Onkohan muissa perheissä niin että ruoka laskut on naisen laskuja?

Kumpikin ostaa omat eväänsä :D

Yhdessä käydään kaupassa ja mietitään viikon ruuat. Lisäksi kumpikin ostaa omia mieltymyksiään. Kaikki maksetaan yhteiseltä taloustililtä. 

Omalta tililtä maksetaan esim. työpaikkalounaat jne...

Meillä on ratkaistu niin että mies maksa vakuutuksen, auton, sähkön, laajakaistan, veden ja viemäröinnin ja muun kiinteistöjutun, kodinkoneiden uusinnan.

Nainen maksaa oman kännykkänsä ja ostaa ruokaa mitä ostaa. Myös mies ostaa ruokaa.

Onko teillä ap lapsia? Jos ei, niin tehkääpä niin että ostatte, ja laitatte itse omat ruokanne jonkun aikaa, vaikka parisen viikkoa nyt ainakin. Toisen tekemää ruokaa ei myöskään sitten syödä jääkaapista, vaan ainoastaan itse ostettua ja/tai valmistettua saa syödä. Jos miestä ei siinäkään vaiheessa kiinnosta ruokalasku, kun hän on nälissään kun ei ostanut itselleen tarpeeksi ruokaa, ja sinä herkuttelet siinä vieressä, niin sitten sitä nälkäkuuria kannattaa jatkaa määräämättömän ajan verran.

Mä en ymmärrä miten monessa perheessä saadaan riitaa yhteisistä menoista. Ei kai ole vaikeaa avata yhteinen taloustili ja molemmat vaikka siirtää sinne sit rahat, jotka käytetään just vaikka ruokaan?

Itse olen taas sitä mieltä, että perheessä rahat ovat yhteisiä. En ikinä jaksaisi laskea kumpi maksoi tässä kuussa kympin enemmän kuin toinen jostain. Tämähän ei tarkoita sitä, että olisi itse esimerkiksi tyhjän päällä vaikka eron sattuessa. Molemmilla on omat säästöt ja omat tilit, mihin palkka tulee tietenkin.

Ja miten tämä on mahdollista? En olisi koskaan perustanut perhettä ihmisen kanssa, jonka kanssa raha-asioista ei olisi päässyt sopuun tai johon ei voisi raha-asioissa luottaa. Enkä ihmisen kanssa, jolta pitäisi kysyä lupa rahankäyttöön, minunkin se pitää ihan itse osata.

Summa summarum: siirtyminen patriarkaalisesta taloudenhoidosta ei tarvitse tarkoittaa, että kaikki erotellaan, vaan että molemmat kantavat vastuun yhteisesti sovitulla tavalla. Jos tämä ei onnistu, kyse on puolison valinnasta.

Toimivin ratkaisu on jättää tuollainen sika. Voit myös ostaa vain omat ruuat ja mies tehköön mitä lystää. Yleensähän ne miehet syövät vieläpä enemmän. Ei sun kannata tommosta syöttilästä elättää. Kun jääkaapissa ei löydy kuin valo jonkin aikaa niin ehkäpä reilumpi systeemi alkaa kiinnostaa.

Meillä on yhteiset rahat , joista koko perheen eläminen maksetaan. Ruokakaupassa käynti on pitkälti minun vastuullani ,mutta toki jokainen perheenjäsen saa esittää toiveita. Ikinä ei ole mies valittanut turhista ostoksista vaan syö kiltisti olipa ruuaksi mitä tahansa.

Meillä huomioitu budjetissa, mies maksaa laskunmaksutilille enemmän, mä käyn omalla pankkikortilla kaupassa. Oma asiani jos en pysy budjetissa.

Asuntolaina loppuu tänä vuonna, sitten tuo tarvitsee laskea uudelleen eli mies alkaa maksaa kaikki muut yhteiset kulut + ruokarahaa. Asuntolainan kanssa mä olen maksanut ruuat + osan yhteisistä laskuista.

Mitä kaikkea aloittajan mies maksaa? 

Ruokalaskut on yhdyssana.

Meillä mies ei osta ruokaa paljonkaan. Hän sanoo ettei voi ostaa, kun kaapit on jo täynnä ruokaa. Mikä onkin ihan totta. Hän kiehuu sisäisesti koska taloon ostetaan ruokaa niin että ulkopuolinen saattaisia ajatella että valmistaudutaan pula-aikoihin, tai että asutaan Etelämantereella, ja seuraava huoltolaiva saapuu 2 vuoden kuluttua.

Viikonlopun ruokatarvikkeet maksetaan meillä puoliksi. Viikolla molemmat ruokkii itse itsensä miten ja missä haluaa. En ole todellakaan ala maksamaan kenenkään muun ruokia omasta palkastani.

