Avohakkuu lisää luonnon monimuotoisuutta

Avohakkuu lisää vadelmapensaiden määrää ja tuottaa siten hyötyjä ihmisille

Metsän uudistumiselle avohakkuu on paras keino.

Kuusi valtaa elintilan muilta puulajeilta. Sekametsä on vain hetkellinen, prosessi jossa kuusikko on valtaamassa elintilan lehtipuilta. Synkkä ja valoton kuusikko vie elintilan lopulta myös omilta lapsosiltaan, kuusen taimi ei pysty itämään valottomassa maassa. Myös kuusen omat alaokdat kuolevat valon puutteeseen.

Kunnes metsäpalo tai myrsky tai ihminen aukkohakkaa metsän ja antaa luonnon monimuotoisuuden uudistumiselle uuden mahdollisuuden. Lehtipuidenkin siemenet saa taas valoa ja voivat itää.

Metsäteollisuus hieroo tikkuisia sormiaan. Luonnontilainen metsä on korvaamatonta ekosysteemille, mikään istutusmetsä ei sellaista korvaa.

Myös puolukat ja ahomansikat nauttivat avohakkuista. Ja minä, marjastaja.

Kunnes tulee raivausmies ja raivaa kaikki muut puut pois paitsi kuusen ja jos sinne jokunen mänty tai koivu jää niin hirvet syö ne joten se siitä monimuotoisuudesta. Täälläpäin normi rytmi. Vaikka sinne jättäisi kunnolla koivuja ja mäntyjä niin hirville ei voi mitään koska metsästäjien lihat.

Aika moni kasvilaji tarvitsee valoa yhteyttämiseen.

Valottoman kuusikon juurella ei kasva edes sammal.

Jos halutaan lisätä luonnon monimuotoisuutta eli rikastuttaa kasvien ja eläinlajien määrää, avohakkuu on todellakin paras keino siihen.

Myös lintujen määrä lisääntyy, hyönteisten ja pölyttäjien määrä lisääntyy koska kukkivat kasvit pääsevät valossa kasvamaan ja lisääntymään.

Näin se on + on hieman vähemmän haittaa hyttysistä, paarmoista, mäkäräisistä ja muista pörriäisistä, ja todellakin pääset myös muut kasvit paremmin leviämään ja kasvamaan.

Kas kun ei betoni.

Avohakkuut eivät itsessään ole huono asia, syistä joita itsekin mainitsit. Ongelmallista on vain se, että monet lajit tarvitsevat myös lahopuita (monet lintulajit esimerkiksi), ja niitä Suomessa ei ole tarpeeksi. Suomalaiset metsät ovat siis luonnon monimuotoisuuden kannalta liian nuoria, tarvittaisiin kaikenikäisiä metsiä.

Vierailija kirjoitti:

Kunnes tulee raivausmies ja raivaa kaikki muut puut pois paitsi kuusen ja jos sinne jokunen mänty tai koivu jää niin hirvet syö ne joten se siitä monimuotoisuudesta. Täälläpäin normi rytmi. Vaikka sinne jättäisi kunnolla koivuja ja mäntyjä niin hirville ei voi mitään koska metsästäjien lihat.

Mutta metsästäjät nimenomaan haluavat tappaa hirvet. Mutta valtio ei myönnä hirvenkaatolupia.

Jos Suomessa on vanha metsä, se on synkkä va valoton kuusikko joka ei suinkaan ole ns monimuotoinen vaan erittäin yksimuotoinen. Siellä elää vain se vanha kuusi.

Kuusi elää 300 vuotiaaksi. Koivu vain 100 vuotiaaksi..

Ei pohjoisessa Suomessa taida elää muita vanhoja puita kuin kuusia, vaikka luontoa kuinka suojeltaisiin.

Aukkohakkuu parasta monimuotoisuuden kannalta. Ja jätetään osa puista maahan lahoamaan, niin on sen lajin hyönteisille ravintoa.

Vierailija kirjoitti:

Avohakkuu lisää vadelmapensaiden määrää ja tuottaa siten hyötyjä ihmisille

Mutta miksi vattuja ei arvosteta?

Mikään istutettu kuusimetsä ei ole luonnollista nähnytkään. 

