Lokkeilijat! Miten ihan "käytännössä" toimitte?
Miten lokkeilija ihan käytännössä toimii?
Onko se suunniteltua? Eli teettekö ihan tahallaan vaikka suunnitelmia miehen tai vaikka hyvätuloisen kaverin kanssa yhteisestä lomasta tai kylpyläpäivästä ja sitten kun pitäisi varata ja maksaa, esitättekin surkeaa, että "Voi voi, en voikaan lähteä kun hammaslääkäri,silmälasit…?
Vai onko heti alusta asti selvää, että toinen kustantaa asian vaikka lahjana? Vai sanotteko heti alkuvaiheessa, että lähteä voin, mutta maksaa en voi?
Onko itsellänne nolo olo?
Pitääkö mielistellä maksajaa?
Mikä on kalleinta mitä olet saanut lokkeilulla?
Onnistuuko aina?
Onko sulla useita kohteita ja suunnittelet, että äidiltä tuota, lapsen kummilta tuota ja miesystävältä tuota?
Oletko oikeasti rahaton vai säästätkö omat rahasi?
Onko tullut välirikkoja tämän takia?
Ottaako ihmiset etäisyyttä?
Millaiset ovat parhaita uhreja?
Rikkaat vai käytännössä kaikki?
Jotenkin kiltit ja ressukat?
Pidätkö oikeasti ihmisistä, joita lokkeilet?
Olisitko heidän kanssaan, jos lokkeilumahdollisuutta ei olisi?
Kommentit (32)
Uskoisin, ettei lokki niin paljoa tiedosta. Lapsuudesta asti opittu pinttynyt tapa
Teoriani on, että useimmiten lokilla ei edes tule mieleen että pitäisi maksaa. Miettii vaan että tarvin asian X ja palveluksen Y, Eskolla on X ja Anulla Y, joten kysyn heiltä apua. Olettaa automaattisesti, että kavereilta ei rahaa pyydellä. On sokea sille, ettei harjoita vastavuoroisuutta ja etteivät oikeastaan ole edes kavereita.
Teoriani on, että useimmiten lokilla ei edes tule mieleen että pitäisi maksaa. Miettii vaan että tarvin asian X ja palveluksen Y, Eskolla on X ja Anulla Y, joten kysyn heiltä apua. Olettaa automaattisesti, että kavereilta ei rahaa pyydellä. On sokea sille, ettei harjoita vastavuoroisuutta ja etteivät oikeastaan ole edes kavereita.
Suunnittelevat loman siten että kaikki on ilmaista. Yöpyminen ruokailu ja juomat. Kiltit sukulaiset suostuvat tähän kunnes kyllästyvät tai puoliso kyllästyy. Sitten loukkaannutaan, kun selvin sanoin kerrotaan ettei vierailu nyt sovi. Ei vaikka heille kelpaisi isäntäväestä tyhjäkin talo 🙄
Kyllä se on ihan suunniteltua, että mietitään sitä ettei omat rahat kulu. Majoittajien kuluja ei mietitä.
Tunnustan, että välillä pyydän palveluksia ja tavaraa lainaan. Reilusti kysyn, ja oletan että toinen osaa vastata "kyllä" tai "ei" tai "kyllä, jos..." aikuisena ihmisenä ihan itse. Oma vika jos ei osaa kieltäytyä, tai pyytää rahaa.
Sen sijaan en harrasta tälläistä "pankkikortti unohtui" -tyylistä huijausmeininkiä.
Vierailija kirjoitti:
Tunnustan, että välillä pyydän palveluksia ja tavaraa lainaan. Reilusti kysyn, ja oletan että toinen osaa vastata "kyllä" tai "ei" tai "kyllä, jos..." aikuisena ihmisenä ihan itse. Oma vika jos ei osaa kieltäytyä, tai pyytää rahaa.
Sen sijaan en harrasta tälläistä "pankkikortti unohtui" -tyylistä huijausmeininkiä.
Ensimmäinen lokki tunnusti! Katoavat kuin tuhka tuuleen, kun pitäisi ilmoittautua
Tietyssä elämäntilanteessa lokkeilin. Olin sellainen suosittu, pinnallinen ja aivan täysin PA. Kieroilin mahdollisimman edulliset (rahallisesti) asemat itselleni eri sosiaalisissa tilanteissa. Tuona aikana olin välillä päiviä syöden perunaa ja näkkäriä, joten suht vaikeaa oli esittää normaalia/rikasta.
Surutta otin vastaan, jos tarjottiin, mutten tarjonnut takaisin jne. Ihan tietoisesti mietin, miten saisin jonkun toisen maksamaan, ilman että on liian läpinäkyvää. Esim. kuljetin mukana vain tietyn summan käteistä ja jos joku ehdotti vaikka ravintolaa, niin "voi että, mulla tuli vaan kymppi mukaan kun otin tän kesätakin naulakosta".
Toki yritin ei-rahallisesti olla jotenkin hyödyllinen ja avulias, esim. jokaiseen muutto-, maalaus- tai remppatalkooseen aina osallistuin.
Johtui häpeästä, että paljastuisin rahattomaksi. En ole ylpeä, enkä tekisi uudelleen. Olin nuori ja itsekäs.
Nro 11 lisää:
Tunnistan lokit melko helposti. Jos kyse on pienistä summista ja hyvästä tyypistä, tarjoan mielelläni, kunhan ei mene tiettyjen rajojen yli. Ajattelen, että saattaa olla hänkin nälän alentamalla etiikalla liikenteessä.
