Dumppasin samana päivänä sekä työpaikan että miesystävän - vinkkejä tunnemyrskyn selättämiseen
Nämä nyt sattuivat vain samaan päivään ja elämä uusiksi. Molemmissa oli paljon hyvää mutta ei tarpeeksi. Mitä käytännön vinkkejä olisi siihen, että kestän tämän oudon tunteen ja pidän pääni että en ala kaivata noita vanhoja asioita?
Kommentit (28)
Todellisuus on se, että jos ajattelen noita vanhoja aikoja, menen ihan hajalle. Minulla on siis tosi paha taipumus kiintyä ehdoitta liian helposti. :( Työnantaja ja miesystävä satsasivat vähän mutta eivät todellakaan tarpeeksi.
ap
niin makaa kuin petaa. pilvilinnoista ja ansiottomalta jalustalta kannattaisi laskeutua maan tasalle
Vierailija kirjoitti:
niin makaa kuin petaa. pilvilinnoista ja ansiottomalta jalustalta kannattaisi laskeutua maan tasalle
Tämä ei ole kauhean informatiivistä. Minä en ollut jalustalla vaan nostin toiset sille. Haluaisin neuvoja siihen, miten kestää se henkinen darra kun lakkaa tekemästä tätä.
ap
No mietit niitä syitä joiden takia päätökset teit. Kyllä melkoisen painavat syyt taustalla, jos noinkin radikaaleja ratkaisuja tekee. Ja todettakoon vielä, että elämään ei saa uutta, jos roikkuu vanhassa.
Vierailija kirjoitti:
No mietit niitä syitä joiden takia päätökset teit. Kyllä melkoisen painavat syyt taustalla, jos noinkin radikaaleja ratkaisuja tekee. Ja todettakoon vielä, että elämään ei saa uutta, jos roikkuu vanhassa.
Syyt ovat että en saa tarpeeksi enkä jaksa jäädä odottamaan tai yrittää manipulaatiota, kun ne eivät kuitenkaan toimi. On vain tosi kelju olo ja en tiedä miten sen kanssa pärjää. Iso kiusaus lähetellä miehelle viestiä ja pyydellä työpaikalta anteeksi vaikka ei ole mitään syytä.
Onko sulla kuitenkin katto pään päällä ja ruokaa? Jos, niin sittenhän kaikki on hyvin.
Ota iisisti, ja usko että jotain parempaa on tulossa.
Useat naiset värjäävät hiukset suurten muutosten aikana, tee sinäkin niin.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kuitenkin katto pään päällä ja ruokaa? Jos, niin sittenhän kaikki on hyvin.
Ota iisisti, ja usko että jotain parempaa on tulossa.
On joo sitä minäkin. Mutta on vain kauhea olo kun muka jätän jotain ihanaa taakseni vaikka ei se nyt niin hienoa ollut kun ei edennyt sillä tavalla kuin olisin tarvinnut. Mutta miten sen olon kanssa pärjää, käytännön ohjeita kaipaan. Mistä tulee parempi olo jne.
Onko uusi työpaikka ? Itsekin lähdin huonosta työstä, mutta en tyhjän päälle. Elämäntilanteita on tietysti erilaisia ja minä tarvitsen säännölliset palkkatulot, kun säästössä ja sijoituksissa on niin vähän menoihini verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kuitenkin katto pään päällä ja ruokaa? Jos, niin sittenhän kaikki on hyvin.
Ota iisisti, ja usko että jotain parempaa on tulossa.
On joo sitä minäkin. Mutta on vain kauhea olo kun muka jätän jotain ihanaa taakseni vaikka ei se nyt niin hienoa ollut kun ei edennyt sillä tavalla kuin olisin tarvinnut. Mutta miten sen olon kanssa pärjää, käytännön ohjeita kaipaan. Mistä tulee parempi olo jne.
No eikö parempi olo tule automaattisesti kun aloitat siinä uudessa mielenkiintoisessa työpaikassa joka sinua on odottamassa? Koska tottahan toki sellainen on. Ei kukaan täysijärkinen irtisanoudu työpaikasta ilman että on uusi työpaikka jo valmiina, tai vaihtoehtoisesti opiskelupaikka, tai jotain muuta mielekästä tekemistä.
Siis on totta kai uusi työpaikka. Ei ole uutta miestä mikä harmittaa tosin. En tietenkään olisi irtisanonut työtä ilman uutta työtä.
ap
Tee mitä teet, mutta järjestele asia niin, ettei lapset ja syyttömät sitten joudu löytämään ja katselemaan jäännöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kuitenkin katto pään päällä ja ruokaa? Jos, niin sittenhän kaikki on hyvin.
Ota iisisti, ja usko että jotain parempaa on tulossa.
