Kiusaaminen yliopstossa
Miten voi olla niin lapsellisia ja sivistymättömiä opiskelijoita yliopistossa että sorrutaan vielä kiusaamaan? Yliopistossa ollaan jo sen ikäisiä, että pitäisi osata käyttäytyä.
Kommentit (49)
Yhden kiusaajan isä on lääkäri ja äiti yrittäjä.
Ettet vaan itse olis ns. mielensäpahoittaja..
Miten se kiusaaminen siellä ilmenee? Nimittelyä vai ei oteta leikkiin mukaan välitunnilla?
Vierailija kirjoitti:
Miten se kiusaaminen siellä ilmenee? Nimittelyä vai ei oteta leikkiin mukaan välitunnilla?
Miten luulet, että kiusaaminen ilmenee työpaikoilla? Mainitsemillasi tavoillako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se kiusaaminen siellä ilmenee? Nimittelyä vai ei oteta leikkiin mukaan välitunnilla?
Miten luulet, että kiusaaminen ilmenee työpaikoilla? Mainitsemillasi tavoillako?
No miten?
Niin kauan kun maailmassa on enemmän kuin yksi ihminen, esiintyy kiusaamista, riippumatta ajasta tai paikasta. Näin on ollut, on nyt ja tulee olemaan. Aamen...
Siltä kiusaamiselta pystyy yliopistossa monesti välttymään kun jättää ne kiusaajat omaan arvoonsa ja keskittyy pelkästään opiskeluihin. Ei ne kiusaajat sulle tuu todnäk aukomaan päätään ruokasalissa tai luentosalissa. Ei niiden kusipäiden kanssa ole pakko alkaa kaveerata.
AMK:ssa kiusaajista on,paljon enemmän haittaa myös itse opintojen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Miten se kiusaaminen siellä ilmenee? Nimittelyä vai ei oteta leikkiin mukaan välitunnilla?
Esim. Haukutaan ja supistaan luennolla tai arvostellaan ruokalassa jotain henkilöä joka on ihan kuuloetäisyydellä.
Vierailija kirjoitti:
Siltä kiusaamiselta pystyy yliopistossa monesti välttymään kun jättää ne kiusaajat omaan arvoonsa ja keskittyy pelkästään opiskeluihin. Ei ne kiusaajat sulle tuu todnäk aukomaan päätään ruokasalissa tai luentosalissa. Ei niiden kusipäiden kanssa ole pakko alkaa kaveerata.
AMK:ssa kiusaajista on,paljon enemmän haittaa myös itse opintojen kannalta.
Yliopistossa on nykyään paljon ryhmätöitä. Oppilaat myös tarkastavat toistensa töitä jne. jolloin kiusaajille koettaa kissanpäivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se kiusaaminen siellä ilmenee? Nimittelyä vai ei oteta leikkiin mukaan välitunnilla?
Esim. Haukutaan ja supistaan luennolla tai arvostellaan ruokalassa jotain henkilöä joka on ihan kuuloetäisyydellä.
No huh huh. Elämä pilalla?
Itsekin olen opiskellut yliopistossa muutaman vuoden. Kokemukseni mukaan ekan vuoden peruskurssien jälkeen ei enää ollut opiskelijaryhmää, joka olisi ollut samoilla kursseilla. Kiusaaminen ei oikein voi jatkua, jos kiusaaja ei ole samassa kurssiryhmässä. Toinen asia joka vähentää kiusaamista tehokkaasti on se, että kontaktiopetusta on monilla kursseilla varsin vähän. Ryhmätyötä on ollut kohtuullisen paljon, mutta todennäköisyys siihen että joutuisit aina samaan ryhmään jonkun tietyn ikävästi sinua kohtaan käyttäytyvän tyypin kanssa on häviävän pieni. Jos joku tällainen erityinen tyyppi on ryhmässä, voi opettajalle hienovaraisesti mainita asiasta ja toivoa, ettei joudu hänen kanssaan samaan ryhmään. Opettajat kyllä ymmärtävät varmasti tällaisissa asioissa ja pyrkivät siihen, ettei kenellekään tulisi pahaa mieltä.
Yliopisto on ehkä turvallisin paikka kiusaamisen välttämisen kannalta, koska kiinteitä luokkaryhmiä ei ole ja opiskelijat ottavat vastuun omista opinnoistaan. Itse olen miettinyt, että koulukiusaajat ehkä harvemmin edes lähtevät yliopistouralle. Oman peruskouluaikani koulukiusaajat ainakin menivät ammattikouluun jos mihinkään. Osa kuului keskeyttäneen ammattikoulun jo ekan puolivuotisen aikana.