Lokkeilijat ovat huijareita.
Rehellinen ihminen sanoo suoraan, että sorry mutta nyt ei oo varaa mihinkään, voitko lainata, tai sitten ohittaa kaikki sellaiset jutut mihin ei omilla varoilla kykene.
Kaikki lokkeilijat ovat epärehellisiä, inhottavia ja toisistä hyötyä hakevia ihmisiä.
En tiedä yhtään ihmistä, joka arvostaisi ja pitäisi ystävänä ketään lokkeilijaa.
Lokkeilijat ovat susia lammasten vaatteissa.
Kumpa he tietäisivät, mitä heistä todella takana päin jutellaan, he eivät todellakaan esiintyisin kuin voittajat ja kehuskelisi sillä, miten taas ilmaiseksi ja tarjottuna milloin minkäkin jutun.
Lokkeilijalla ei ole yhtään kunnollista aitoa ystävää, vaikka hän toisin luulee.
Vierailija kirjoitti:
Tunnustan, että välillä pyydän palveluksia ja tavaraa lainaan. Reilusti kysyn, ja oletan että toinen osaa vastata "kyllä" tai "ei" tai "kyllä, jos..." aikuisena ihmisenä ihan itse. Oma vika jos ei osaa kieltäytyä, tai pyytää rahaa.
Sen sijaan en harrasta tälläistä "pankkikortti unohtui" -tyylistä huijausmeininkiä.
Eihän tämä edes ole mitään lokkeilua, ihan normaalia kysyä palveluksia. Normaali ihminen osaa myös kieltäytyä. Siinä vaiheessa epäilyttävää, jos et itse tee palveluksia tai lainaa muille. Tai jos kyselet hyvänpäiväntutuilta vähän turhan isoja asioita. Kohteliasta olisi tietysti oma-aloitteisesti tarjota aina joku korvaus tai vastapalvelus. Et välttämättä ole lokki, vaan käytöstavaton.
Itse heitän terassilla hilpeää juttua ja kohta joku tarjoaa tuopin pari.
Iltapäivälehden toimittajalla pulaa juttuaiheista?
Olin aikoinaan lokki. Vanhemmat heitti pihalle peruskoulun jälkeen. Opiskelin ja olin todella köyhä. Samaan aikaan olin kovin ylpeä enkä osannut luottaa ihmisiin. Siihen aikaan ei ollut nettiä ja ruokajonoja, joten piti pärjätä täysin omillaan. Halusin kuitenkin mukaan opiskelijamenoihin, mutta kaikki rahat meni pakollisiin kuluihin. Lokkeilin siis ja ihan suunnitelmallisesti. Muistan myös ajatelleeni, että jos jollain oli paljon, ei ollut niin paha jos kuppasi.
En kyllä noina opiskeluvuosina maksanut juuri mitään mistään. Nyt tietysti hävettää. Lokkeilu ei jäänyt päälle kun vihdoin pääsin töihin ja säännöllisille tuloille. Olen jo ns. paremmissa piireissä nyt ja tunnistan kyllä köyhät vaikka taitavasti sitä peiteltäisiin. En käräytä ketään ja jeesin jos tarvitsee. En kyllä mielellään muistele opiskeluaikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnustan, että välillä pyydän palveluksia ja tavaraa lainaan. Reilusti kysyn, ja oletan että toinen osaa vastata "kyllä" tai "ei" tai "kyllä, jos..." aikuisena ihmisenä ihan itse. Oma vika jos ei osaa kieltäytyä, tai pyytää rahaa.
Sen sijaan en harrasta tälläistä "pankkikortti unohtui" -tyylistä huijausmeininkiä.
Eihän tämä edes ole mitään lokkeilua, ihan normaalia kysyä palveluksia. Normaali ihminen osaa myös kieltäytyä. Siinä vaiheessa epäilyttävää, jos et itse tee palveluksia tai lainaa muille. Tai jos kyselet hyvänpäiväntutuilta vähän turhan isoja asioita. Kohteliasta olisi tietysti oma-aloitteisesti tarjota aina joku korvaus tai vastapalvelus. Et välttämättä ole lokki, vaan käytöstavaton.
Niinkö, ihan normaalia pyytää toisen autoa, asuntovaunua, asuntoa ja tietsikkaa lainaksi ja palautuksella ei ole kiirettä? Ihan normaalia pyytää toista kyyditsemään johonkin jatkuvasti tai leikkaamaan hiukset, tekemään sähkötöitä ilmaiseksi. Kaupasta voi pyytää tuomaan "unohtuneet" vessapaperit ja jättää maksamatta jne. Lapset voi laittaa naapuriin syömään koko kesäloman ajaksi, että itse voi ryypätä rauhassa jne.
Peruslokkeilua minusta. Lokit ovat sitä mieltä, että muut ovat olemassa heitä varten. Koskaan ei heiltä kuulu myöskään anteeksipyyntöä saati korvausta, jos rikotaan jotain lainassa ollutta.
Olisi kiva ajatella, että lokit olisivat pulassa olevia köyhiä. Mutta ainakaan mun tuntemat lokit eivät ole, vaan heillä on ollut jopa isommat tulot kun itselläni, rahat vain käytetään kaikkeen muuhun kuin siihen, minkä voi saada ilmaiseksi.
1. Iske! 2. Rahasta! 3. Poistu!