En ymmärrä avioeroja, kun ympärilläni näen vain onnellisia parisuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että ne jotka päätyvät avioeroon eivät olleet varmoja naimisiin mennessäkään halustaan oikeasti sitoutua toiseen. Myös avoeroissa syy on yleensä siinä ettei halua sitoutua tarpeeksi ole, ero nähdään ikään kuin mahdollisuutena koko ajan ja odotetaan sitä tulevaksi, sen sijaan että keskityttäisiin olemassa olevan parisuhteen vahvistamiseen.

Näillä on usein eroperhetausta itsellä. On tottunut aina näkemään parisuhteen "projektina", jolla on alku ja loppu. Ei "prosessina", jossa kasvetaan yhdessä, ollaan empaattisia, joustavia ja kärsivällisiä. Katsotaan pitkälle tulevaisuuteen yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että ne jotka päätyvät avioeroon eivät olleet varmoja naimisiin mennessäkään halustaan oikeasti sitoutua toiseen. Myös avoeroissa syy on yleensä siinä ettei halua sitoutua tarpeeksi ole, ero nähdään ikään kuin mahdollisuutena koko ajan ja odotetaan sitä tulevaksi, sen sijaan että keskityttäisiin olemassa olevan parisuhteen vahvistamiseen.

Minulla oli ihan päin vastoin. Menin naimisiin ajatuksella "kunnes kuolema erottaa". Lähes 20 vuotta elin sitoutuneena tähän ainoaan suhteeseen. Vasta yli 40-vuotiaana uskalsin myöntää itselleni, että eihän se suhde toimi! Erosimme niin sovussa kuin mahdollista enkä ole katunut.

Sitoutuminen toimimattomaan suhteeseen ei ole mikään itseisarvo. Vaikka onhan se tietysti kätevä tapa huijata itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että ne jotka päätyvät avioeroon eivät olleet varmoja naimisiin mennessäkään halustaan oikeasti sitoutua toiseen. Myös avoeroissa syy on yleensä siinä ettei halua sitoutua tarpeeksi ole, ero nähdään ikään kuin mahdollisuutena koko ajan ja odotetaan sitä tulevaksi, sen sijaan että keskityttäisiin olemassa olevan parisuhteen vahvistamiseen.

Minulla oli ihan päin vastoin. Menin naimisiin ajatuksella "kunnes kuolema erottaa". Lähes 20 vuotta elin sitoutuneena tähän ainoaan suhteeseen. Vasta yli 40-vuotiaana uskalsin myöntää itselleni, että eihän se suhde toimi! Erosimme niin sovussa kuin mahdollista enkä ole katunut.

Sitoutuminen toimimattomaan suhteeseen ei ole mikään itseisarvo. Vaikka onhan se tietysti kätevä tapa huijata itseään.

Mikä teillä oli merkkinä siitä ettei suhde toimi?

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että ne jotka päätyvät avioeroon eivät olleet varmoja naimisiin mennessäkään halustaan oikeasti sitoutua toiseen. Myös avoeroissa syy on yleensä siinä ettei halua sitoutua tarpeeksi ole, ero nähdään ikään kuin mahdollisuutena koko ajan ja odotetaan sitä tulevaksi, sen sijaan että keskityttäisiin olemassa olevan parisuhteen vahvistamiseen.

Suututtaa tällaiset mielipiteet. Oletko itse eronnut? Olen itse kulkenut vuosien tien avioeroon liittyen, ei ollut nopea ratkaisu.

Kulkekaa ensin 24/7 sen eronneen vierellä ja tulkaa sitten kertomaan mielipiteenne.

Ala-arvoista käytöstä arvostella asioita joista ei tiedä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että ne jotka päätyvät avioeroon eivät olleet varmoja naimisiin mennessäkään halustaan oikeasti sitoutua toiseen. Myös avoeroissa syy on yleensä siinä ettei halua sitoutua tarpeeksi ole, ero nähdään ikään kuin mahdollisuutena koko ajan ja odotetaan sitä tulevaksi, sen sijaan että keskityttäisiin olemassa olevan parisuhteen vahvistamiseen.

Minulla oli ihan päin vastoin. Menin naimisiin ajatuksella "kunnes kuolema erottaa". Lähes 20 vuotta elin sitoutuneena tähän ainoaan suhteeseen. Vasta yli 40-vuotiaana uskalsin myöntää itselleni, että eihän se suhde toimi! Erosimme niin sovussa kuin mahdollista enkä ole katunut.

