Surettaa niin kerrostalomme lapsettomien vanhusten puolesta
Tässä taloyhtiössä on useampikin yksinäinen setä tai täti, joilla ikä alkaa näkyä. On niin raastavaa seurata kun heidän voimat vähenee ja ei ole ketään, joka voisi auttaa. Naapurina tietysti voi olla tukena, mutta ei kovin paljon kuitenkaan. Pahimmillaan vuosikymmenen turvattomuutta ja pelkoa kotihoidon varassa.
Nyt vasta ymmärrän, miten iso merkitys elämässä on että on omia lapsia, perhettä ja sukulaisia. Yhteiskunnan tukiverkko vanhuksille heikentyy koko ajan.
Kommentit (17)
Ihan mielenkiinnosta mä kysyn että mistä sä tiedät että ne on lapsettomia? 🤔
Se herttainen vanha täti on voinut olla sadistinen äiti aikoinaan.
Minua surettaa niiden vanhusten elämä joilla on monta lasta, mutta kukaan ei käy katsomassa.
T. Hoitaja alalla
Iso ero kyllä onko lapsia jotka huolehtii. Ne joilla on, käy vieraita, hoitavat asioita, käyttävät ulkona ja opettavat netin käytön.
Ei tietysti kaikki lapset niin tee, mutta jos ei ole lapsia niin kukaan ei 100% varmasti välitä sinusta vanhana. En tunne ketään jota vaikkapa työkaverit hoitaisivat vanhoilla päivillä.
Meidän naapurilla on 10 lasta ja ties kui ka monessa polvessa lasten lapsia, kukaan ei käy.
Paljon kuulee tarinoita että lapset ei välitä. Uskon näiden olevan kuitenkin vähemmistössä.
Onnettomia ovat ne, jotka saavat pelkkiä poikia. Jos pojilla ei ole vanhanaikaisesti ajattelevia vaimoja, niin sitten on vanhukset ihan heitteillä. Todella vähemmistössä ovat poikalapset, jotka vanhempiensa asioita hoitavat, kyllä ne ovat tyttäriä tai poikia useammin jopa miniöitä.
t. alalla
Hoidan dementikko mummoa joka aina puhuu, että lapsensa vaan odottavat hänen kuolemaansa, päästäkseen hänen asuntoonsa käsiksi. Yritin aina sanoa, että eihän nyt toki, kunnes olin tilanteessa, että 65v lapsi tuli hakemaan rahaa 85v äidiltään, lapsi ei tiennyt minun kuulevan keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta mä kysyn että mistä sä tiedät että ne on lapsettomia? 🤔
Se herttainen vanha täti on voinut olla sadistinen äiti aikoinaan.
Muutaman asioita olen käytännössä joutunut hoitamaan, esimerkiksi kun harhailevat käytävillä tai heillä on joku muu hätä. Silloin on helpompi kun on joku lapsi jolle soittaa, niin tiedän että apua ja tukea on tulossa.
Surullisin olo tulee kun ei ole kerta kaikkiaan ketään kelle soittaa. Kotihoidosta saattaa tulla kiukkuinen hoitaja viemään sekavan vanhuksen kotiin lukkojen taakse ja auttajalle vakuutetaan että kaikki on kunnossa.
Ei se "lapsellisuus" tee onnelliseksi. Ei ne välttämättä muista kuitenkaan.
Ihmiset elävät harhassa että ovat ikuisesti nuoria. Sitä ikäihmisenä oloa on aika pitkästi, monilla jopa 30 vuotta (60-90) tai enemmän.
Joopajoo. Oletko nyt ihan varma, että omat lapsesi tulevat käymään. Melko itsekästä hankkia lapsia vain omaa vanhenemisen pelkoa hillitsemään.
Ikäihmisenä 60-> 😂 Tiedän monia tän ikäisiä, jotka edelleen saavat huolehtia epäitsenäisistä aikuisista lapsistaan, joista tuskin tulee suurta apua kenellekään olemaan. Hyvä kun oma oleminen jaksetaan jotenkuten.
Useat meistä haluaakin olla yksin, oletko kuullut avioeroista, sinkuista. Minäkin viihdyn yksin.
Yhteiskunta hyyssää vanhuksia todella paljon, jonkun vanhuksen kotona käy hoitajat 5 kertaa päivässä vuodesta toiseen. Monet ajelee taksilla kauppaan. Ja kaikki pitäisi saada ilmaiseksi kun nuukuus iskee. Varoitan auttamasta vanhuksia, helposti saat varkaan syytökset, vanhukset voi väittää , että kotiapu varastaa heidän ruuat jääkaapista. (Viety roskiin pilaantuneet ruuat). Kanna sinä vain huolta omista asioistasi.
Vanha sanonta pitää paikkansa: yksi äiti hoitaa vaikka viisi lasta mutta viisi lasta ei yhtä äitiä. Yhteiskunta hyysää lapsettomia enemmän, koska vastuuta ei voi sysätä omaisille.
Vierailija kirjoitti:
Vanha sanonta pitää paikkansa: yksi äiti hoitaa vaikka viisi lasta mutta viisi lasta ei yhtä äitiä. Yhteiskunta hyysää lapsettomia enemmän, koska vastuuta ei voi sysätä omaisille.
Ei kyllä yhteiskunta hyysää ketään, varsinkaan muutaman vuosikymmenen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta mä kysyn että mistä sä tiedät että ne on lapsettomia? 🤔
Se herttainen vanha täti on voinut olla sadistinen äiti aikoinaan.
Mun äiti!
Eikä se edes ymmärrä miten se mua satutti. Joka päivä se mua satutti mutta koskaan hänessä itsessään hän ei nähnyt mitään vikaa, aina se oli kuulemma mun oma syy että "ihan itse itseäni satutin". Kuinka yksikään äiti voi sanoa niin lapselleen? Miten ei äiti lapsestaan välitä? Miten voi äiti lastaan sillä lailla syyllistää? Minkälainen hirviöäiti? Sanokaapas se! No minäpäs sanon: mun äiti!
Voihan niillä olla lapsia mutta ne eivät käy syystä tai toisesta.
Sitäpaitsi jokainen täältä yksin lähtee, osa ennemmin osa myöhemmin. Vanhaksi eläneet ovat ihmiskunnan historiaan nähden eläneet kauan!
Minusta sinulla on reaalielämän tosiasiat hämärtyneet. Harvan ihmisen elämän alusta loppuun onnellista, itse asiassa taitaa suuri osa olla huolta, murhetta, köyhyyttä, sairautta, yksinäisyyttä, stressiä välillä ehkä painoa vaihdellen. Sellainen lapseton vanhus on voinut olla onnellisempi nuorena lapsettomana kuin lapsellinen. Onnea on kaikilla rajallisesti.