Lue keskustelun säännöt.
Kuinka helposti joutuu lastensuojelun kynsiin, jos lapsi on ylivilkkauden vuoksi psykologilla?
15.05.2019 |
Asia tuli ensimmäistä kertaa mieleeni, kun kysymykset alkoivat olla hieman erikoisia ja hyvin pikkutarkkoja, joten tuli vaikutelma, että minua yritettiin saada "lipsauttamaan" sellainen asia, että jokin asia vauva-ajassa olisi ollut vaikeaa tai itseäni hermostuttavaa, vaikka sellaista ei ole ollut. Oikeasti lapsella on vain isänsä (yli)vilkas luonne. Pitääkö ottaa joku muu ihminen (esim. lapsen isä) "todistajaksi" jatkossa?
Kommentit (9)
Eihän se ylivilkkaus ole mikään lastensuojelullinen huoli, mutta, jos vanhempi kertoo, että on aivan jaksaminen tapissa ja miettii sen vuoksi itsetuhoisia, niin kyllähän silloin on alettava miettiä mikä sitä perhettä tukisi. Se voi olla vaikka kotiapu tai joku perheneuvolan hoito. t: sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin tosi naiivin luottavainen ja avoin. Tosiaan reilusti jälkijunassa aloinkin analysoida asiaa tarkemmin. Harmittaa oma tyhmyyteni ja se, että menin sinne ilman lapsen isää. 🙁 Tässä elämäntilanteessa (ruuhkavuodet pahimmillaan) joku lastensuojelun mukaantulo tekisi elämästä entistäkin ruuhkaisempaa ja kiireisempää valitettavasti. Noh, joo. Herran haltuun. Jos huosta vie lapsen, niin sitten vie. 🙁 Elän päivän kerrallaan tästä lähtien ja teen parhaani. Jos se ei riitä, niin ei voi mitään. En jaksa taistella vastaankaan. Arki siis on sujunut ihan hyvin, mutta lisärasitusta ja -stressiä en ehkä jaksaisi.
Mahdollista Adhd-diagnoosia varten kartoitetaan lapsen kehitystä jo raskaudesta asti. Siksi kyselee myös vauva-ajasta tarkasti.
T. psykologi
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ylivilkkaus ole mikään lastensuojelullinen huoli, mutta, jos vanhempi kertoo, että on aivan jaksaminen tapissa ja miettii sen vuoksi itsetuhoisia, niin kyllähän silloin on alettava miettiä mikä sitä perhettä tukisi. Se voi olla vaikka kotiapu tai joku perheneuvolan hoito. t: sossu
Nykyisellään ei ole jaksaminen tapissa, enkä ole uupunutkaan, mutta joku intensiivinen lastensuojelun mukaantulo veisi kyllä liikaa voimia sitten (kaikki vapaiden pyytämiset töistä niitä aikoja varten ym. ja pidemmällä aikavälillä asiasta jännittäminen). Mun pitää erikseen sopia esimieheni kanssa kaikki vapaat ja yleensä niiden järjestäminen on vaikeahkoa ja hieman noloakin, kun töissäkin pitäisi olla tehokas kuten muutkin tiimiläiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se ylivilkkaus ole mikään lastensuojelullinen huoli, mutta, jos vanhempi kertoo, että on aivan jaksaminen tapissa ja miettii sen vuoksi itsetuhoisia, niin kyllähän silloin on alettava miettiä mikä sitä perhettä tukisi. Se voi olla vaikka kotiapu tai joku perheneuvolan hoito. t: sossu
Nykyisellään ei ole jaksaminen tapissa, enkä ole uupunutkaan, mutta joku intensiivinen lastensuojelun mukaantulo veisi kyllä liikaa voimia sitten (kaikki vapaiden pyytämiset töistä niitä aikoja varten ym. ja pidemmällä aikavälillä asiasta jännittäminen). Mun pitää erikseen sopia esimieheni kanssa kaikki vapaat ja yleensä niiden järjestäminen on vaikeahkoa ja hieman noloakin, kun töissäkin pitäisi olla tehokas kuten muutkin tiimiläiset.
No suotta sitten huolehtia, jos koet, että jaksat. Muuten ne kotiavut ja perhetyöt sun muut lasun palvelut voi sopia myös ilta-aikaan tai jopa viikonlopuille. Sossua ei pääse kylläkään tapaamaan kuin virka-aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahdollista Adhd-diagnoosia varten kartoitetaan lapsen kehitystä jo raskaudesta asti. Siksi kyselee myös vauva-ajasta tarkasti.
T. psykologi
Ok, se on varmasti näin. Ei siis ole mitään peiteltävää ja uskon sen olevan pitkälti geneettistä, tosin varmasti kuormittavat tilanteet tavallisessakin arjessa pahentavat oireita. Silti aihe tuntuu aika nololta ja kiusalliselta ja mietin, mitäköhän johtopäätöksiä ihan viattomistakin seikoista voi tehdä. 🙁
No ei todella ole peruste millekkään huostaanotolle, se vaatisi lapsen perustarpeiden vakavaa puutteellisuutta tai turvatonta ympäristöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mahdollista Adhd-diagnoosia varten kartoitetaan lapsen kehitystä jo raskaudesta asti. Siksi kyselee myös vauva-ajasta tarkasti.
T. psykologi
Juuri näin. Samalla kartoitetaan myös onko adhd:n lisäksi mahdollisesti viitteitä muistakin neuropsykiatrisista oireista, kuten usein on. Kun kokonaiskuva on mahdollisimman hyvä, on kuntoutus helpompi suunnitella lasta ja perhettä mahdollisimman hyvin palvelevaksi. Lastensuojelullista huolta ei todellakaan tarkoituksellisesti hakemalla haeta, mutta jos tällainen epäily herää, asiaa toki tarkennetaan ja tilanteen vaatiessa viedään eteenpäin. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole mikään muu kuin että perhe saisi apua ennen kuin asiat menevät pahemmin solmuun. Huostaanottoon päädytään vain harvoin, ja silloin on jo painavat perustelut.
Alkoi jo ahdistaa todella, kun aloin miettiä jotain huostaanottoja ja sellaistakin, että joku perhetyöntekijä tulisi istuskelemaan ja havainnoimaan sinänsä tosi tavallista arkeamme.