Miltä tuntui kun huomasit eka kerran huutavasi pihalla leikkivälle lapsellesi että "syömään" tai menit eka kerran bussiin lasten vaunujen kanssa?

Ekan kerran bussiin mennessäni ajattelin, kuinka ihanaa on saada matkustaa vaunujen kanssa ilmaseksi. Kolmen kuukauden päästä ostin kausikortin ja siirryin kantoliinaan vauvam kanssa. Oli ihanuus kaukana ilmasissa vaunumatkoissa.

En ole ikinä tehnyt kumpaakaan, vaikka minulla on 3 lasta.

Ensimmäisen kohdalla tuo kaikki on jotenkin ihmeellistä, mutta kun kolmatta lasta työntää paikallisliikenteen bussiin rattailla, niin voi vaan ajatella miten mukavaa, kun näissä ei tarvitse enää kantaa rattaita portaita ylös....

Tiedän muutamia tapauksia joissa on tullut joku tunnehyökyaalto ja jossain bussissa äiti meinannut pyörtyä tai epäillyt paniikki kohtausta ja että miten pystyy liikkumaan .Ap

Minulle vaunujen kanssa bussiin meno oli ensimmäinen kerta ylipäänsä paikallisbussin kyydissä. Ensimmäisen bussin missasin, kun en tajunnut heiluttaa pysäkillä bussille. Samoin oikean pysäkin, kun en tajunnut painaa stop-nappia. Oli myös ihan kamalaa melko vieraassa kaupungissa vasta uuteen paikkaan muuttaneena miettiä missä kohdassa pitäisi jäädä pois ja koska painaa sitä nappia. Tuli myös kotimatkalla yllärinä se, ettei siellä bussissa välttämättä olekaan tilaa ja joko sitten kävelet tai jäät vauvan kanssa pakkasessa ja tuiskussa odottamaan seuraavaa (jossa siinäkään ei välttämättä ole tilaa). Oletin, että vaunuttomat väistävät ja tekevät tilaa tai että joku vaunuinensa voisi jäädä sen yhden pysäkin aikasemmin pois jotta seuraava mahtuu kyytiin, jos siis olisi muutenkin jo melkein perillä. (Tuli nähtyä niitä mammoja, jotka voivottelivat pysäkillä olevalle vaunupaikan olevan täysi ja jäivät sitten jo heti seuraavalla pysäkillä pois.)

Olen pienestä kaupungista kotoisin, jossa kulkee bussi kerran päivässä yhtä linjaa ja pysähtyy siis joka pysäkille jos niissä on joku tönöttämässä. Mitään heilutuksia ei tarvita. Täällä myös huomioidaan muita, tehdään tilaa ja tarjotaan apua "eksyneen" näköiselle. Oli siis kaiken kaikkiaan melkoinen kulttuurishokki :D.

Oikealta ihmiseltä

Eka kertaa bussilla matkustaessa jännitti vähän kun en oikein tiennyt miten vaunujen kanssa pitää toimia, ennen vauvaa menin aina pyörällä joka paikkaan enkä käyttänyt bussia ollenkaan. Ja oli hassua että sai mennä ilmaiseksi. Ei oo kyllä tullut mieleenkään että bussilla matkustaminen aiheuttaisi suuria tunteita... Enkä kyllä muista sitäkään tilannetta kun oon eka kertaa kutsunut pihalta syömään. Kyllä esim eka päiväkotipäivä ja yökyläily ja muut semmoiset on paljon paremmin mieleen jääviä.