Kirjoitin tämän toiseenkin ketjuun:

Juuri viikko sitten mökkinaapurin kanssa ihmeteltiin kuusten vähenemistä. Ollaan mökkeilty vuosikymmeniä samalla seudulla ja ympäristö on sekametsää. Kuusia on enää muutama kun aiemmin niitä on ollut useita. Hakkuita alueella ei tehdä, muut puut ovat vain ottaneet tilaa haltuun. Tietenkään tämä ei päde kaikkialla, mutta mitätöi väitteesi absoluuttisuuden. Kyllä luonto itsensä hoitaa, kun ihminen ei liikaa puutu.

Vattu on herkullisin marja mitä tiedän. Villivattu .

Siksi metsät aukkohakattava jotta saadaan villivattua. Jee!!

Tietääkö joku missä parhaat aukkohakkuut eli vatukot?

lisää aukkohakkuuta suomen maisemaan kirjoitti:

Jos Suomessa on vanha metsä, se on synkkä va valoton kuusikko joka ei suinkaan ole ns monimuotoinen vaan erittäin yksimuotoinen. Siellä elää vain se vanha kuusi.

Kuusi elää 300 vuotiaaksi. Koivu vain 100 vuotiaaksi..

Ei pohjoisessa Suomessa taida elää muita vanhoja puita kuin kuusia, vaikka luontoa kuinka suojeltaisiin.

Aukkohakkuu parasta monimuotoisuuden kannalta. Ja jätetään osa puista maahan lahoamaan, niin on sen lajin hyönteisille ravintoa.

Vaikka en hakkuita sinänsä vastustakaan, on jotenkin irvokasta ajatella että metsät (joita on kuitenkin ollut olemassa satoja miljoonia vuosia ennen ihmistä) jotenkin kaipaisivat ihmisten hakkuita pärjätäkseen. Ihmiselle puupelto voi olla jonkinlainen ideaalitila, se ei tarkoita sitä että se olisi sitä luonnolle. Se että meillä on melkein kaikki metsät täynnä pelkästään harvaan kasvavia nuoria puita ei ole millään tavalla luonnollinen tila, vaikka asiaa yrittäisi miten sellaiseksi markkinoida.

Eihän jossain avohakkuulla ole edes eläimille piilopaikkoja, linnuille pesäpuita, kasvisto hyvin yksipuolinen, monesti vielä kärrättään jopa lahopuut ja kannot ja kaikki mennessään mikä kiihdyttää maaperän eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä ennestään. 

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tämän toiseenkin ketjuun:

Juuri viikko sitten mökkinaapurin kanssa ihmeteltiin kuusten vähenemistä. Ollaan mökkeilty vuosikymmeniä samalla seudulla ja ympäristö on sekametsää. Kuusia on enää muutama kun aiemmin niitä on ollut useita. Hakkuita alueella ei tehdä, muut puut ovat vain ottaneet tilaa haltuun. Tietenkään tämä ei päde kaikkialla, mutta mitätöi väitteesi absoluuttisuuden. Kyllä luonto itsensä hoitaa, kun ihminen ei liikaa puutu.

Ympäristötiedotuskeskus:

Kuusi valtaa elintilan muilta puulajeilta kunnes ihminen, metsäpalo tai myrsky kaataa kuusikon. Kuusi vie vähitellen valon kaikilta muilta kasveilta.

Kun kuusikko kaatuu, vasta sitten muut lajit pääsevät valoon ja elämän alkuun. Kunnes taas kuusikko valtaa sen. Tosin hitaasti muut lajit surkastuttaen.

Suunnistajana olen venäyttänyt nilkkani juuri avohakkioilla. Kasvillisuus peittää työkoneiden urat, mutta ne on yhä siellä.

Ihailtu sekametsä on siis hetkellinen olotila jossa kuusikko on tukahduttamassa muut lajit. Se luonnon omaa taistelua elintilasta ja vahvin voittaa. Monimuotoisuus ei ole luonnon päämäärä. Yksinvaltias kuusikko valtaa kaiken kunnes kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Vasta sitten monimuotoisuus saa elintilaa.

Ihminen voi suojella monimuotoisuutta lisäämällä aukkohakkuita.