Kerrostalossa asuva, haaveiletko koskaan omakotitalossa asumisesta?
Asun itsekin kerrostalossa mutta haaveilen usein että muuttaisimme ok-taloon. Miksi sinä haaveilet? Miksi suunnittelet muuttoa omakotitaloon oikeasti? Miksi et?
Kommentit (73)
Kyllä. Ei ole rahaa sekä tonttiin että taloon näillä seuduin. Kovin pitkä työmatka ei houkuta. Minusta kaupunkien pitäisi tarjota vuokratontteja omakotitaloille. Tontit voisi halutessaan lunastaa omaksi. Jostain syystä pk-seudulla ei ole juurikaan ollut tätä mahdollisuutta.
En haaveile. Olen asunut omakotitalossa 19 vuotta ja se riitti minulle. Asun rauhallisessa pienkerrostalossa ison puiston vieressä ja tämä on täydellinen asumismuoto minulle. Lyhyt työmatka ja palvelut lähellä.
Kaikissa asumismuodoissa on puolensa. Asun kerrostalossa varsin mukavasti. Omakotitalossa on paljon enemmän vastuuta mutta toisaalta paljon vapautta. Sen vapauden kestää, jos hankkii sosiaalisen elämän. Jota minulla ei ole. :D Vielä.
Välillä haaveilen. Juurikin puutarhan, pihan yms takia. Aika pian kuitenkin yleensä muistan miksi muutin omakotitalosta kerrostaloon ja olen taas tyytyväinen "parvekepuutarhaan". Omakotitaloon en enää muuta takaisin, mutta mökin voisin hommata. Saisi sitten parhaat puolet molemmista.
Joka ilta kun matala-älykkyysosamääräiset naapurit aloittavat mesoamisen, ovien hakkaamisen ja suihkussa lotkottamisen kun pitäisi mennä nukkumaan.
En haaveile. Muutin 20 rivitalossa asutun vuoden jälkeen kerrostaloon, ja nautin !
Enköhän pysy kerrostaloasukkaana loppuikäni
Haaveilen ainoastaan pihan takia, muuten tykkään kerrostaloasumisesta.
Totta kai haaveilen omasta talosta missä naapurin jorman töräyttelyt ei kuulu seinistä läpi, mutta kiitos sossulandian niin tästä onnesta joutuu maksamaan niin paljon että 25 vuoden ajan kaikki rahat menee niihin lastulevyseiniin. Ei mitään järkeä. Kuulosuojaimet saa kahdella kympillä ja sitten voi asua nistikuutiossa niin riittää rahat elämäänkin.
Kiitän joka päivä, että älysimme muuttaa omakotitalosta kerrostaloon takaisin. Mekin ajattelimme, että olisihan se oma piha kiva, mutta kun siellä ei ehtinyt edes olla puhumattakaan, että sitä pihaa olisi ehtinyt laittaa. Töihin lähdettiin ennen seitsemää, tultiin viiden jälkeen. Kohta piti startata taas viemään lapsia harrastuksiin. Aina menossa ja vapaa-aikaa vähän.
Kun uskallettiin myöntää itsellemme, että talon osto oli virheliike, niin heti alkoi uuden asunnon etsintä. Löytyi n.100 neliötä kantakaupungista, lisää piti rahaa panna melkein 200.000 euroa, mutta kyllä kannatti. Nyt lähden kävellen töihin 7.50 ja olen kotona heti neljän jälkeen. Lapsia ei tarvitse kuskata harrastuksiin, koska he menevät sinne itse. Vapaa-aikaa on riittävästi ja kaikki palvelut ja ilot ovat kulman takana.
Vierailija kirjoitti:
Kiitän joka päivä, että älysimme muuttaa omakotitalosta kerrostaloon takaisin. Mekin ajattelimme, että olisihan se oma piha kiva, mutta kun siellä ei ehtinyt edes olla puhumattakaan, että sitä pihaa olisi ehtinyt laittaa. Töihin lähdettiin ennen seitsemää, tultiin viiden jälkeen. Kohta piti startata taas viemään lapsia harrastuksiin. Aina menossa ja vapaa-aikaa vähän.
