Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko se rakkaus niin ihmeellistä?
11.05.2019 |
Kun sen sitten kokee? Naisena joka ei ole koskan kokenut rakkautta tunnen valtavaa surua ja kateutta kun näen pariskuntia onnellisesti yhdessä. Alan muuttua katkeraksi. En ihastu kovin helpolla eikä minuun koskaan kukaan ihastu.
Kommentit (17)
Mulla on sama tilanne. Epäilen kyllä että ainakin osa kiehnääjistä vähän feikkaa, tai että tunteet on pinnallisempia ja kevyemmin haihtuvia kuin arvaisikaan. Itse asiassa julkikiehnääjillä taitaa olla usein niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on. Se on valitettavasti jotain sellaista, jonka ymmärtää vasta kun sen on kokenut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on. Se on valitettavasti jotain sellaista, jonka ymmärtää vasta kun sen on kokenut.
Useimmat ei kuitenkaan koskaan sitä koe. Suhteita useimmilla toki on, rakkautta vain harvoilla.
On, mutta vain satuttaakseen sinua myöhemmin mahdollisimman syvästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on. Se on valitettavasti jotain sellaista, jonka ymmärtää vasta kun sen on kokenut.
Useimmat ei kuitenkaan koskaan sitä koe. Suhteita useimmilla toki on, rakkautta vain harvoilla.
Kyllä kokee. Useimmat ihmiset rakastavat vanhempiaan, sisaruksiaan, ystäviään, lapsiaan jne. jne. Rakkaus ei ole mikään parisuhteiden yksinoikeus. Toki on ihmisiä, joilla ei ole ketään ketä rakastaa, mutta väitän että ei kovin suuressa määrin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se ihan mieletön tunne. Minäkään en rakkauden molemminpuolisuudesta mitään tiedä, mutta olen ollut kahdesti rakastunut korviani myöten. Se on todella huumaava tunne, toinen täyttää koko maailman.
Huolimatta kaikesta ylipääsemisen vaikeudesta sekä vuosien vierotusoireista, tuskasta, kivusta ja särystä, en vaihtaisi kokemuksesta pois sekuntiakaan. Pidän elämäni kallisarvoisimpina hetkinä niitä, kun olen saanut rakastaa. Vaikka onkin ollut yksipuolista ja tehnyt lopulta kipeää.
Ei se ole. Aluksi rakastuneena sitä luulee että on. Pitkässä suhteessa ei ole helppoa ja katkeroituu helposti kaikenlaisista asioista... Ihan aidosti onnellinen pitkä parisuhde on todella harvinainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on. Se on valitettavasti jotain sellaista, jonka ymmärtää vasta kun sen on kokenut.
Useimmat ei kuitenkaan koskaan sitä koe. Suhteita useimmilla toki on, rakkautta vain harvoilla.
En ole koskaan ollut minkäänlaisessa romanttisessa tai seksuaalisessa suhteessa. Silti olen kokenut hyvinkin paljon rakkautta niin kauan kuin muistan. Alkaen vanhemmistani ja jatkuen ystäviini ja muihin läheisiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaus on ihanaa. Rakastuminen taas kamalaa.
Rakkaudessakin voi pettyä ja moni pettyy, mutta jos ehtii saada lapsen tai useampia niin äidinrakkaus palkitsee jo melkoisen todennäköisesti. On se ihmeellistä!
Ja nykyään kun "Isä on uusi äiti" niin tuo varmaan pätee myös miesten kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syvintä rakkautta, sellaista ehdotonta ja sisuskaluista lähtevää tunnen lapsiani kohtaan. Ihan sama, miten he toimivat ja käyttäytyvät, he ovat minulla ja miehelleni maailman rakkaimpia ihmisiä. Ovat molemmat jo lukiolaisia, vanhempi aikuinenkin jo.
Puolisoa kohtaan tunnen kumppanuutta ja rakkautta jo 32. vuotta. Meillä ei suhde alkanut minään salamarakastumisena, vaan vähitellen, useamman kuukauden aikana. Yhdessä ollaan koettu syöpä, toisen lapsen autismi, vanhempien kuolemat ja dementiat, masennus ja muut...
En nyt halua hieroa suolaa yksinäisten haavoihin. Mutta kyllä elämässä kannattaa heittäytyä ja ottaa rakkaudessa riskejä! Puoliso voi pettää ja olla katala, mutta ne vuodet, joina parisuhde pelittää, elämä on antoisaa.
Jos ei ota riskejä, ei elä kunnolla.
No ei, mutta paneminen on ihan mahtavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se ihanaa, enkä edes uskonut pariutuvani. Mahtava saada rakastaa ja pitää hyvänä maailman parasta miestä, jonka seurassa tuntee olevansa täysin hyväksytty ja turvassa koko pahalta maailmalta. On mukava jakaa yhdessä arkea ja juhlaa, sylitellä ja leikitellä ja kiusoitella toinen toistaan. Huumori kukkii ja naurua riittää joka päivälle. Saa tuntea olevansa haluttu ja tärkeä. Ketään muuta ihmistä tällä pallolla en arvosta niin kuin omaa rakastani, hän on ainoa ihminen johon voin todella luottaa kaikessa, hän ei tule pettämään minua koskaan. Tiedän että tulemme pysymään yhdessä tavalla tai toisella kunnes kuolema meidät erottaa.
On, pitkä ja syvä rakkaus joka syvenee vuosikymmenien myötä. Älkää sekoittako alkuhuumaan.
Meinasin tulla jo sanomaan että sehän on parasta maailmassa mutta sitten huomasinkin että otsikossa lukikin rakkkaus eikä runk...
Alue: Aihe vapaa
En muutu, olen jo katkera. Niin katkera, etten edes huomaa vaikka minuun joku ihastuisikin, koska en saata uskoa sitä todeksi. Huijaa vaan kuitenkin, lyö pampulla takaraivoon ja vie mun lompakon.