollut vaihtoehtoa valita kuin nuo kielet ja ainakin Helsingissä kielivalikoima vaihtelee kovasti kouluittain. Kannattaakin olla yhteydessä oman koulun kielenopeen, jos kielivalinnat mietityttää.

Tietenkin se onnistuu. Varsinkin Helsingissä.

Mistä ihmeen ”omasta koulusta” sinä edes puhut?

No näin meille sanottiin tammikuussa kun kielivalinnat tehtiin. Ne kielet mitkä nyt valitsee, ovat pysyviä. Toki jos muuttaa tai muusta syystä vaihtaa koulua, sitten pystyy, mutta ei voi kokeilla kolmosella aloitta A2-kieltä ja jättää parin vuoden päästä pois. Ja oma koulu on siis se, jossa lapsi jo on. Oletan että ap:nkin lapsi jossain koulussa kuitenkin on ja ainakin meidän lapset puhuvat siitä omana koulunaan.

Helsingissä iso osa on ensin alakoulussa ja sitten yläkoulussa. Ja yläkoulujen lähikouluprosentit on monin paikoin vain 50 prossaa eli ei kaikki suinkaan mene missään kaupungin määrääämässä putkessa.

Minunkin lapset on kaikki kolme pyrkineet yläkouluihin, eikä he ole sitä alakouluakaan lähikoulussa käyneet.

Nivelvaiheissa voi kieliä vaihtaa ja muuttaa mielin määrin, myös kakkosen ja kolmosen välissä.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsilla on A2-kielenä saksa ja sen jälkeen ruotsi on ollut ihan lastenleikkiä.

Tosin olen monesti ihmetellyt peruskoulun vaatimustasoa, koska vaikka lapseni ovat aina saaneet kielten kokeista pelkkiä kymppejä, vielä ysillä eivät pystyneet käymään edes melko yksinkertaista keskustelua saksaksi, ruotsista puhumattakaan.

Kun menivät sitten lukioon, kertoivat että ensimmäisellä saksankurssilla oppivat saksaa enemmän kuin koko peruskoulussa yhteensä, ja keskustelu alkoi sujua. Sama ruotsin kanssa.

On helppo keskustella kun on opetellut tarpeeksi sanastoa aiempina vuosina.

Luet vaan ruotsia ja jatkat sitä, heti kun tulee mahdollisuus, otat lisäkielen/lisäkieliä. Saat monipuolisen kielitaidon englannin rinnalle. Englanti jatkuu sitten kuitenkin vielä lukiossa 3 v ja jatkokoulutuksessa 2-6 v.

Hienoa, että lapsi saa jonkun toisen vahvan kielen englannin rinnalle. Ruotsin osaajista saattaa olla jatkossa pulaa.

Meillä on kaksoiskansalaisuus ruotsiin ja haluaisin lapselle neloselta ruotsin. Kieltenopettajalta vain tuli vanhemmille wilmaviesti joka suoraan kehottaa valitsemaan saksan, että tulee laajempi kielivalikoima. Sen seurauksena tuskin tulee ruotsinryhmää.

Lisäksi opettajan viesti sisälsi varoittelua siitä miten kuormittavaa ylimääräinen kieli on. Siis se kaksi tuntia viikossa?! Että ei kannata valita sitä jos lapsi ei ole erittäin motivoitunut. Eihän lapset muitakaan aineita saa valita pois jos ei huvita, miksi tämä nyt pitäisi olla lapsen valinta. Tuon ikäinen ei ymmärrä vielä omaa parastaan.

Lisäksi ihmettelen miten ruotsinkieli voidaan tässä kohtaa nähdä kovana lisärasituksena, kun se kuitenkin on edessä kaikilla opetusasteilla tästä eteenpäin ja se on sitä helpompaa mitö aikaisemmin aloittaa.

Ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Ja ennen kaikkea kysy siltä lapseltasi, haluaako HÄN ylipäänsä opiskella ylimääräistä kieltä. Itse ole humannut, että moni oppilas on vanhemman puolesta pakotettu ottamaan ylimääräinen kieli, jota lapsi ei edes haluaisi opiskella. Näiden kanssa sitten ihmetellään yläasteella, kun opinnot ei suju... Sitten lakkautetaan 40-50% oppilaiden kielistä, koska vanhemmat pakotti ottamaan ja jäljelle jää semmonen muutama oppilas opiskeleemaan kieltä, jota on kuitrnkin pakko opettaa ja tämä resurssi on pois muista aineista ja tuen tarpeesta.

