Olen liian herkkä asiakaspalveluun enkä pärjää missään tilanteissa. Ahdistaa.
Työhöni kuuluu jonkun verran asiakaspalvelua ja ahdistaa, koska tunnen olevani niin huono siinä. Kaikki menee ihan hyvin, jos ei tule mitään ongelmatilanteita ja on tyytyväisiä asiakkaita. Mutta en pärjää, jos vastassa on jostain valittava, suuttunut, vihainen, ilkeä, kyykyttävä tms. tapaus. Mulla menee pasmat ihan sekaisin enkä osaa toimia. Minulla ei ole minkäänlaista taitoa käsitellä hankalia tapauksia. En vaan osaa noita tilanteita. Olen niin herkkäkin, että jotain ilkeää sanaa tai v-tuilua saatan itkeä koko illan kotona.
Auttaako tähän mikään vai pitääkö vaihtaa johonkin erakkoluontoiseen työhön, jossa ei tarvitse nähdä yhtäkään ihmistä koskaan?!
Kommentit (53)
löytyykö mitään koulutusta työnantajalta ? nimittäin hankalilta asiakkailta et tule valitettavasti välttymään
tiedän mistä puhun : olen ollut asiakkaiden kanssa tekemisissä n viimeiset 20 vee
backuppia tulet tarvitsemaan kysy työnantajalta rohkeasti neuvoa :)
Työnantaja tuskin tuossa voi auttaa. Neuvoisin hakeutumaan terapiaan syynä uhattu työkyky. Omanarvontuntoa voi opetella tai taitoja, joiden turvin selviää tilanteesta. Kyllähän tuollainen on pieni oire siitä, että voisit hyötyä itsetunnon kohenemisesta kaiken kaikkiaan. Olet sen arvoinen, että vaadit saada asiakaspalvelukyvykkyyden. Se voi olla loppujenlopuksi hyvin pienistä oivalluksista kiinni.
Tai voivan olla, että terapian avulla itsellesi parempi elämänsuunta selkiytyy!
Kokemus karaisee. Pyydä lisäksi työnohjausta. Mun koulutettavia olen lohduttanut sillä, että asiakaspalvelijoita huonosti kohtelevilla aikuisilla on psyykkisiä ongelmia. Syy ei ole koskaan työntekijässä.
No, onko sitten pakko mennä työhön, jossa pitää kohdata asiakkaita? Onhan noita valita asti muitakin töitä, joissa ei tarvi asiakkaita juuri palvella. Eikä sen siis ole pakko olla mikään erakkotyö. Tehtaissa on yleensä aika vähän asiakaspalvelua? Konttorissa tavallinen konttorirotta ei joudu asiakkaita palvelemaan. Jne, jne.
Käsittele omat tukahdutetut vihantunteet - viha ei sen jälkeen pelota.
Tavallaan kyllä ymmärrän, että tämä on oman pääni sisäinen juttu ainakin osittain. Olen liian herkkä ja jään murehtimaan tilanteita jälkikäteen. Pitäisi olla vahvempi luonteeltaan. Työkaverini tuntuvat pärjäävän paljon paremmin. Ei minullakaan ole mitään ongelmia helppojen ja mukavien asiakkaiden kanssa, mutta en osaa toimia haastavissa tilanteissa tai hankalasti käyttäytyvien kanssa.
Työnantajan puolelta ei ole ollut aiheesta mitään koulutuksia ikinä. Enkä kehtaa oikein kysyäkään neuvoja, jos tämä tosiaan on vain joku oma ongelmani.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan kyllä ymmärrän, että tämä on oman pääni sisäinen juttu ainakin osittain. Olen liian herkkä ja jään murehtimaan tilanteita jälkikäteen. Pitäisi olla vahvempi luonteeltaan. Työkaverini tuntuvat pärjäävän paljon paremmin. Ei minullakaan ole mitään ongelmia helppojen ja mukavien asiakkaiden kanssa, mutta en osaa toimia haastavissa tilanteissa tai hankalasti käyttäytyvien kanssa.
Työnantajan puolelta ei ole ollut aiheesta mitään koulutuksia ikinä. Enkä kehtaa oikein kysyäkään neuvoja, jos tämä tosiaan on vain joku oma ongelmani.
Mikset mene sinne terapiaan, mitä sinulle tässä ehdotettiin?