Kun uskallettiin myöntää itsellemme, että talon osto oli virheliike, niin heti alkoi uuden asunnon etsintä. Löytyi n.100 neliötä kantakaupungista, lisää piti rahaa panna melkein 200.000 euroa, mutta kyllä kannatti. Nyt lähden kävellen töihin 7.50 ja olen kotona heti neljän jälkeen. Lapsia ei tarvitse kuskata harrastuksiin, koska he menevät sinne itse. Vapaa-aikaa on riittävästi ja kaikki palvelut ja ilot ovat kulman takana.
Me asuttiin kerrostalossa ja kakarat saivat mennä itse bussilla harrastuksiin. Että aika paljon kiinni on omasta kasvatuskulttuurista. Jos on palleja siis. Harvemmin ihmisillä on.
En ikinä. En keksi yhtäkään syytä miksi haluaisin muuttaa jonnekin syrjään pihaa kuokkimaan tai lumia auraamaan.
Asuin kyllä pari (elämäni kurjinta) vuotta rivarissa ja takapihalla kasvoi nokkoset niin korkeina, ettei ikkunoista nähnyt ulos. Eikä ole kielikuva tai liioittelua.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä. En keksi yhtäkään syytä miksi haluaisin muuttaa jonnekin syrjään pihaa kuokkimaan tai lumia auraamaan.
Asuin kyllä pari (elämäni kurjinta) vuotta rivarissa ja takapihalla kasvoi nokkoset niin korkeina, ettei ikkunoista nähnyt ulos. Eikä ole kielikuva tai liioittelua.
Jaa että ihan itsekseen kasvit kasvoivat ja voi kamala? Ei tullut keiju ja trimmannut pihaa?
En omakotitalosta, mutta omasta kerrostaloasunnosta kyllä. Olisi ihanaa kun saisi tehdä asunnosta juuri sellaisen kuin itse haluaa. Omakotitalossa en edes uskaltaisi asua.
En. Asuin viisi vuotta ja se riitti. Kaikki minun vastuulla eli remontit, piha. Mies ja teini-ikäiset vain möllötti tai kaikesta piti erikseen sanoa miehellekin, kun ei tajunnut.
En ikinä. Asuin nuorempana omakotitalossa ja se oli yhtä helvettiä
Olen nimenomaan vain haaveillut.
Kävelylenkeillä olen ihaillut kaupungin keskustan lähellä olevia hyvin hoidettuja ja idyllisiä puuomakotitaloalueita. Taloissa on isot pihat, omenapuita ja korkeita pensaita tuomassa yksityisyyttä. Tämän lisäksi ne sijaitsevat kävelymatkan päässä keskustasta. Tuntuu täydelliseltä yhdistelmältä.
Toisaalta juuri noiden pihojen takia en haluaisi asua ok-talossa, koska ei se idylli ilman vaivannäköä synny / kestä. Olen melko varma, että pari vuotta kestävän alkuinnostuksen jälkeen jatkuva pihapiirin ja talon kunnossa pitäminen alkaisi harmittaa minua. Lisäksi en nauttisi pihalla oleilusta kuin keväisin ja kesäisin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Minua ihmetyttää omakotiasujat, jotka eivät ole koskaan pihallaan.
Haaveilen pintapuolisesti kaikenlaisista asioista. Haaveissa voinkin suodattaa esim. omakotitaloasumisen nihkeät puolet pois. :)
Haaveilen omasta pihasta, jonne voisi laittaa puutarhan. Selaan haaveillen keväisin kaikkia kukkakuvastoja. Muuten viihdyn kerrostalossa. Olisi kivaa muutenkin oleilla pihalla vaikka lukemassa.