Jos kysyn lapseltani tuota niin ei häntä kiinnosta opiskella muuta kuin liikuntaa. Lapsilta ei saisi vaatia enää mitään. Minusta se on väärä suunta. Kun vaadin häneltä, viestitän samalla että hän pystyy. Varsinkin poikien kohdalla mennään ihan liikaa mukaan siihen että ei se nyt jaksa ja viitsi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaksoiskansalaisuus ruotsiin ja haluaisin lapselle neloselta ruotsin. Kieltenopettajalta vain tuli vanhemmille wilmaviesti joka suoraan kehottaa valitsemaan saksan, että tulee laajempi kielivalikoima. Sen seurauksena tuskin tulee ruotsinryhmää.

Lisäksi opettajan viesti sisälsi varoittelua siitä miten kuormittavaa ylimääräinen kieli on. Siis se kaksi tuntia viikossa?! Että ei kannata valita sitä jos lapsi ei ole erittäin motivoitunut. Eihän lapset muitakaan aineita saa valita pois jos ei huvita, miksi tämä nyt pitäisi olla lapsen valinta. Tuon ikäinen ei ymmärrä vielä omaa parastaan.

Lisäksi ihmettelen miten ruotsinkieli voidaan tässä kohtaa nähdä kovana lisärasituksena, kun se kuitenkin on edessä kaikilla opetusasteilla tästä eteenpäin ja se on sitä helpompaa mitö aikaisemmin aloittaa.

Ärsyttää.

Valitsette kaikki vanhemmat ja oppilaat vaan mitä haluatte niin siitä ne ryhmätkin muodostuvat. Usein koulussa unohtuu, että oppilaat tulevat eri taustoista, eikä heidän tarpeitaan osata ottaa huomioon. Kieltenopettajatkin ovat vain ihmisiä, ja heillä on omat mielipiteensä. On vain hyvä, jos kouluista valmistuu eri taidoin varustuneita nuoria.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kaksoiskansalaisuus ruotsiin ja haluaisin lapselle neloselta ruotsin. Kieltenopettajalta vain tuli vanhemmille wilmaviesti joka suoraan kehottaa valitsemaan saksan, että tulee laajempi kielivalikoima. Sen seurauksena tuskin tulee ruotsinryhmää.

Lisäksi opettajan viesti sisälsi varoittelua siitä miten kuormittavaa ylimääräinen kieli on. Siis se kaksi tuntia viikossa?! Että ei kannata valita sitä jos lapsi ei ole erittäin motivoitunut. Eihän lapset muitakaan aineita saa valita pois jos ei huvita, miksi tämä nyt pitäisi olla lapsen valinta. Tuon ikäinen ei ymmärrä vielä omaa parastaan.

Lisäksi ihmettelen miten ruotsinkieli voidaan tässä kohtaa nähdä kovana lisärasituksena, kun se kuitenkin on edessä kaikilla opetusasteilla tästä eteenpäin ja se on sitä helpompaa mitö aikaisemmin aloittaa.

Ärsyttää.

Olisihan se tosiaan hyvä jos muitakin aineita saisi valita tarpeen mukaan. Miksi vain kieliä? Ainevalikoimaakin tulisi uudistaa ja laajentaa nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi.

Ei taida olla siihen varaa, siksi toistetaan samaa kaavaa.

Up

Mun lapsella oli yksi kieli joka alkoi ekalla, enkku alkoi kolmosella ja ruotsi nelosella. Näillä on jatkanut lukioon asti.

Vierailija kirjoitti:

No mun mielestä suomenkielisenä kannattaa lukea ruotsia, jos sitä oppii kunnolla(kirjoittaa L:n) voi helpommin hakea ruotsinkieliseen opinahjoon(jonne on helppmpi päästä).

Näin teki tyttäreni ja kävi vielä Ruotsissa töissä välivuoden aikana.

Suosittelen ja tosiaan kuten täällä edellä mainittiin oli saksan jälkeen tosi helppoa oppia ruotsia.

Perheesi on luopio, joka ylläpitää keinotekoista pakkoruotsia. Onneksi en tunne kaltaisiasi.