Nuoret naiset uupuvat töissä valtavaa vauhtia, paljastaa Terveystalon iso tilasto – ”Kaikessa pitäisi olla täydellinen”
SUOMALAISET jäävät yhä useammin sairauslomalle mielenterveyden ongelmien vuoksi. Erityisesti mielen pahoinvointi on lisääntynyt nuorilla naisilla, selviää Suomen suurimman terveyspalveluyritys Terveystalon tilastoista.
Terveystalo selvitti suomalaisten sairauspoissaolojen syitä 3,6 miljoonaa suomalaista käsittävän potilasaineistonsa perusteella. HS sai tilastot tarkasteltavaksi ennen julkistamista.
Vaikka tavallisin syy jäädä sairauslomalle on edelleen flunssa tai selkäsärky, eniten osuuttaan ovat kasvattaneet juuri mielenterveydestä johtuvat syyt, kuten ahdistuneisuushäiriöt, unettomuus, pitkittynyt stressi, masennus tai toistuva masennus. Samat teemat toistuivat myös HS:n työuupumuskyselyssä, johon vastasi päivän aikana lähes 140 naista.
TULOS mielenterveysongelmien ja erityisesti nuorten naisten uupumisen kasvusta ei ollut yllätys:
Kommentit (56)
Otetaan vähän saikkua ja lähdetään vähän reissulle. Sitä ne tyttöset tekevät.
Olisin kirjoittanut bim.bot, mutta se on s*nsuroitu sana.
Ahdistuneisuushäiriöt, unettomuus, pitkittynyt stressi, masennus - kaikki syitä, joilla saa sairauslomaa, kun pomo ei anna festariperjantaita vapaaksi. Tälläkin palstalla toistuvasti kehotetaan, että hae saikkua, jos et saa haluamaasi palkallista vapaata ja se näkyy myös Terveystalon keräämissä tiedoissa. Mielenterveysongelmiin liittyy ihmeen usein termi lusmuilu.
Olen ulkosuomalaisena usein ihmetellyt naita uutisia suomalaisten uupumisesta, kun tyopaivat ovat Suomessa niin hirvean lyhyet ja lomat toisaalta pitkat. Kun viela olin Lontoon cityssa toissa tyopaiva oli lyhyimmillaan 9 - 18.30 ja ei todellakaan harvinaista etta kotiin paasi lahtemaan vasta 20.30. Lomaa saa ottaa korkeintaan kaksi viikkoa putkeen (koska taalla ei kayteta lomasijaisia). Sittemmin olen siirtynyt muihin hommiin, mutta ei toista edelleenkaan niin vaan lahdeta kun tyoaika loppuu.
Vaikuttaisiko Suomessa jaksamiseen 'kiusaamiskulttuuri'. Onko suomalaiset jotenki v-maisia? Siihen ei tyopaivan pituus auta. Olkaa kiltimpia toisillenne!!
Asiaa ei yhtään helpota Some 24/7.
On meilläkin töissä naisia, jotka ihan itkevät, kun eivät jostain syystä pysty parhaimpaansa. Riittää vähempikin mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Ahdistuneisuushäiriöt, unettomuus, pitkittynyt stressi, masennus - kaikki syitä, joilla saa sairauslomaa, kun pomo ei anna festariperjantaita vapaaksi. Tälläkin palstalla toistuvasti kehotetaan, että hae saikkua, jos et saa haluamaasi palkallista vapaata ja se näkyy myös Terveystalon keräämissä tiedoissa. Mielenterveysongelmiin liittyy ihmeen usein termi lusmuilu.
Tilastohan oli "tavallisin syy jäädä sairauslomalle", ei suinkaan määritelty, mikä syy vie eniten työpäiviä. Listassa on näitä palkalliseen vapaapäivään oikeuttavia syitä eli unettomuus, josta saa pari päivää ja unilääkereseptin. Kukaan ei tarkista, haitko ne lääkkeet vai et.