Vierailija kirjoitti:

Summa summarum: siirtyminen patriarkaalisesta taloudenhoidosta ei tarvitse tarkoittaa, että kaikki erotellaan, vaan että molemmat kantavat vastuun yhteisesti sovitulla tavalla. Jos tämä ei onnistu, kyse on puolison valinnasta.

Kyllä see silloin saattaa sen vaatia, kun toinen ei näe, tai ei ole näkevinään ongelmaa. Mulla on aivan hyvä mies, mutta kyllä hänellekin on pitänyt muutama asia osoittaa konkreettisesti, koska hän ei ole nähnyt samaa ongelmaa kuin minä, tai että minä olen aina korjannut sen ongelman, jolloin hän on voinut helposti kuvitella ettei ongelmatilannetta synny. 

Se on jännä tuo ruuan ostaminenkin. Miehen pitäisi maksaa ruokaa, vaikka nainen käy kaupassa ja määrää mitä ostetaan. 

Jos mies alkaa maksa naiselle ruokarahaa, niin käykin niin että ruokaa alkaa tulla entistä enemmän taloon, tai tulee kalliimpaa ruokaa.

Sano vielä että olette avoliitossa ja mies maksaa koko ajan pelkkää omaa asuntolainaa ja sinä ruuat 😂😂

Minulla exä ei maksanut ruokaa. Hänen mielestä se ei voi niin paljon maksaa että sillä olisi mitään väliä. Keräsin kuitit muutaman viikon ajan ja sen perusteella sanoin että se on laitettava x summa minun tilille talousrahaa joka viikko tai sit syödään omat eväät. Kyllä se sitten uskoi kun näytin kuitteja.

Ruokalaskut voi hyvin olla naisen vastuulla. Tykkään ostella kaikenlaisia herkkuja: lohta, luomua ja tuoretta. Ruokashoppailu on myös visuaalinen elämys.

Ostan paljon mielummin hyvää ruokaa, kuin vaikkapa uuden käsilaukun.

Vierailija kirjoitti:

Meillä huomioitu budjetissa, mies maksaa laskunmaksutilille enemmän, mä käyn omalla pankkikortilla kaupassa. Oma asiani jos en pysy budjetissa.

Asuntolaina loppuu tänä vuonna, sitten tuo tarvitsee laskea uudelleen eli mies alkaa maksaa kaikki muut yhteiset kulut + ruokarahaa. Asuntolainan kanssa mä olen maksanut ruuat + osan yhteisistä laskuista.

Alapeukutatte sitä että yhteiset menot (myös se ruoka) maksetaan 50-50....okei.

Meillä mies tekee kaikki ruokaostokset. Minä kirjoitan ostoslistan ja teen viikon ruokalistan. Hän käy kaupassa ja tuo nurisematta kaikki jota on listalla. Minä sen sijan maksan kaikki lainat ja vakuutukset ja puhelinlaskut. Mies maksaa sähkön. Eipä tästä ole ikinä riitaa saatu aikaiseksi. Vuoden päästä asuntolaina maksettu, niin varmaan tehdään uusi sopimus. Minulla on siis suuremmat tulot kun miehellä ja siksi hoidan valtaosan laskuista. Ruoasta voi aina tinkiä jos on tarve. Siksi näin.

Syökö ap:n mies niitä turhia hedelmiä ja jugurtteja, sipsejä , limuja, karkkeja? Meillä mies ei syö niitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies ei osta ruokaa paljonkaan. Hän sanoo ettei voi ostaa, kun kaapit on jo täynnä ruokaa. Mikä onkin ihan totta. Hän kiehuu sisäisesti koska taloon ostetaan ruokaa niin että ulkopuolinen saattaisia ajatella että valmistaudutaan pula-aikoihin, tai että asutaan Etelämantereella, ja seuraava huoltolaiva saapuu 2 vuoden kuluttua.

Meillä vastaavaa, mutta toisinpäin. Mies ostaa koko ajan ja aivan hirveästi kaikkea syötävää. Kaikki kaapit pursuaa. Käy pari kertaa viikossa kaupassa ja tuo 4 kassia ruokaa. Ahdistaa kun pitää keksiä niille käyttöä ja paikka. Kuulostaa varmaan oudolta ongelmalta, mutta se on ongelma, jos harmittaa nakata syömätöntä ruokaa biojätteisiin. Miehellä on ongelma tiedän sen, mutta mitäs teet jos hän ei itse myönnä sitä? Varmaan joku hamstrauksen muoto, jota ei vielä tunnisteta.

Syy miksi mies käy kaupassa ja minä en, on se että minulla ei ole autoa, joten painavien tarvikkeiden kantaminen käsin on aika rasittavaa isolle perheelle. Mies myös maksaa ruuat ja minä maksan sitten muita perheen kuluja, joten aika tasoihin menee.