Suomen valtionvelka nyt 109,5 miljardia euroa. Saadaanko tätä koskaan kuriin?

Vierailija kirjoitti:

Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä.  Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.

Kuka on keksinyt ja millä tiedolla ja auktoriteetilla juuri 60%:n olevan kriitinen velkaantumisraja? Tosiasiassa se on aivan hatusta vedetty luku, joka jossain kokouksessa nyt vain päätettiin olevan se ns. kriittinen prosentti.

Vanhat kyrv*t alapeukuttaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä.  Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.

Sehän olisi noin, jos BKT määrittelisi valtiotason maksukykyä, mutta näinhän se ei tee. Sitä paitsi talouskasvu on hidastunut kovasti, mutta velkakasvu on suora. Miksi höpötät 60 prosentin rajasta, kun se ollaan jo ylitetty monta kertaa? Mikä se sellainen raja on, jota ylitetään kokoajan?

Miten niin kokoajan? Valtiolla oli velkaa yli 60% BKT:sta viimeksi 1990 luvulla ja sitä ennen 1940 luvulla. Valtion velka on nyt lähihistoriassa ollut korkeimmillaan 2015 ja on siis ollut jo monta vuotta hienoisessa laskussa. Voisit panikoida jostain mistä ymmärrät jotain.

Vuonna 2017 velkaa oli 61,3 prosentin ja suurin on korkein (63.4 prosenttia) mitattiin vuonna 2015. Kuka maksettu taho on vakuuttanut sinut jostain 60 prosentin rajasta? Spoileri, sitä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Romaniassa aikoinaan Nicolae Chauesescun pakkomielle oli maksaa valtion velka pois. Niinpä maa laittoi kaikkensa lyhentääkseen velkaa ja se johti ennennäkemättömään kurjuuteen ja lopulta Nico ja Elena roikkuikin hirressä.

Romania on muuten ainoa maa maailmassa joka on maksanut ottamansa velat kokonaan pois.

Vierailija kirjoitti:

Romaniassa aikoinaan Nicolae Chauesescun pakkomielle oli maksaa valtion velka pois. Niinpä maa laittoi kaikkensa lyhentääkseen velkaa ja se johti ennennäkemättömään kurjuuteen ja lopulta Nico ja Elena roikkuikin hirressä.

Tuota velkaa ei lyhennetty vaan se maksettiin kokonaan pois. Etuajassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä.  Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.

Sehän olisi noin, jos BKT määrittelisi valtiotason maksukykyä, mutta näinhän se ei tee. Sitä paitsi talouskasvu on hidastunut kovasti, mutta velkakasvu on suora. Miksi höpötät 60 prosentin rajasta, kun se ollaan jo ylitetty monta kertaa? Mikä se sellainen raja on, jota ylitetään kokoajan?

Suomen velathan vähenivät viime vuonna. 2017 velkaa oli enemmän kuin 2018.

Valtion velakaantuminen loppui 2015. Tosiasassa velka lyhenee selvästi sillä valtio lainaa rahaa itse itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä.  Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.

Sehän olisi noin, jos BKT määrittelisi valtiotason maksukykyä, mutta näinhän se ei tee. Sitä paitsi talouskasvu on hidastunut kovasti, mutta velkakasvu on suora. Miksi höpötät 60 prosentin rajasta, kun se ollaan jo ylitetty monta kertaa? Mikä se sellainen raja on, jota ylitetään kokoajan?

Miten niin kokoajan? Valtiolla oli velkaa yli 60% BKT:sta viimeksi 1990 luvulla ja sitä ennen 1940 luvulla. Valtion velka on nyt lähihistoriassa ollut korkeimmillaan 2015 ja on siis ollut jo monta vuotta hienoisessa laskussa. Voisit panikoida jostain mistä ymmärrät jotain.

Vuonna 2017 velkaa oli 61,3 prosentin ja suurin on korkein (63.4 prosenttia) mitattiin vuonna 2015. Kuka maksettu taho on vakuuttanut sinut jostain 60 prosentin rajasta? Spoileri, sitä ei ole.

Valtionkonttorin luvut siis väärin? Saat huolestua asiasta ihan yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittämättömän outoja vastauksia. Jälkikasvu maksaa meidän pellekoulut sen lisäksi, että joutuu tappelemaan esimerkiksi teknologisen työttömyyden kanssa. Aika vastuutonta toimintaa nyt.

Jos on niin vastuuton, että tekee vielä lapsia tähän muutoinkin ylikansoitettuun maailmaan, niin sellaisen lapset joutaakin kärsiä vanhempiensa tyhmyydestä!

totta. Naurattaa kun lastenvaunuja työntävät äidit keuhkoavat ilmastomuutoksesta soijalaten äärellä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velka määritetään suhteessa BKT:hen yleensä (60% on kriittinen raja, Suomi ei ole tuon rajan yli). Ei ole niin väliä paljonko velan määrä on sinänsä.  Valtion budjetin alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan korkeintaan 3%, Suomi ei ole myöskään ylittänyt tuota.

Kuka on keksinyt ja millä tiedolla ja auktoriteetilla juuri 60%:n olevan kriitinen velkaantumisraja? Tosiasiassa se on aivan hatusta vedetty luku, joka jossain kokouksessa nyt vain päätettiin olevan se ns. kriittinen prosentti.

Jep. Monissa maissa velkaa yli 100% ja silti ne vaan käy ja kukkuu.