3
Ne ainoat vaihtoehdot ei ole joko olla tuontyyppisessä asiakaspalvelutyössä, tai sitten mennä erakkotyöhön jossa ei tarvi olla ihmisten kanssa tekemisissä ollenkaan. Suurin osa ammateista on sellaisia että ihmisten kanssa ollaan jonkin verran tekemisissä, mutta yhteistyön jne. merkeissä, ei tuon tyyppisessä asiakaspalvelussa kuin sinä olet. Esim. itse olen asiantuntija-ammatissa jossa olen päivittäin työkaverien kanssa tekemisissä mutta ei mulle ole koskaan kukaan räyhännyt tai ollut asiaton. Sinun työhösi en sopisi ollenkaan, minulla ei olisi ongelma liika herkkyys vaan liika kiivaus. Luultavasti aika pian haukkuisin jonkun asiakkaan joka olisi asiaton ulkonäöstä alkaen maan rakoon, ja saisin potkut.
Vaikutat ihanalta ja aidon lämpimältä ihmiseltä.
M
Yritä oppia eriyttämään työroolisi persoonastasi. Kritiikki jota tulee, ei kohdistu sinun persoonaasi - siitä asiakas ei edes tiedä mitään. Sinun ei siis tarvitse ottaa sitä mitenkään henkilökohtaisesti. Ole vain ikään kuin robotti-pääte ottamassa vastaan palautteet, ja käsittele niistä pelkästään asiasisältö, jätä huomiotta "turha kohina" eli tuohtunut öyhääminen ja muu ihmisten asiaan kuulumaton omien tunteiden purkaminen.
Vierailija kirjoitti:
Ne ainoat vaihtoehdot ei ole joko olla tuontyyppisessä asiakaspalvelutyössä, tai sitten mennä erakkotyöhön jossa ei tarvi olla ihmisten kanssa tekemisissä ollenkaan. Suurin osa ammateista on sellaisia että ihmisten kanssa ollaan jonkin verran tekemisissä, mutta yhteistyön jne. merkeissä, ei tuon tyyppisessä asiakaspalvelussa kuin sinä olet. Esim. itse olen asiantuntija-ammatissa jossa olen päivittäin työkaverien kanssa tekemisissä mutta ei mulle ole koskaan kukaan räyhännyt tai ollut asiaton. Sinun työhösi en sopisi ollenkaan, minulla ei olisi ongelma liika herkkyys vaan liika kiivaus. Luultavasti aika pian haukkuisin jonkun asiakkaan joka olisi asiaton ulkonäöstä alkaen maan rakoon, ja saisin potkut.
Täällä sama 🙄😒
Ainoa vaan, että olen aspa. Onneksi alalla, jolla asiakkaat kohtelevat valtaosin erittäin ok. Mutta välillä on tosi kovilla sen kanssa, ettei kohtele jotain aasiakasta täysin kuin koiraa :D Mahdan olla mielenkiintoista seurattavaa lähellä eläkeikää (=ei niin väliä vaikka tulisikin fudut).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan kyllä ymmärrän, että tämä on oman pääni sisäinen juttu ainakin osittain. Olen liian herkkä ja jään murehtimaan tilanteita jälkikäteen. Pitäisi olla vahvempi luonteeltaan. Työkaverini tuntuvat pärjäävän paljon paremmin. Ei minullakaan ole mitään ongelmia helppojen ja mukavien asiakkaiden kanssa, mutta en osaa toimia haastavissa tilanteissa tai hankalasti käyttäytyvien kanssa.
Työnantajan puolelta ei ole ollut aiheesta mitään koulutuksia ikinä. Enkä kehtaa oikein kysyäkään neuvoja, jos tämä tosiaan on vain joku oma ongelmani.
Mikset mene sinne terapiaan, mitä sinulle tässä ehdotettiin?
3
Miksi ainoaa tilannetta muuttavaa neuvoa ei hyväksytä?
Ap voi valittaa ongelmaansa täällä vaikka maailman tappiin, mutta ellei opettele käsittelemään herkkyyksiään hän ei voita mitään. Ja toimivia tapoja reagoida voi oppia terapian avulla.
3
Tiedän AP ongelmasi. Itse kouluttauduin ja nyt olen asiantuntijatehtävissä. Asiakkaita en ole nähnyt aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan kyllä ymmärrän, että tämä on oman pääni sisäinen juttu ainakin osittain. Olen liian herkkä ja jään murehtimaan tilanteita jälkikäteen. Pitäisi olla vahvempi luonteeltaan. Työkaverini tuntuvat pärjäävän paljon paremmin. Ei minullakaan ole mitään ongelmia helppojen ja mukavien asiakkaiden kanssa, mutta en osaa toimia haastavissa tilanteissa tai hankalasti käyttäytyvien kanssa.