Itse koen että jaksaisin töissä paremmin ilman negatiivista ilmapiiriä, kiusaamista ja valittamista joka asiasta. Kyttääminen ja juoruilu myös pois. Työvuoron pituus ei ole ongelma. Minuuttikin tuntuu pitkältä, jos kidutetaan.
Käyttäjä431 kirjoitti:
Olen ulkosuomalaisena usein ihmetellyt naita uutisia suomalaisten uupumisesta, kun tyopaivat ovat Suomessa niin hirvean lyhyet ja lomat toisaalta pitkat. Kun viela olin Lontoon cityssa toissa tyopaiva oli lyhyimmillaan 9 - 18.30 ja ei todellakaan harvinaista etta kotiin paasi lahtemaan vasta 20.30. Lomaa saa ottaa korkeintaan kaksi viikkoa putkeen (koska taalla ei kayteta lomasijaisia). Sittemmin olen siirtynyt muihin hommiin, mutta ei toista edelleenkaan niin vaan lahdeta kun tyoaika loppuu.
Vaikuttaisiko Suomessa jaksamiseen 'kiusaamiskulttuuri'. Onko suomalaiset jotenki v-maisia? Siihen ei tyopaivan pituus auta. Olkaa kiltimpia toisillenne!!
Niin totta. ei se muualla ole sen kummempaa, itseasiassa vähemmän lomia ja pitemmät päivät. palkka tosin voi olla suurempi, mutta niin työtunnitkin usein.
Kommentteihin tiivistyy minusta hyvin syy miksi nuoret naiset ei jaksa. Kokoajan vähätellään.
Moni nainen 40+ ei kärsisi näistä ongelmista,jos
menisivät gynelle kertomaan,unettomuus,nivelkivut ja masennus voivat olla estrogeeninpuutosta.
Itse sain masennuslääkettä terveyskeskuslääkäriltä kun pyysin estrogeenia 😑
Täytyy hommata resepti toisaalta.
Käyttäjä431 kirjoitti:
Olen ulkosuomalaisena usein ihmetellyt naita uutisia suomalaisten uupumisesta, kun tyopaivat ovat Suomessa niin hirvean lyhyet ja lomat toisaalta pitkat. Kun viela olin Lontoon cityssa toissa tyopaiva oli lyhyimmillaan 9 - 18.30 ja ei todellakaan harvinaista etta kotiin paasi lahtemaan vasta 20.30. Lomaa saa ottaa korkeintaan kaksi viikkoa putkeen (koska taalla ei kayteta lomasijaisia). Sittemmin olen siirtynyt muihin hommiin, mutta ei toista edelleenkaan niin vaan lahdeta kun tyoaika loppuu.
Vaikuttaisiko Suomessa jaksamiseen 'kiusaamiskulttuuri'. Onko suomalaiset jotenki v-maisia? Siihen ei tyopaivan pituus auta. Olkaa kiltimpia toisillenne!!
" Iso-Britanniassa masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt 170 prosenttia vuodesta 2000. Noin seitsemän miljoonaa brittiä eli 16 prosenttia maan aikuisväestöstä on saanut masennuslääkereseptin. Suunnilleen puolet heistä on käyttänyt masennuslääkettä pidempään kuin kaksi vuotta.
Yhdysvalloissa masennuslääkkeitä syö noin 37 miljoonaa aikuista, eli 13 prosenttia väestöstä. Puolet heistä on käyttänyt masennuslääkkeitä viisi vuotta tai pidempään. Masennuslääkkeitä käytetään myös esimerkiksi yleisen ahdistuneisuushäiriön, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa. "
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/miksi-masennus-ei-parane-vaikka-masen…-
Että silleen.
Suomalaisessa työkulttuurissa uuvutaan, koska kaikki "löysä" on otettu pois. Olkoonkin työpäivä "vain" 8 tuntia, niin se on täyttä suorittamista. Ei ole aikaa diskuteeraamiseen, puhumattakaan itsensä kehittämisestä tai uusien asioiden opettelusta. Koko ajan lyödään vain lisää asioita, joita pitää tuottaa. Kai se on sitä "liiniä".