Olisi kiinnostavaa kuulla esimerkkejä, miten kiusaaminen on toteutunut yliopistossa?
Supistaan luennolla ja ruokalassa? Antaisin supista ihan rauhassa ja keskittyisin omaan opisleluuni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltä kiusaamiselta pystyy yliopistossa monesti välttymään kun jättää ne kiusaajat omaan arvoonsa ja keskittyy pelkästään opiskeluihin. Ei ne kiusaajat sulle tuu todnäk aukomaan päätään ruokasalissa tai luentosalissa. Ei niiden kusipäiden kanssa ole pakko alkaa kaveerata.
AMK:ssa kiusaajista on,paljon enemmän haittaa myös itse opintojen kannalta.
Yliopistossa on nykyään paljon ryhmätöitä. Oppilaat myös tarkastavat toistensa töitä jne. jolloin kiusaajille koettaa kissanpäivät.
'
Vertaisarviointi on hankalaa ja myös vertaisarviointia arvioidaan. Tällöin epärelevantista arviosta napsahtaa sanktio arvioijalle. Jos työssä on vikaa, täytyy viasta tietenkin ilmoittaa korrektisti. Tämä ei ole kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen opiskellut yliopistossa muutaman vuoden. Kokemukseni mukaan ekan vuoden peruskurssien jälkeen ei enää ollut opiskelijaryhmää, joka olisi ollut samoilla kursseilla. Kiusaaminen ei oikein voi jatkua, jos kiusaaja ei ole samassa kurssiryhmässä. Toinen asia joka vähentää kiusaamista tehokkaasti on se, että kontaktiopetusta on monilla kursseilla varsin vähän. Ryhmätyötä on ollut kohtuullisen paljon, mutta todennäköisyys siihen että joutuisit aina samaan ryhmään jonkun tietyn ikävästi sinua kohtaan käyttäytyvän tyypin kanssa on häviävän pieni. Jos joku tällainen erityinen tyyppi on ryhmässä, voi opettajalle hienovaraisesti mainita asiasta ja toivoa, ettei joudu hänen kanssaan samaan ryhmään. Opettajat kyllä ymmärtävät varmasti tällaisissa asioissa ja pyrkivät siihen, ettei kenellekään tulisi pahaa mieltä.
Yliopisto on ehkä turvallisin paikka kiusaamisen välttämisen kannalta, koska kiinteitä luokkaryhmiä ei ole ja opiskelijat ottavat vastuun omista opinnoistaan. Itse olen miettinyt, että koulukiusaajat ehkä harvemmin edes lähtevät yliopistouralle. Oman peruskouluaikani koulukiusaajat ainakin menivät ammattikouluun jos mihinkään. Osa kuului keskeyttäneen ammattikoulun jo ekan puolivuotisen aikana.
Olisi kiinnostavaa kuulla esimerkkejä, miten kiusaaminen on toteutunut yliopistossa?
Kyllähän se kiusaaminen on jatkuvaa ja jatkuu vaikka kiusaajat vaihtuisivat. Tänään englannin tunnilla Marjo ja Hilkka kikattelevat Essin huonolle englannille. Huomenna Pertti sättii Essin esseen ihan paskaksi koko luentosalin kuullen, koska Pertti on opponoija. Pasi ja Erkki hekottelevat säestykseksi. Opettaja antaa kuitenkin hyvän arvosanan, joten Pertillä ei ollut syytä mollata esseetä. Ensi viikolla Daniela haukkuu kampauksen ja kengät. Kiusaamisen kohteelle kiusaaminen on jatkuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltä kiusaamiselta pystyy yliopistossa monesti välttymään kun jättää ne kiusaajat omaan arvoonsa ja keskittyy pelkästään opiskeluihin. Ei ne kiusaajat sulle tuu todnäk aukomaan päätään ruokasalissa tai luentosalissa. Ei niiden kusipäiden kanssa ole pakko alkaa kaveerata.
AMK:ssa kiusaajista on,paljon enemmän haittaa myös itse opintojen kannalta.
Yliopistossa on nykyään paljon ryhmätöitä. Oppilaat myös tarkastavat toistensa töitä jne. jolloin kiusaajille koettaa kissanpäivät.
'
Vertaisarviointi on hankalaa ja myös vertaisarviointia arvioidaan. Tällöin epärelevantista arviosta napsahtaa sanktio arvioijalle. Jos työssä on vikaa, täytyy viasta tietenkin ilmoittaa korrektisti. Tämä ei ole kiusaamista.