Sitoutuminen toimimattomaan suhteeseen ei ole mikään itseisarvo. Vaikka onhan se tietysti kätevä tapa huijata itseään.

Komppaan. Olen erittäin sitoutuva ja suorastaan periaatteeellinen näissä asioissa. Kuten on ex-puolisokin. Missään vaiheessa ei todellakaan ole hötkyilty ja sitä on pidetty aina kaiken kivijalkana, että me nyt ollaan yhdessä kun niin kerran päätettiin. Kuitenkin se oli vaan lopulta todettava, että ei toimi, kaikkemme ollaan annettu, kaikki mahdollinen kokeiltu, vaan silti ei toimi. Syitäkin on ihan kivasti pystytty analysoimaan ja melko hyvissä väleissä erosta päättämään ja asioista sopimaan. Ttuskin jäi kummallekaan suurta katkeruutta tai kaunaa. Toki toista on loukattukin, mutta ymmärrämme molemmin puolin niiden olleen oirehtimista tukalassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että ne jotka päätyvät avioeroon eivät olleet varmoja naimisiin mennessäkään halustaan oikeasti sitoutua toiseen. Myös avoeroissa syy on yleensä siinä ettei halua sitoutua tarpeeksi ole, ero nähdään ikään kuin mahdollisuutena koko ajan ja odotetaan sitä tulevaksi, sen sijaan että keskityttäisiin olemassa olevan parisuhteen vahvistamiseen.

Minulla oli ihan päin vastoin. Menin naimisiin ajatuksella "kunnes kuolema erottaa". Lähes 20 vuotta elin sitoutuneena tähän ainoaan suhteeseen. Vasta yli 40-vuotiaana uskalsin myöntää itselleni, että eihän se suhde toimi! Erosimme niin sovussa kuin mahdollista enkä ole katunut.

Sitoutuminen toimimattomaan suhteeseen ei ole mikään itseisarvo. Vaikka onhan se tietysti kätevä tapa huijata itseään.

Komppaan. Olen erittäin sitoutuva ja suorastaan periaatteeellinen näissä asioissa. Kuten on ex-puolisokin. Missään vaiheessa ei todellakaan ole hötkyilty ja sitä on pidetty aina kaiken kivijalkana, että me nyt ollaan yhdessä kun niin kerran päätettiin. Kuitenkin se oli vaan lopulta todettava, että ei toimi, kaikkemme ollaan annettu, kaikki mahdollinen kokeiltu, vaan silti ei toimi. Syitäkin on ihan kivasti pystytty analysoimaan ja melko hyvissä väleissä erosta päättämään ja asioista sopimaan. Ttuskin jäi kummallekaan suurta katkeruutta tai kaunaa. Toki toista on loukattukin, mutta ymmärrämme molemmin puolin niiden olleen oirehtimista tukalassa tilanteessa.

Komppaan myös näitä. Ja silti arvostellaan ulkopuolelta eron takia. Erikoista.

Mitkä ovat olleet teidän liitoissa merkkinä siitä että suhde ei toimi? Kuitenkin pitkiä liittoja takana, niin eikö sitä toimimattomuutta ole huomannut heti suhteen alussa?

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ovat olleet teidän liitoissa merkkinä siitä että suhde ei toimi? Kuitenkin pitkiä liittoja takana, niin eikö sitä toimimattomuutta ole huomannut heti suhteen alussa?

Mulla vain yksi pitkä liitto. Teineinä kimppaan, neljissäkymmenissä eroon. Ilman vertailukohtaa onkin vaikea havaita ongelmia. Riittävän pitkään jatkunut yleinen pahoinvointi sai lopulta tutkimaan hyvin syvällisesti omaa elämää, itseään ja parisuhdettaan. Näkyvinä merkkeinä riitely, luottamuspula, kommunikaatiovaikeudet ja puolison osalta kunnioituksen ja arvostuksen puute mua kohtaan.

Ei meistä kumpikaan tiennyt, millaista parisuhteessa pitäisi olla. Nyt minulla on parempi käsitys ja puolisoni on todennut, ettei hän halua edes parisuhteessa olla, vaan elää yksin.