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kun korot ovat nollassa, ei suurta väliä, mutta jos korot joskus nousevat reippaasti, niin sitten rupeaa olemaan kyllä merkitystä.

Valtion velkoja ei ole sidottu mihinkään euriboriin, ne pysyy nollakorkoisina, vaikka yleinen korkotaso lähtisikin nousemaan. Asiaan varaudutaan sitten kun siihen on tarvetta.

Saadaan. Helposti. L@hdataan kaikki ahneet kapitalistit. Meitä viisaita on enemmän. Paljon enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Romaniassa aikoinaan Nicolae Chauesescun pakkomielle oli maksaa valtion velka pois. Niinpä maa laittoi kaikkensa lyhentääkseen velkaa ja se johti ennennäkemättömään kurjuuteen ja lopulta Nico ja Elena roikkuikin hirressä.

Romania on muuten ainoa maa maailmassa joka on maksanut ottamansa velat kokonaan pois.

Suomi on vastaavasti maailman ainoa maa, joka on maksanut sotavelkansa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi valtionvelka pitäisi saada jotenkin "kuriin"? Eihän niitä mikään valtio koskaan pois maksa - ei edes juuri lyhennä. Sitä paitsi ilmastonmuutos tulee ja ihmiset kuolee kumminkin niin who cares. Kandee vaan ottaa lisää lainaa! 

Mistähän olet saanut sen älyttömän käsityksen, että ihmiset voisivat edes etäisesti kuolla ilmastonmuutokseen?

Ja ei, mä en ole mikään ilmastonmuutos-skeptikko.

Vierailija kirjoitti:

Käsittämättömän outoja vastauksia. Jälkikasvu maksaa meidän pellekoulut sen lisäksi, että joutuu tappelemaan esimerkiksi teknologisen työttömyyden kanssa. Aika vastuutonta toimintaa nyt.

Olet siis sitä mieltä, että 90% Euroopan maista noudattaa käsittämätöntä talouspolitiikkaa? Mitenhän mahtaisi käydä Suomen rakennusalalle, jos kaikki ajattelisivat kuin sinä? Jäisi suurin osa omakotitaloista ostamatta, koska, no, velkaantuminen on kauhistus.

Enkä tiedä ylipäätään, tekeekö valtiontalouden kohdalla jollain emännän kotitalousopilla yhtään mitään... Valtioiden taloutta kun ohjaavat vähän eri lainalaisuudet kuin kotitalouksia.

Sanotteko te ihan tosissanne, että valtionvelalla ja sen kasvulla ei ole mitään merkitystä?

Oletteko varmoja? Valtiovelan kasvu tarkoittaa sitä, että entistä vähemmän rahaa menee julkisiin palveluihin ja enemmän velan lyhentämiseen. Käytännössä tällainen malli on mahdollinen toteuttaa vain, jos talouskasvu on stabiilia. Mutta Suomen kasvu hyytyy välillä aika pahasti, kuten pankin asiantuntijat kertovat.

Mietin vain, että kuinka monta tähän ketjuun vastannutta uskoo taikaseiniin.

Onko totta että Suomen eläkerahat kasvavat ulkomailla korkoa? 200 miljardia? Tällaista kuulin. Mitä se on tämä jatkuva valitus rahasta? Ei mene enää läpi.

Vierailija kirjoitti:

Romaniassa aikoinaan Nicolae Chauesescun pakkomielle oli maksaa valtion velka pois. Niinpä maa laittoi kaikkensa lyhentääkseen velkaa ja se johti ennennäkemättömään kurjuuteen ja lopulta Nico ja Elena roikkuikin hirressä.

Eivät roikkuneet hirressä, vaan teloitettiin ampuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kun korot ovat nollassa, ei suurta väliä, mutta jos korot joskus nousevat reippaasti, niin sitten rupeaa olemaan kyllä merkitystä.

Valtion velkoja ei ole sidottu mihinkään euriboriin, ne pysyy nollakorkoisina, vaikka yleinen korkotaso lähtisikin nousemaan. Asiaan varaudutaan sitten kun siihen on tarvetta.

Suurempi ongelma ovat kotitalouksien velkamiljardit. Kun ne rojahtavat pankkien syliin, alkaa se todellinen härdelli. Silloin tarvitaan myös valtion apua, eli käytännössä yksityinen velka muuttuu sormia napsauttamalla julkiseksi velaksi, kuten tapahtui 90-luvulla. Ihan sama kuinka velaton Suomen valtio on.

Kummallista, että tästä puolesta ei puhuta. EU ehti jo varoittamaan Suomea nimenomaan yksityissektorin velkaantumisesta, mutta sama mantra valtion velkaantumisesta pyörii kuin tiibetiläinen rukousmylly suomalaisissa porvarilehdissä. On pyörinyt jo 20 vuotta.

Ja nämä kutsuvat itseään taloustietäjiksi?

Vierailija kirjoitti:

Onko totta että Suomen eläkerahat kasvavat ulkomailla korkoa? 200 miljardia? Tällaista kuulin. Mitä se on tämä jatkuva valitus rahasta? Ei mene enää läpi.

200 miljardia syödään nopeasti kun määrä kasvaa. Jo nyt Suomi pyörii tuollaisella summalla vain 3,5 vuotta.

Pitäisi olla mahdollisuus maksaa oma velka pois. Kieltäytyisi vaan kaikista tuista... Ei lapsilisää jne...