Opettajat eivät puutu. Jotkut opettajista eivät edes lue opiskelijan työtä itse vaan siirtävät opponoijan arvion suoraan arvioksi. Tämä on paljastunut opponoijan huonosti lukemasta työstä eli asia oli sanottu, vaikka opponoija väitti, ettei sitä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Supistaan luennolla ja ruokalassa? Antaisin supista ihan rauhassa ja keskittyisin omaan opisleluuni.
Kerrohan esimerkkejä vuosia kestäneestä kiusaamisestasi ja kuinka olet oppinut jättämään kuulemasi tietoisuutesi ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen opiskellut yliopistossa muutaman vuoden. Kokemukseni mukaan ekan vuoden peruskurssien jälkeen ei enää ollut opiskelijaryhmää, joka olisi ollut samoilla kursseilla. Kiusaaminen ei oikein voi jatkua, jos kiusaaja ei ole samassa kurssiryhmässä. Toinen asia joka vähentää kiusaamista tehokkaasti on se, että kontaktiopetusta on monilla kursseilla varsin vähän. Ryhmätyötä on ollut kohtuullisen paljon, mutta todennäköisyys siihen että joutuisit aina samaan ryhmään jonkun tietyn ikävästi sinua kohtaan käyttäytyvän tyypin kanssa on häviävän pieni. Jos joku tällainen erityinen tyyppi on ryhmässä, voi opettajalle hienovaraisesti mainita asiasta ja toivoa, ettei joudu hänen kanssaan samaan ryhmään. Opettajat kyllä ymmärtävät varmasti tällaisissa asioissa ja pyrkivät siihen, ettei kenellekään tulisi pahaa mieltä.
Yliopisto on ehkä turvallisin paikka kiusaamisen välttämisen kannalta, koska kiinteitä luokkaryhmiä ei ole ja opiskelijat ottavat vastuun omista opinnoistaan. Itse olen miettinyt, että koulukiusaajat ehkä harvemmin edes lähtevät yliopistouralle. Oman peruskouluaikani koulukiusaajat ainakin menivät ammattikouluun jos mihinkään. Osa kuului keskeyttäneen ammattikoulun jo ekan puolivuotisen aikana.
Olisi kiinnostavaa kuulla esimerkkejä, miten kiusaaminen on toteutunut yliopistossa?
Kyllähän se kiusaaminen on jatkuvaa ja jatkuu vaikka kiusaajat vaihtuisivat. Tänään englannin tunnilla Marjo ja Hilkka kikattelevat Essin huonolle englannille. Huomenna Pertti sättii Essin esseen ihan paskaksi koko luentosalin kuullen, koska Pertti on opponoija. Pasi ja Erkki hekottelevat säestykseksi. Opettaja antaa kuitenkin hyvän arvosanan, joten Pertillä ei ollut syytä mollata esseetä. Ensi viikolla Daniela haukkuu kampauksen ja kengät. Kiusaamisen kohteelle kiusaaminen on jatkuvaa.
Toi on varmaan joku läppä.
Nimittäin ihmisethän, tai ne ketkä ovat tuollaisella tasolla etteivät osaa käyttäytyä, yksinkertaisesti ovat tuollaisia, minkä sille mahtaa.
Miksi tollasesta pitäisi välittää?
Sitäpaitsi toi kuulostaa joltain yläasteelaisten tasoselta touhulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Supistaan luennolla ja ruokalassa? Antaisin supista ihan rauhassa ja keskittyisin omaan opisleluuni.
Kerrohan esimerkkejä vuosia kestäneestä kiusaamisestasi ja kuinka olet oppinut jättämään kuulemasi tietoisuutesi ulkopuolelle.
Kerrohan syitä minkä takia antaa kiusaamisen jatkua vuosia ?
Tottakai ihmiset voi olla kusipäitä kaikkialla. Itse muistan, että kaverini, ujo, introvertti, aika omalaatuinen tyttö oli kaikenlaisen hihittelyn ja kuiskuttelun kohteena ekana opiskeluvuonna ja otti sen aika raskaasti. Piti vaan kannustaa, että tuut nyt vaan mukaan niin ne huomaa, miten hauska ja fiksu olet kun vaan sattuvat pitämään päänsä hetken kiinni ja kuuntelevat muutakin kuin omaa ääntään.
Valitettavasti kaikilla ei ole ekstroverttejä ja assertiivisia kavereita tasoittamassa tietä.
Kommunistinen kulttuuri ja sen lapset siksi.Ei osata käytöstapoja.