Mummo hankkii kaiken lasten pyytämän?
Meillä on kolme lasta. Vanhin on 7v (tokalle menossa), sitten on 5v ja 3v.
Ollaan miehen kanssa päätetty, milloin lapsille hankitaan tietyt asiat. Puhelin, rannekello tai joku muu tällainen tarpeellinen juttu, jota nyt ei kuitenkaan kovin pieni vielä tarvitse.
Vanhin lapsi sai juuri puhelimen, koska joutuu syksyllä olemaan parikin tuntia yksikseen ennen kuin jompikumpi meistä pääsee töistä. Rannekello häneltä myös löytyy. Pienemmillä näitä ei vielä ole, koska ei ole tarvetta.
Lasten mummo taas ei ymmärrä yhtään tätä "ikätason ja tarpeen mukaan"- ajattelua. Toissapäivänä kävi tuomassa pienemmille rannekellot ja keskinäiselle puhelimen. Ei tiedetty mitä lahjakassissa on, ennen kuin ryhdyttiin sitä purkamaan, kun ei mummokaan sanonut muuta kuin että "Tässä olisi vähän juhannusspakettia juhlan kunniaksi."
Kun nuo rannekellot ja puhelin sitten kuoriutui paketeista niin oltiin tietysti mummoon yhteydessä. Hän oli jotenkin kovin hämmästynyt siitä, että kun me ollaan sovittu että nämä asiat saa vasta x iässä (eskari, koulu) niin ei poikkeuksia alettaisi tekemään. Vastaus olikin lähinnä että no mutta kun se Ville viimeksi täällä valitti että Saaralla jo on rannekello ja puhelin ja hänellä ei, ja sitten Veikkokin alkoi sanoa että haluaa rannekellon... Sanottiin että Villelle oli se kello tarkoitus hankkia ensi vuonna.
Kaunis ajatus siis, mutta ihan oikeasti..
Kommentit (8)
Sinä ihan oikeasti olisit kiitollinen.
Meidän lapsille isovanhemmat ei ikinä tuo mitään!
Mikä siinä rannekellossa on vikana?
Erittäin kehittävää, jos lapsi saisi opetella kellonaikoja jo ennen koulun alkua. Kellossa ei ole mitään pahaa.
Rannekello kai on ihan hyvä pienemmälläkin?
Voitte itse kyllä päättää miten ja milloin se lapsemme sitä puhelinta ja kelloa saa käyttää.
Saahan ne olla siellä odottamassa.
On kivaa odotettavaa.
No sanot lapsille, että pyytävät vaikka uutta autoa ja äidille lomaa etelän aurinkoon.
No minulla on mummot joita ei kiinnosta lapsemme ollenkaan. Ovat sulkeneet lapsemme pois heidän elämästään. Esimerkiksi täällä käydessä, kun tulevat vierailulle käskevät lapset huoneisiin koska ei jaksa melua. Lähtökohtainen ajatus on se että lapset meluavat. Jos lapsi lukee olohuoneessa Aku Ankkaa, hänen pitää poistua kun isovanhemmat tulevat kylään.
Eivät osallistu lastemme ristiäisiin tai syntymäpäiviin. Eivät ole koskaan muistanut lapsiamme millään tavalla. Lapsemme pelkkä olemassa olo on rasite heille, molemmin puolin sukua.
Isovanhemmat eivät tiedä lastemme syntymäpäiviä, tai edes toisia nimiä.
Tästä näkökulmasta katsottuna tuo sinun avauksesi särähtää korvaan. Ei kannata tehdä ongelmaa olemattomasta. Laita rannekellot "pyhäkelloiksi" jos ovat arvokkaampia, anna leikkeihin jos halpoja. Kännykkään ei tarvitse korttia ostaa, pistä kaappiin odottamaan sitä esikoulua ja sano lapselle että "olipa ihana että mummo osti sinulle jo valmiiksi puhelimen"!
Rannekello lapsella? Täytyy myöntää, että eipä ole tuttavapiirissa näkynyt enkä edes keksi, miksi se olisi statussymboli, jota lapsella ei saisi olla.
Onko teillä ikätasoisesti myös niin, että housuihin saa vyön 18 v iässä ja hekselit, kun on 42v?