Minkä ikäisen vauvan kanssa mies pärjää hetken kaksin?

noin 416 viikon ikäinen alkaa pärjäämään lyhyitä hetkiä kaksin miehesi kanssa.

Mä hoidin kummilasta ensimmäisen kerran hänen ollessa 2viikon ikäinen, ehkä noin tunnin ajan. 

Kyllähän nyt vauva pärjää, kunhan sillä on puhdas vaippa ja ruokaa saatavilla.

No ihan minkäikäisen vain.

Lapsella oli ikää 6 vrk, kun jouduin olemaan poissa luotaan 4 tunnin ajan. Ihan hyvin pärjäsivät. Tosin olen ns. huono äiti ja luotan siihen, että vauvasta tulee ihminen, vaikka ei vietäkään ensimmäistä vuottaan tissi suussa.

Miehellä ei ole tapana hoitaa vauvaa kotona ollessaan.

Imetys määrittää. Eli jos on rintaruokinnassa niin syömisvälin voi olla pois. Pumpatulla maidolla ja korvikkeella tietysti kauemmin. Eli joku kuukauden ikäinen tunnista useisiin tunteihin.

Jos ei rintaa tartte, niin minun mieheni pärjää vaikka 3h ikäisen vauvan kanssa vaikka kuinka kauan. Miten joku voi valita itselleen sellaisen miehen , ettei pärjää ihmisen kanssa.

Vauva ei jäänyt isälleen "hoitoon" vaan täysivaltainen vanhempi huolehti omasta lapsestaan pari tuntia lapsen ollessa nelipäiväinen. Minä juoksin kaupassa metsästämässä korvikkeita ja tuttipulloja kun imetys uhkasi lässähtää...

3.5kuisesta eteenpäin mies toimi lapsen ensisijaisena hoitajana kun minä palasin töihin.

Vauva oli 3 kk kun olin  päivän ja yön pois työmatkalla. Hyvin pärjäsivät pullomaidolla. Nytkin mies  hoitaa lasta  (4v) enemmän kuin minä. Minulla on muutama tunti illalla aikaa lapselle, miehellä on lyhyemmät työpäivät.

4pvää vanhan, lähdin synnärille poistattamaan tikkejä. Olin pois n. 1,5h. 

Vauva taisi olla 1,5kk ikäinen kun oli isänsä kanssa pari tuntia.

Vauva nukkui tuon ajan, joten ei ongelmia pärjäämisen kanssa.

 

Heti synnyttyä. Itseäni ommeltiin kiinni ja olin heräämössä jokusen tunnin. Siellä se vauva odotti isänsä kenguruhoidossa.

Esikoiseni oli aikoinaan varmaan noin 3 viikkoa vanha kun POISTUIN kotoamme kirjastoon käymään. Sieltä soitin yleisöpuhelimesta kotiin (noin 1,5 kmn päähän) tiedustellakseni miten mies pärjää... Kännyköitä ei vielä ollut. Ainoa ongelma, jonka huomasin toki kotiin päästyäni heti, oli, että mies oli pukenut pitsikauluspaidan väärinpäin vauvalle.

Ilmeisesti olen aina ollut vähän hullu.

Minun mieheni on pärjännyt vaikka ihan vastasyntyneen kanssa. Jos vauva on ollut täysimetyksellä, se on rajoittanut aikaa, jonka voin olla poissa. Mutta silloinkin olen voinut huoletta olla koko syöttövälin poissa vauvan luota. Pulloruokitun vauvan olen voinut jättää pidemmäksikin aikaa isänsä hoitoon, kun olen voinut luottaa, että mies pärjää vauvan kanssa.

Mieheni on kyllä hoitanut lapsiaan ihan alusta asti silloinkin kun minä olen ollut paikalla. Yksi lapsistamme oli pulloruokinnalla vajaa 2 viikkoisesta alkaen. Mieheni oli silloin pitkällä sairauslomalla, ja vauvan syöttäminen oli yksi niitä harvoja hommia, joita hän pystyi sairaudestaan huolimatta tekemään, joten hän myös syötti vauvaa usein, jotta minä pystyin keskittymään isompien lasten asioihin ja kotiaskarteisiin.

1 sekunnin ikäisen kanssa

Synnärillä jouduin istukan poistoon (siellä tuli komplikaatioita, että olin puoli vuorokautta pois pelistä), joten samantien mies joutui ottamaan lapsen haltuun. Eipä sitä hoitohenkilökuntaa ollut kuin kertomassa mistä mitäkin löytyy. Tietenkin hädän tullessa olisivat auttaneet, mutta niinhän ne olisi kotitilanteessakin olleet saatavilla.

Levollisin mielin olen ollut alusta saakka.

Voi sinua, isä on ihan yhtä hyvä hoitamaan kuin äitikin. Ruokailu pitää järjestää pullosta, mutta  kaikki muu hoituukin. Isä on jopa parempi: hän ei ole heikko synnytyksen jälkeen, vaan jaksaa kanniskella koliikkivauvaakin paremmin ja lykkiä vaunuja lumisohjossa. (Näin meillä tehtiin, itse jouduin jäämään sairaalaan kahdeksi kuukaudeksi synnytyksen jälkeen ja isä hoiti vauvaa ja leikki-ikäistä kotona.)

Älä tee itsestäsi korvaamatonta, aina voi tapahtua jotakin ja sinun pitää osata ajatella, että muutkin osaavat hoitaa sinun lastasi.

Omat lapset on jo parikymppisiä, mutta miehenä totean että imetystä lukuunottama isä voi hoitaa kaiken.

Täysimetyksessäkään oleva lapsi ei säry vaikka yksi tai kaksi syöttäkertaa menisi korvikkeella tai pumpatylla maidolla. 

Kysymys on hyvä, sillä se osittaa miten mahdottomia vaatimuksia äiidlle asetetaan ja toisaalta isät monesti laitetaan siihen varaäidin rooliin.

Itse olin kahdestaan lapsen kanssa kun nuorempi oli kolmviikkoinen. Taisi olla selainen 4-5 tunnin rupeama kuin vaimo oli poissa.

Ja siis en laske yksin oloksi niitä hetkiä kun vimo oli samassa asunossa ja itse hoidin lasta.

Oma mieheni hoiti lastamme yksin (toki sairaanhoitajat neuvoivat alkuun niin kuin neuvovat äitejäkin) ensimmäiset 4 vuorokautta lapsen elämästä. Itse en kyennyt osallistumaan hoitoon, koska olin niin kipeä.

Riippuu miehestä. Tiettyjen miesten hoitoon en jättäisi edes murrosikäistä lasta, mutta suurin osa pärjää minkä ikäisen kanssa vain. 

Hyvä nyrkkisääntö on tunti per ikäkuukausi, vuodesta eteenpäin päivä per vuosi. Päiväkoti-iän jälkeen sitten niin pitkään kuin lystää. Eli tyyliä 3kk vauvan kanssa erossa max 3h.