Vierailija kirjoitti:
Joo uuvuin itsekin. Osasyynä että naistyöntekijänä miesvaltaisella alalla sai tehdä kaksi kertaa niin paljon töitä että sai puolet samasta arvostuksesta.
Mihin sitä arvostusta varastoit?
Mulla oli kymmenen vuotta sitten tärkeä projekti jonka tein hirveän hyvin. Asiakas soitti mun esimiehelle ja esimies antoi mulle siitä paljon respektiä.
Sitten esimies vaihtoi toisiin tehtäviin ja myöhemmin asiakaskin meni konkurssiin. Ei ole enää ketään joka tietäisi mun saavutuksista.
Ei j*malauta. Suomalaiset naiset eivät tee lapsia, eivät tee duunia, eivät tee yhtään mitään ja silti "uupuvat". Minkä ihmeen takia suunnilleen maailman helpoimmassa asemassa olevat muka uupuvat? Vai onko nainen luonnostaan tuollainen kaikesta ruikuttaja, joka vain hakee huomiota uhriutumalla?
Vierailija kirjoitti:
Kommentteihin tiivistyy minusta hyvin syy miksi nuoret naiset ei jaksa. Kokoajan vähätellään.
Kumma juttu näin työnantajan näkökulmasta, että se uupumus ja unettomuus todella harvoin ilmenee tiistaina, kyllä työterveyslääkärikäynnit sen osalta ajoittuu torstaihin. Maanantaina palataan töihin leväneenä eikä puhettakaan suostumisesta työnantajan ehdottamaan osa-aikaiseen tehtävään määräajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisessa työkulttuurissa uuvutaan, koska kaikki "löysä" on otettu pois. Olkoonkin työpäivä "vain" 8 tuntia, niin se on täyttä suorittamista. Ei ole aikaa diskuteeraamiseen, puhumattakaan itsensä kehittämisestä tai uusien asioiden opettelusta. Koko ajan lyödään vain lisää asioita, joita pitää tuottaa. Kai se on sitä "liiniä".
Totta. Niin totta.
Itse teen töitä varhaiskasvatuksessa. Päiväkodin puolella työn määrä on aivan valtava, ryhmät on valtavia, vaatimukset korkeita, työ hektistä ja hyvä jos yhden 15 min. kahvitauon saavat pitää työpäivän aikana. Siirryin päiväkodista päiväkerhon puolelle, jossa lapsiryhmä on puolet pienempi, suunnitteluaikaa toiminnalle on 5h/vko enemmän, jossa ehdin joka päivä pitää 15-30 min tauon, joskus parikin. Kuulostaa löysälle, eikös?
Mutta sitten kun mietitään niitä työn tuloksia... päiväkodissa minä + kollegat oltiin kaikki täysin uupuneita. Sairauspoissaolot pilvissä. Motivaatio tapettiin sillä työtahdilla. Omaan työhön oli minimaaliset mahdollisuudet vaikuttaa, koska kaikki saneltiin ylhäältä päin. Työaikaa ym. seurattiin tarkasti kellokorteilla ja ties millä. Lapset oireili monilla eri tavoilla, ja osa lapsista oireili äärimmäisen huolettavilla tavoilla (esim. agressiivisuus). Kaikille ei apua saatu ollenkaan.
Ja nyt kerhon puolella.... en ole kokenut työsuhteeni aikana kertaakaan uupumusta. Sairauspoissaolot on minimissä. Olen erittäin motivoitunut hoitamaan, kasvattamaan ja opettamaan hoitolapsiani. Työnantaja ei hengitä niskaan; meillä on vasu mitä noudatetaan, mutta sen puitteissa itseään saa toteuttaa vapaasti. TA luottaa meihin eikä esim. käytä mitään kellokorttisysteemejä. Yksikään lapsi ryhmässä ei ole oireillut äärimmäisen huolettavasti, ja ne jotka on oireilleet jotenkin, ovat heti jääneet haaviin ja ollaan välittömästi otettu heidän tilanteensa toiminnassa huomioon, haettu apua ja sitä on lapselle myös saatu.