On joo sitä minäkin. Mutta on vain kauhea olo kun muka jätän jotain ihanaa taakseni vaikka ei se nyt niin hienoa ollut kun ei edennyt sillä tavalla kuin olisin tarvinnut. Mutta miten sen olon kanssa pärjää, käytännön ohjeita kaipaan. Mistä tulee parempi olo jne.
Ajan kanssa helpottaa, muutama viikko niin mieli asettuu. Ala heti etsimään uutta työtä, uutta suuntaa elämälle. Miestä ei etsimällä löydä, heitä vieno toive universumille ja kulje silmät ja mieli avoinna. Ei miestä ole mikään pakko olla, ole sopusoinnussa itsesi kanssa, ja viihdy!
Ja ajattele menneisyyttä oppina, nyt tiedät mitä haluat kun olet kokemuksia rikkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Tee mitä teet, mutta järjestele asia niin, ettei lapset ja syyttömät sitten joudu löytämään ja katselemaan jäännöksiä.
Ei ole lapsia, nuoria vielä ollaan molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kuitenkin katto pään päällä ja ruokaa? Jos, niin sittenhän kaikki on hyvin.
Ota iisisti, ja usko että jotain parempaa on tulossa.
On joo sitä minäkin. Mutta on vain kauhea olo kun muka jätän jotain ihanaa taakseni vaikka ei se nyt niin hienoa ollut kun ei edennyt sillä tavalla kuin olisin tarvinnut. Mutta miten sen olon kanssa pärjää, käytännön ohjeita kaipaan. Mistä tulee parempi olo jne.
Ajan kanssa helpottaa, muutama viikko niin mieli asettuu. Ala heti etsimään uutta työtä, uutta suuntaa elämälle. Miestä ei etsimällä löydä, heitä vieno toive universumille ja kulje silmät ja mieli avoinna. Ei miestä ole mikään pakko olla, ole sopusoinnussa itsesi kanssa, ja viihdy!
Ja ajattele menneisyyttä oppina, nyt tiedät mitä haluat kun olet kokemuksia rikkaampi.
Mulla siis on uusi työ ja sen takia lähden vanhasta. Mies on vanhassa työssä ja sen takia on muistojakin sieltä. Tunnen itseni ihan idiootiksi koska tulee hellä olo niistä työpaikkamuistoista yms. Olen ihan tyhmä... Uusi duuni on parempi, paremmin palkattu, olen paremmin arvostettu, kaikki paremmin. Ja mua ahdistaa kaikki tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla kuitenkin katto pään päällä ja ruokaa? Jos, niin sittenhän kaikki on hyvin.
Ota iisisti, ja usko että jotain parempaa on tulossa.
On joo sitä minäkin. Mutta on vain kauhea olo kun muka jätän jotain ihanaa taakseni vaikka ei se nyt niin hienoa ollut kun ei edennyt sillä tavalla kuin olisin tarvinnut. Mutta miten sen olon kanssa pärjää, käytännön ohjeita kaipaan. Mistä tulee parempi olo jne.
Ajan kanssa helpottaa, muutama viikko niin mieli asettuu. Ala heti etsimään uutta työtä, uutta suuntaa elämälle. Miestä ei etsimällä löydä, heitä vieno toive universumille ja kulje silmät ja mieli avoinna. Ei miestä ole mikään pakko olla, ole sopusoinnussa itsesi kanssa, ja viihdy!
Ja ajattele menneisyyttä oppina, nyt tiedät mitä haluat kun olet kokemuksia rikkaampi.
Mulla siis on uusi työ ja sen takia lähden vanhasta. Mies on vanhassa työssä ja sen takia on muistojakin sieltä. Tunnen itseni ihan idiootiksi koska tulee hellä olo niistä työpaikkamuistoista yms. Olen ihan tyhmä... Uusi duuni on parempi, paremmin palkattu, olen paremmin arvostettu, kaikki paremmin. Ja mua ahdistaa kaikki tämä.
Miehessä oli varmasti jotain vikaa, kun jätit sen. Tee lista ominaisuuksista jotka vaadit kumppanilta äläkä tyydy vähempään.
Luonnetta ja ulkonäköä et voi muuttaa, mutta voit vaatia esim. raittiutta, velattomuutta, luotettavuutta, elämänhallintaa, sitä, että sinut ja mahdollisesti tuleva perhe asetetaan etusijalle jne..
Nuo on aivan perusasioita jotka pitää olla kunnossa, että elämässäsi säilyy mielenrauha ja tasapaino. Sinä olet oman elämäsi tärkein henkilö!
Katse eteenpäin, molemmissa asioissa.
Anna itsellesi aikaa surra näitä menetyksiä, mutta keskity tulevaan ja panosta energiasi siihen. Kannattanee myös jättää muut isommat muutokset odottamaan, jos mahdollista (jos sellaisia olisi lähiaikoina tulossa). Rauhoita tilanne.
Ei noin. Tulet kaipaamaan niitä vanhoja asioita. Anna tunteiden tulla sellaisena kuin ne tulevat.