Masentaa hampaiden takia
Tuntuu, että olen ahdistunut ja masentunut huonojen hampaiden takia, joissa on kokoajan joku ongelma. Olen ravannut hammaslääkärissä, yritän hoitaa niitä, mutta mikään ei riitä. :,( Saisi maksaa itsensä kokoajan kipeäksi. Mulla on kaikenpäälle kamala hammaslääkäripelko ja ei meinaa rahat riittää hoitoihin.
Kommentit (6)
Mulla sama ongelma. Mietin jo, että luovutanko, ja otan tekarit.
Mistään synnynnäisistäkään vioista en ole päässyt julkiselle. Kaikki pitää maksaa itse yksityiselle.
Itse olin menettää useita vuosia mielenterveyteni syystä jos toisesta. Hampaitani häpesin ja pohdin laminointia, mitä tahansa. Sitten tein päätöksen ja hakeuduin aikuisiällä oikomishoitoon. Ainakin jotain tehnyt murehtimisen sijaan. Ja olivat reikäisetkin lapsena. Kokeile ap fluoripitoista suuvettä (ei alkoholia sisältävää pitkään), imeskeltäviä maitohappokapseleita ja uskalla lääkäriin.
Tunnen tuskasi. Huomasin itse että monella muulla oli samoja pahoja ongelmia hampaissa kun itsellä mutta ne vaan eleli niiden kanssa sen kummemmin niitä ajattelematta. Päätin itse lopettaa stressaamisen. Harjaa aamuin illoin ja lopeta ajatteleminen. Niin ne muutkin tekee.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen tuskasi. Huomasin itse että monella muulla oli samoja pahoja ongelmia hampaissa kun itsellä mutta ne vaan eleli niiden kanssa sen kummemmin niitä ajattelematta. Päätin itse lopettaa stressaamisen. Harjaa aamuin illoin ja lopeta ajatteleminen. Niin ne muutkin tekee.
Jep. Tai toimi, hankkiudu pelkolääkärille ja tee jotain. Jos et voi tehdä, lopeta muehtiminen.
Niinpä! Itse kävin juurihoidossa, ja siitä vihdoin tuli valmista. Koko hoitoprosessi oli kivulias ja vei hirveästi rahaa yksityisellä. Joku kuukausi myöhemmin hammas on tulehtunut uudelleen. Purskahdin itkuun kun tajusin sen. Tuntuu henkisellä tasolla että ei enää jaksa. Vaihtoehdot on repiä hammas irti, joka näkyy ulospäin tai sitten jatkaa juurihoitoa vailla tietoa onnistuuko se vai ei. En tiedä ketään kellä olisi jatkuvasti näin huono tuuri. Hammashoito on itsessään jo kammottavaa, mutta niin myös sen hinta.
Miten tähän vois suhtautua niin ettei menetä mielenterveyttään....