Lievästi ( vielä) muistisairas anoppi kotiimme asumaan?
Tilanne on se, että olemme taloudellisesti tiukilla. Iso talolaina maksettavana, minä kotona ( lapset 4kk, 1.5v, 4v ja 8v) mies käy töissä ( pienipalkkainen työ). Anoppi ehdotti itse tätä järjestelyä, meillä isohko talo - ja olisi anopille oma huone hieman "sivussa". Onko kokemuksia ao.jätjestelyistä. Entäs jos muistisairaus etenee / anoppi ehdotti että laitetaan kaikki tulot yhteen - joka oikeasti kiinnostaa. ( mies 1670€/ anoppi 2600€/ lapsilisät ja kodinhoidon tuki sekä vanhimmasta lapsesta vammaistuki) Näillä tuloilla homma olisi ok. En tiedä....mies oli ihan innoissaan....
Kommentit (85)
Iso talolaina, monta lasta ja yksi pienipalkkainen ansaitsija. Täytyy olla provo. Onhan?
Mikäs tossa, noin on asuttu aikojen alusta. Vain viime vuosikymmeninä on kaikilla perheyksiköillä ollut oma koti.
Muistisairaan kanssa oleminen on suunnattoman rasittavaa. Mahdatko jaksaa, kun lapsiakin on monta? Minun äidilläni on keskivaikea muistisairaus ja olen ihan romahtamispisteessä hänen kanssaan. Muistisairas voi muuttua vainoharhaiseksi, piilotella tavaroita, karkailla ja eksyä, aiheuttaa vesivahingon tai tulipalon...
Miksi kysyt joiltain random reikäpäiltä mielipidettä?
Sukulainen asui tuollaisessa tilanteessa kymmeniä vuosia kun anoppi kehtasi elää 95v (vaikka oli huonokuntoinen). Miniä hoiti anopin kun mies hoiti maatilan. Ei siitä karkuunkaan päässyt.
Onkohan anoppihullu sama, kuin suurten ikäluokkien vihaaja. Aloitukset niin samanlaisia
Muutama kysymys mietittäväksi:
Onko miehestäsi omaishoitajaksi vai kaatuko hoito sinun niskaasi? Esim dementoituneen pesut.
Onko sinulla jakaa huomiota pois lapsiltasi. Teinit tarvitsevat sinua todella paljon. Kumpi menee edelle: matikankokeisiin valmistautumisessa auttaminen vai dementikon hoiva?
Jos vanhuksen virallinen osoite ja koti on teillä, häntä ei saa häädettyä helposti. Ei siinäkään tapauksessa, että te väsytte hoitoon ja mahdollisiin vaaratilanteisiin. Jos hän ei halua muuttaa, niin ette mahda mitään.
Hoidatteko hänet loppuun saakka, vaikka siihen menisi vuosikymmeniä. Jos hänellä on hoitajat kotona, ei kunnallista hoitopaikkaa saa.
Miten reagoitte vaaratilanteisiin? Hellanlevyjä voi jäädä päälle, vesihanat auki, hän voi yrittää sytyttää sähkökynttilän tulitikulla jne.
Kumpi teistä valvoo yöllä, kun hän ei harhojen takia voi nukkua ja vaeltelee?
Kotiini ei tule muita asumaan. Piste.
Jos tämä ei ole provo, niin oletko ap selvillä, millä tavalla muistisairaus etenee? Jaksatko olla samassa taloudessa ihmisen kanssa, joka on ihan kuutamolla? Kannattaa vähän googlailla.
Suosittelisin selvittämään ensin huolella, että kuinka vaikeaa anoppi on saada pois sieltä (laitoshoitoon) jos tila huononee merkittävästi. Voi nimittäin olla että hoitopaikat menee tarvitsevammille (niille jotka asuu yksin eivätkä enää pärjää) ja te saatte sitten pärjätä esim. aggressiivisen, karkailevan tai ulosteilla sotkevan anopin kanssa.
Yksi iso riski on myös se, että kyseessä on miehen äiti mutta hän ei olisi äidin pääasiallinen hoitaja. Tällöin hän ei välttämättä ole samaa mieltä siitä, missä vaiheessa teidän pärjääminen anopin kanssa loppuu.
Kun tähän vielä lisätään tuo raha-asia, niin saattaa rakentua aikamoinen ansa.
Vierailija kirjoitti:
Muistisairaan kanssa oleminen on suunnattoman rasittavaa. Mahdatko jaksaa, kun lapsiakin on monta? Minun äidilläni on keskivaikea muistisairaus ja olen ihan romahtamispisteessä hänen kanssaan. Muistisairas voi muuttua vainoharhaiseksi, piilotella tavaroita, karkailla ja eksyä, aiheuttaa vesivahingon tai tulipalon...
Kaveri otti muistisairaan äitinsä kotiinsa asumaan. Mummo sotki kaikki paikat kakkaan ja pissaan, oli polttaa talon ja löi omaisiaan. Pakkohan se lopulta oli laitokseen pistää.
Meinaatko pysyä kotona siis pysyvästi vai jääkö miehesi kotiin, kun anopin kunto huononee? Ihailtavaa kyllä. Ja onhan anopin hoito lähellä helpompaa kuin kauempana. Mihinkään laitokseen hän ei tule pääsemään yksin asuessaankaan, ennen kuin tilanne on mahdoton. Eikä silloinkaan, jos hän asuu teillä.
Älä suostu. Olen tehnyt töitä muistisairaiden parissa. Äärimmäisen raskasta! Väistämättä etenevä sairaus., joskus nopeastikin vaikka tilanne vaikuttaisi päällisinpuolin hyvältä nyt. Annatko itsellesi anteeksi jos lapsille sattuisi jotain ?
Te tulette tarvitsemaan sen tyhjän huoneen teineillenne.
Muistisairas voi elää vielä täysin dementoituneena reilusti yli 10v
Pieni taaperto ja muistisairas vanhus samassa taloudessa-äärimmäisen vaarallinen yhdistelmä sen lapsen näkökulmasta valitettavasti.
En ottaisi edes tervettä anoppia kotiini asumaan...
"Innoissaan" ??? !!!
Missä todellisuudessa elätte? Jos dementoitunut anoppi otetaan taloudellisista syistä asumaan luoksenne, jo siinä mennään pieleen heti alkujaan.
Entä kun sairaus vääjäämättä etenee?
Miten jaksatte- ja miten taloudelliset seikat järjestyvät? Juridisesti oikein.
....
Mahtuuko anoppi sänkyyn väliinne?