Suomen valtionvelka nyt 109,5 miljardia euroa. Saadaanko tätä koskaan kuriin?
Asukasta kohden velka on siis 19 788 euroa. Saadaanko tätä velkakasvua koskaan kuriin? Mikä on Suomen kohtalo 10 vuoden päästä?
Tiedoksi, että velkakello.fi sivulla oleva laskuri on virheellinen. Suomen velka ei ole 105,9 miljardia euroa vaan 109,5 miljardia. Aito tilasto löytyy valtiokonttorin (valtionvelka.fi) sivuilta.
Kommentit (59)
Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä. Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.
Alatko sä sitten velkaantumaan valtion puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä. Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.
Ja EUn säännöt on hatusta vedettyjä
Vierailija kirjoitti:
Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä. Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.
TÄMÄ! Lisäksi eikös ole niin että aika iso osa tuosta velasta on "itselle" eli Suomen pankille.
Miksi valtionvelka pitäisi saada jotenkin "kuriin"? Eihän niitä mikään valtio koskaan pois maksa - ei edes juuri lyhennä. Sitä paitsi ilmastonmuutos tulee ja ihmiset kuolee kumminkin niin who cares. Kandee vaan ottaa lisää lainaa!
Vierailija kirjoitti:
Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä. Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.
Sehän olisi noin, jos BKT määrittelisi valtiotason maksukykyä, mutta näinhän se ei tee. Sitä paitsi talouskasvu on hidastunut kovasti, mutta velkakasvu on suora. Miksi höpötät 60 prosentin rajasta, kun se ollaan jo ylitetty monta kertaa? Mikä se sellainen raja on, jota ylitetään kokoajan?
Niin kauan kun korot ovat nollassa, ei suurta väliä, mutta jos korot joskus nousevat reippaasti, niin sitten rupeaa olemaan kyllä merkitystä.
Käsittämättömän outoja vastauksia. Jälkikasvu maksaa meidän pellekoulut sen lisäksi, että joutuu tappelemaan esimerkiksi teknologisen työttömyyden kanssa. Aika vastuutonta toimintaa nyt.
No esim Saksalla ja Briteillä on enemmän. Usan valtionvelka on yli 21 000 miljardia, yli sata prosenttia BKT:sta. Vaikka ovat ihana kapitalismin unelmamaa.
Ainoastaan idiootti joka ei ymmärrä makrotaloudesta mitään on huolissaan valtionvelasta.
Lisää sitä pitäisi ottaa ja rutkasti.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämättömän outoja vastauksia. Jälkikasvu maksaa meidän pellekoulut sen lisäksi, että joutuu tappelemaan esimerkiksi teknologisen työttömyyden kanssa. Aika vastuutonta toimintaa nyt.
Jos on niin vastuuton, että tekee vielä lapsia tähän muutoinkin ylikansoitettuun maailmaan, niin sellaisen lapset joutaakin kärsiä vanhempiensa tyhmyydestä!
Romaniassa aikoinaan Nicolae Chauesescun pakkomielle oli maksaa valtion velka pois. Niinpä maa laittoi kaikkensa lyhentääkseen velkaa ja se johti ennennäkemättömään kurjuuteen ja lopulta Nico ja Elena roikkuikin hirressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä. Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.
Sehän olisi noin, jos BKT määrittelisi valtiotason maksukykyä, mutta näinhän se ei tee. Sitä paitsi talouskasvu on hidastunut kovasti, mutta velkakasvu on suora. Miksi höpötät 60 prosentin rajasta, kun se ollaan jo ylitetty monta kertaa? Mikä se sellainen raja on, jota ylitetään kokoajan?
Suomen velathan vähenivät viime vuonna. 2017 velkaa oli enemmän kuin 2018.
Se tässä tilanteessa on pahinta että otetaan syömävelkaa. Ja viimeisetkin kruununjalokivet myydään.
Tuhlaileva taloudenpito ei hyvää tiedä.
Suomen valtion velkakirjojen ottaja maksaa Suomelle 0,1 % korkoa. Lisäksi inflaation aiheuttama häviö. Yhteensä noin 5-6%.
Kukahan on niin fiksu että tekee näin?
Suomi ei pääse jaloilleen koska työttömät makkoo vaan soffalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä. Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.
Sehän olisi noin, jos BKT määrittelisi valtiotason maksukykyä, mutta näinhän se ei tee. Sitä paitsi talouskasvu on hidastunut kovasti, mutta velkakasvu on suora. Miksi höpötät 60 prosentin rajasta, kun se ollaan jo ylitetty monta kertaa? Mikä se sellainen raja on, jota ylitetään kokoajan?
Suomen velathan vähenivät viime vuonna. 2017 velkaa oli enemmän kuin 2018.
Mutta nyt sitä on taas monta miljardia otettu lisää. Vähennä yksi viittä kohden. Ei se toimi näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä. Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.
Sehän olisi noin, jos BKT määrittelisi valtiotason maksukykyä, mutta näinhän se ei tee. Sitä paitsi talouskasvu on hidastunut kovasti, mutta velkakasvu on suora. Miksi höpötät 60 prosentin rajasta, kun se ollaan jo ylitetty monta kertaa? Mikä se sellainen raja on, jota ylitetään kokoajan?
Miten niin kokoajan? Valtiolla oli velkaa yli 60% BKT:sta viimeksi 1990 luvulla ja sitä ennen 1940 luvulla. Valtion velka on nyt lähihistoriassa ollut korkeimmillaan 2015 ja on siis ollut jo monta vuotta hienoisessa laskussa. Voisit panikoida jostain mistä ymmärrät jotain.
Vierailija kirjoitti:
Romaniassa aikoinaan Nicolae Chauesescun pakkomielle oli maksaa valtion velka pois. Niinpä maa laittoi kaikkensa lyhentääkseen velkaa ja se johti ennennäkemättömään kurjuuteen ja lopulta Nico ja Elena roikkuikin hirressä.
Muuten hyvä, mutta ei roikkunut. Laitettiin seinän viereen ja laskettiin pari lippaallista läpi molemmista. Löytyy Juutuubista.
Eihän niitä muutkaan maksa.