En ymmärrä avioeroja, kun ympärilläni näen vain onnellisia parisuhteita.
Kommentit (28)
Tuntuu että ne jotka päätyvät avioeroon eivät olleet varmoja naimisiin mennessäkään halustaan oikeasti sitoutua toiseen. Myös avoeroissa syy on yleensä siinä ettei halua sitoutua tarpeeksi ole, ero nähdään ikään kuin mahdollisuutena koko ajan ja odotetaan sitä tulevaksi, sen sijaan että keskityttäisiin olemassa olevan parisuhteen vahvistamiseen.
Itekin olen miettinyt usein, keitä nää eroajat oikein on kun en itse tunne yhtäkään?
Oletpa onnen kuplassa, nauti nyt vielä kun voit
Kukaan ei kerro sulle riidoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Et sinä näe sinne seinien sisälle, jossa ne ristiriidat ja paineet purkautuu.
Eli sinun mielestä onnellisia parisuhteita ei ole olemassa?
Kauanko erostasi on aikaa?
Ohis
Ei ihmiset kerro parisuhde ongelmista lähipiirillekään ja sitten ihmetellään kun eroavat. Ei sen puoleen että tarvis kertoakaan.
Eroja tulee koska ruoho on aidan takana ah niin paljon vihreämpää ja ihmissuhteista on muutenkin tullut hyvin kevyttä kertakäyttötavaraa.
Italiassa on sanonta: "I panni sporchi si lavano in famiglia.".
Suomeksi; 'likapyykki pestään perheen sisäisesti'.
Varmaan niitä onnellisiä perheitä näkee ympärillään juuri siksi. Monilla varmaan pareilla ongelmia on, mutteivät niitä juuri näytä ulospäin.
Kovin katkeraa väkeä palstalla. Varmasti eroja olisi vähemmän jos mammat käyttäisi vähemmän aikaa somettamiseen, ja enemmän aikaa perheellensä.
Vierailija kirjoitti:
Italiassa on sanonta: "I panni sporchi si lavano in famiglia.".
Suomeksi; 'likapyykki pestään perheen sisäisesti'.
Varmaan niitä onnellisiä perheitä näkee ympärillään juuri siksi. Monilla varmaan pareilla ongelmia on, mutteivät niitä juuri näytä ulospäin.
Tottakai likapyykki pestään perheen sisällä ja tottakai pitkässä suhteessa tulee kaikenlaisia ristiriitoja, mutta miksi kuitenkin erotaan? Vastoinkäymiset kuuluu elämään ja myös parisuhteisiin. Huonojen jaksojen ja riitojen jälkeen tulee aina parempia aikoja. Sellaista se nyt vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei kerro sulle riidoistaan.
Eihän riidat tarkoita automaattisesti sitä etteikö suhde olisi onnellinen.
Minä olen monesti vastannut naurahduksella ja feikkihymyllä kun sukulaiset ja tuttavat ovat joskus ihastelleet sitä, miten hyvä parisuhde ja elämä meillä onkaan, meillähän on niin kivaa yhdessä aina. Ja onkin. Ainakin siihen saakka kun ei enää ole. Mies työstää vihanhallintaongelmiaan ja jos ei onnistu, niin sitten eroamme. Ja saa lähipiiri päivitellä että miksi niin onnellinen pariskunta erosi.
Minä olen nähnyt läheltä useita eroja, jotka ovat tulleet ympäristölle yllätyksenä - mukaan lukien omani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Italiassa on sanonta: "I panni sporchi si lavano in famiglia.".
Suomeksi; 'likapyykki pestään perheen sisäisesti'.
Varmaan niitä onnellisiä perheitä näkee ympärillään juuri siksi. Monilla varmaan pareilla ongelmia on, mutteivät niitä juuri näytä ulospäin.
Tottakai likapyykki pestään perheen sisällä ja tottakai pitkässä suhteessa tulee kaikenlaisia ristiriitoja, mutta miksi kuitenkin erotaan? Vastoinkäymiset kuuluu elämään ja myös parisuhteisiin. Huonojen jaksojen ja riitojen jälkeen tulee aina parempia aikoja. Sellaista se nyt vaan on.
Mistäs sä toisten suhteista tiedät, et tulee parempia aikoja? Jos riitajakso on aina vaan hankalampi ja hankalampi ja hyvä jakso aina lyhyempi eikä enää kovinkaan hyvä, eiköhän ne parisuhteen osapuolet itse paremmin tiedä, mikä on parhaaksi. Toki voi olla (mikään ei oo varmaa) et sulla onkin universaali viisaus ja oikeat ohjeet kaikkien elämiin, way to go! Perustaisin siin tapauksessa jonkin praktiikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Italiassa on sanonta: "I panni sporchi si lavano in famiglia.".
Suomeksi; 'likapyykki pestään perheen sisäisesti'.
Varmaan niitä onnellisiä perheitä näkee ympärillään juuri siksi. Monilla varmaan pareilla ongelmia on, mutteivät niitä juuri näytä ulospäin.
Tottakai likapyykki pestään perheen sisällä ja tottakai pitkässä suhteessa tulee kaikenlaisia ristiriitoja, mutta miksi kuitenkin erotaan? Vastoinkäymiset kuuluu elämään ja myös parisuhteisiin. Huonojen jaksojen ja riitojen jälkeen tulee aina parempia aikoja. Sellaista se nyt vaan on.
Kyllä suhteissa voi mennä välillä paremmin ja välillä huonommin. Suhde voi myös mennä siihen tilaan ettei mitään toivoa enää ole.
Jos puoliso vain päättää muuttua ja eikä tule vastaan, kun toinen yrittää ja yrittää. Tässä tilanteessa ei ole enää mitään. Toinen ei vastaa tervehdykseen kotiin tullessa, lähtee vain pois, kun toinen puhuu, muuttaa olohuoneeseen nukkumaan ja tätä kestää vuosia eikä mitään selitystä. Tällaisen olen kokenut ja aivan liian kauan kestin ja yritin.
Onnellisessa parisuhteessa on yleensä 3 ihmistä. Yksi joka elää annetussa valheessa ja kaksi jotka elää himossa.
Ai. Totta on ettei toisten parisuhteisiin näe sisälle. Eikä ihmisten todellisiin fiiliksiin. Voisko olla ap niin että sun ystäväpiirissä on tärkeää säilyttää kulissit? Että ihmiset eivät jaa todellisia kuulumisiaan? Koska mun lähipiirissä on paljon fiksuja ihmisiä, mutta myös paljon eroja. Jokaisella suhteella on haasteensa johtuen milloin kenestäkin. Luulen myös et ystäväpiirini on siinä mielessä rehellisiä ja intohimoisia omien kiinnostustensa suhteen, ettei huonoon suhteeseen haluta jäädä. Jossain tuppukylässä missä ei oo paljoo vaihtoehtoja ja elämä pyörii pienessä piirissä on helpompi tyytyä huonompaankin suhteeseen. Ja sanottakoon vielä että ystäväpiirissäni erot on usein hoidettu kunnolla, ei mitään loputonta katkeraa riitelypotaskaa. Ja lapsista huolehditaan hyvin edelleen.
Mekin erosimme, vaikka ulkopuolisten mielestä kaikki oli hyvin. Emmekä juuri edes riidelleet, kelaapa sitä ap...
Et sinä näe sinne seinien sisälle, jossa ne ristiriidat ja paineet purkautuu.