Milloin täällä oikeasti tajutaan se fakta, että työntekijöistä EI saada parasta tulosta ulos kiristämällä tahtia aina vaan enemmän, vaatimalla aina vaan enemmän, leikkaamalla eduista aina vaan enemmän?! Se työntekijä ei ole p*skankaan arvoinen uupuneena ja pitkällä sairaslomalla, päinvastoin. Se tulee kalliiksi. Puhumattakaan sitten niistä hoidettavista, jos niitä on. Lapset, vammaiset, vanhukset... kiire on tällä alalla melkoinen syöpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentteihin tiivistyy minusta hyvin syy miksi nuoret naiset ei jaksa. Kokoajan vähätellään.
Kumma juttu näin työnantajan näkökulmasta, että se uupumus ja unettomuus todella harvoin ilmenee tiistaina, kyllä työterveyslääkärikäynnit sen osalta ajoittuu torstaihin. Maanantaina palataan töihin leväneenä eikä puhettakaan suostumisesta työnantajan ehdottamaan osa-aikaiseen tehtävään määräajaksi.
Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä. Uupunut tulee töihin viikonlopun jäljiltä maanantaina. Yrittää parhaansa taas alkuviikon. Keskiviikkona alkaa olla jo todella raskasta, loppuviikkoon ei enää pysty. Töihin tullaan taas maanantaina yrittämään, koska muita vaihtoehtoja ei ole.
Osa-aikaisuus ei ole kaikille todellinen vaihtoehto, taloudellisesta näkökulmasta johtuen. Itse teen osa-aikaista oman uupumisen ehkäisemiseksi. Ja saan siitä palkkaa käteen 1050e/kk. Kuka tälläisellä palkalla toimeen muka tulee? Itse ainakin joudun hakemaan mm. asumistukea. Jos minulla olisi esim. asuntovelkaa, en voisi tehdä osa-aikaa.
Käyttäjä431 kirjoitti:
Olen ulkosuomalaisena usein ihmetellyt naita uutisia suomalaisten uupumisesta, kun tyopaivat ovat Suomessa niin hirvean lyhyet ja lomat toisaalta pitkat. Kun viela olin Lontoon cityssa toissa tyopaiva oli lyhyimmillaan 9 - 18.30 ja ei todellakaan harvinaista etta kotiin paasi lahtemaan vasta 20.30. Lomaa saa ottaa korkeintaan kaksi viikkoa putkeen (koska taalla ei kayteta lomasijaisia). Sittemmin olen siirtynyt muihin hommiin, mutta ei toista edelleenkaan niin vaan lahdeta kun tyoaika loppuu.
Vaikuttaisiko Suomessa jaksamiseen 'kiusaamiskulttuuri'. Onko suomalaiset jotenki v-maisia? Siihen ei tyopaivan pituus auta. Olkaa kiltimpia toisillenne!!
En ole ulkomailla työskennellyt, mutta olen ymmärtänyt että muissa maissa missä tehdään tuntimääräisesti pidempää päivää kuin suomessa, työn tahti on rauhallisempaa, eli kun suomalainen painaa 8-16 välillä tukka putkella hommia, niin muualla otetaan rauhallisemmin ja välissä hoidetaan omia asioita yms... Eli suomalainen käyttää yleensä aikansa tehokkaammin kun muunmaalainen työntekijä.
Poliitikot ja EK uuvuttavat suomalaiset työkyvyttömiksi jotta voivat rahdata Suomeen valtavasti halpatyövoimaa joista aina löytyy joku tekemään vähän aikaa ilmaiseksi töitä kunnes taas otetaan uusi tilalle. Eliitin märkä päiväuni.