Työnantajan puolelta ei ole ollut aiheesta mitään koulutuksia ikinä. Enkä kehtaa oikein kysyäkään neuvoja, jos tämä tosiaan on vain joku oma ongelmani.
Mikset mene sinne terapiaan, mitä sinulle tässä ehdotettiin?
3Miksi ainoaa tilannetta muuttavaa neuvoa ei hyväksytä?
Ei se ole ainoa tilannetta muuttava asia. Ihan vaan aika ja kokemus auttanee ajan kanssa itsestään. Ei se ole mikään terapiaa vaativa psyykkinen ongelma, jos ihmiselle ottaa koville kun täysin asiattomasti kiihtyneessä tunnetilassa haukutaan ja kritisoidaan päin naamaa. Jos joku, niin sitä hoitoa tarvitsisivat ne öykkäri-aasiakkaat. Mutta nehän ei kyllä sitä hae. Ei se terapia siis mikään huono juttu ole, mutta ehkä vähän overkill, ainakin jos ap ei ole vielä kovin kauaa alalla ollut ja siten ehtinyt antaa mahdollisuutta sille että ajan myötä tottuu.
Mulla on ihan sama tilanne. Oon tuurista päätynyt työhön missä ei juuri tule tuollaisia tilanteita. Osaisinpa auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan kyllä ymmärrän, että tämä on oman pääni sisäinen juttu ainakin osittain. Olen liian herkkä ja jään murehtimaan tilanteita jälkikäteen. Pitäisi olla vahvempi luonteeltaan. Työkaverini tuntuvat pärjäävän paljon paremmin. Ei minullakaan ole mitään ongelmia helppojen ja mukavien asiakkaiden kanssa, mutta en osaa toimia haastavissa tilanteissa tai hankalasti käyttäytyvien kanssa.
Työnantajan puolelta ei ole ollut aiheesta mitään koulutuksia ikinä. Enkä kehtaa oikein kysyäkään neuvoja, jos tämä tosiaan on vain joku oma ongelmani.
Mikset mene sinne terapiaan, mitä sinulle tässä ehdotettiin?
3Miksi ainoaa tilannetta muuttavaa neuvoa ei hyväksytä?
Ei se ole ainoa tilannetta muuttava asia. Ihan vaan aika ja kokemus auttanee ajan kanssa itsestään. Ei se ole mikään terapiaa vaativa psyykkinen ongelma, jos ihmiselle ottaa koville kun täysin asiattomasti kiihtyneessä tunnetilassa haukutaan ja kritisoidaan päin naamaa. Jos joku, niin sitä hoitoa tarvitsisivat ne öykkäri-aasiakkaat. Mutta nehän ei kyllä sitä hae. Ei se terapia siis mikään huono juttu ole, mutta ehkä vähän overkill, ainakin jos ap ei ole vielä kovin kauaa alalla ollut ja siten ehtinyt antaa mahdollisuutta sille että ajan myötä tottuu.
Mistä sinä sen tiedät? Tuskinpa ap olisi tehnyt aloitusta jos noin näkisi sen ratkeavan itsestään. Ei sellaisia kannata kysyä, joista jo näkee, että minä muuttuu ajan kanssa, mutta siitä ei todellakaan ole MITÄÄN takeita jokaisessa tapauksessa. Etkö ole koskaan kohdannut ongelmaa? Silloin tietäisit, mikä se on. Ongelma on asia, joka ei ratkea vaikka aika kuluukin. On mahdollista, että ap vain kiitos sitten sinunlaistesi neuvonnan kärsii odottaessaan sitä kuuluisaa aikaa, joka auttaisi.
Iän tuoma kokemus auttaa ja myös työnantajan tarjoama koulutus. Työnantaja on ottanut sinut töihin, joten hänellä on velvollisuus tarjota työkaluja, jolla selviät haastavista asiakastilanteista.
Vierailija kirjoitti:
Kokemus karaisee. Pyydä lisäksi työnohjausta. Mun koulutettavia olen lohduttanut sillä, että asiakaspalvelijoita huonosti kohtelevilla aikuisilla on psyykkisiä ongelmia. Syy ei ole koskaan työntekijässä.
Tämä. Minullakin oli aluksi vaikea kestää ikäviä asiakkaita ja menin tilanteissa ihan lukkoon, mutta aina nekin sitten jollain tavalla hoituivat. Noita tilanteita tuli tosi harvoin, mutta jo muutaman sellaisen jälkeen alkoivat vähitellen tuntua helpommalta.
Onko kenelläkään kokemuksia?