Lue keskustelun säännöt.
Onkohan muissa perheissä niin että ruoka laskut on naisen laskuja?
26.04.2019 |
Ruoka lasketaan meillä mun kuluksi. Ymmärrän toisaalta miksi, minähän sen haen ja sen ruoan laitan mutta toisaalta tuntuu epäreilulta kun rahaa ei jää sitten muuhun.
Olen asiasta keskustellut ja tiedän että asia on juuri niin kuin mies sanoo, että jos hän kävisi kaupassa niin rahaa ruokaan menisi puolet vähemmän koska ei ostaisi niin paljon ruokaa kuin minä ja sitten oltaisiin vain nälässä.
Turhuutta ostan, esim hedelmiä ja jukurttia sekä ruokiin esim aurinkokuivattua tomaattia tms.
Mitä tekisitte? Miten teillä ratkaistu?
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ratkaistu niin että mies maksa vakuutuksen, auton, sähkön, laajakaistan, veden ja viemäröinnin ja muun kiinteistöjutun, kodinkoneiden uusinnan.
Nainen maksaa oman kännykkänsä ja ostaa ruokaa mitä ostaa. Myös mies ostaa ruokaa.
Paljonko maksaa viemäröinti/kk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano vielä että olette avoliitossa ja mies maksaa koko ajan pelkkää omaa asuntolainaa ja sinä ruuat 😂😂
Minulla exä ei maksanut ruokaa. Hänen mielestä se ei voi niin paljon maksaa että sillä olisi mitään väliä. Keräsin kuitit muutaman viikon ajan ja sen perusteella sanoin että se on laitettava x summa minun tilille talousrahaa joka viikko tai sit syödään omat eväät. Kyllä se sitten uskoi kun näytin kuitteja.
Ja silloin kun keräsit niitä kuitteja niin käytit mahdollisimman paljon rahaa ruokaan että olisi iso lasku ja voisi näyttää että näin kalliiksi tulee. Halusit näyttää miehelle että olet oikeassa ja on niiiiiinnn kallista niiiiiiiin kallista.
On meillä lapsia.
Meillä menee ruokakauppaan noin tonni kuussa. Teen ruoan joka päivä ja mies ottaa myös eväät töihin ruoasta, eli teen sitä aina reilusti. Roskiin tai hävikkiin ei mene ja eineksiä ei syödä enkä hamstraa ruokaa.
Mies maksaa muita kuluja kyllä, mutta minulla pienemmät tulot jotka tällä hetkellä menevät liki kaikki ruokakauppaan ja lasten hankintoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei osta ruokaa paljonkaan. Hän sanoo ettei voi ostaa, kun kaapit on jo täynnä ruokaa. Mikä onkin ihan totta. Hän kiehuu sisäisesti koska taloon ostetaan ruokaa niin että ulkopuolinen saattaisia ajatella että valmistaudutaan pula-aikoihin, tai että asutaan Etelämantereella, ja seuraava huoltolaiva saapuu 2 vuoden kuluttua.
Meillä vastaavaa, mutta toisinpäin. Mies ostaa koko ajan ja aivan hirveästi kaikkea syötävää. Kaikki kaapit pursuaa. Käy pari kertaa viikossa kaupassa ja tuo 4 kassia ruokaa. Ahdistaa kun pitää keksiä niille käyttöä ja paikka. Kuulostaa varmaan oudolta ongelmalta, mutta se on ongelma, jos harmittaa nakata syömätöntä ruokaa biojätteisiin. Miehellä on ongelma tiedän sen, mutta mitäs teet jos hän ei itse myönnä sitä? Varmaan joku hamstrauksen muoto, jota ei vielä tunnisteta.
Syy miksi mies käy kaupassa ja minä en, on se että minulla ei ole autoa, joten painavien tarvikkeiden kantaminen käsin on aika rasittavaa isolle perheelle. Mies myös maksaa ruuat ja minä maksan sitten muita perheen kuluja, joten aika tasoihin menee.
Laita ylös jokainen roskiin menevä ruokatarvike, hinnan kanssa. Kerää listalle viikon tai kuukauden jätteet ja niiden hinta, ja esitä sen jälkeen miehelle. Ehkä se herättää, kun näkee turhaan ostetun tavaran kerralla listalla, ja sen, paljonko rahaa on kirjaimellisesti heitetty roskiin.
Mitä väliä sillä on kuka maksaa mitäkin, kun ollaan avioliitossa ilman avioehtoa? Eron tullen kaikki menee kuitenkin puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies ei osta ruokaa paljonkaan. Hän sanoo ettei voi ostaa, kun kaapit on jo täynnä ruokaa. Mikä onkin ihan totta. Hän kiehuu sisäisesti koska taloon ostetaan ruokaa niin että ulkopuolinen saattaisia ajatella että valmistaudutaan pula-aikoihin, tai että asutaan Etelämantereella, ja seuraava huoltolaiva saapuu 2 vuoden kuluttua.
Meillä vastaavaa, mutta toisinpäin. Mies ostaa koko ajan ja aivan hirveästi kaikkea syötävää. Kaikki kaapit pursuaa. Käy pari kertaa viikossa kaupassa ja tuo 4 kassia ruokaa. Ahdistaa kun pitää keksiä niille käyttöä ja paikka. Kuulostaa varmaan oudolta ongelmalta, mutta se on ongelma, jos harmittaa nakata syömätöntä ruokaa biojätteisiin. Miehellä on ongelma tiedän sen, mutta mitäs teet jos hän ei itse myönnä sitä? Varmaan joku hamstrauksen muoto, jota ei vielä tunnisteta.
Syy miksi mies käy kaupassa ja minä en, on se että minulla ei ole autoa, joten painavien tarvikkeiden kantaminen käsin on aika rasittavaa isolle perheelle. Mies myös maksaa ruuat ja minä maksan sitten muita perheen kuluja, joten aika tasoihin menee.
Ootteko kokeillut tilata painavimmat ja hankalat tuotteet kuten maidot, mehut, munat, voi, ym säilykkeet kotiinkuljetuksella? Sitten ei tarvitse käydä ostamassa kuin esim. pieni lohenpalanen, ja sen voi sujauttaa käsilaukkuun. Näin ruokaostoksia tehdessä säilyy nautinto ja tyyli, ei tarvii raahata monta kassia painavia kauppatavaroita. Kaupassa pitää kuitenkin käydä joka päivä, jos haluaa jotain tuoretta.
Kulut pitää tasata tavalla tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä on kuka maksaa mitäkin, kun ollaan avioliitossa ilman avioehtoa? Eron tullen kaikki menee kuitenkin puoliksi.
Näin. Ei kannata mennä naimisiin, jos miettii heti eroa.
Vierailija kirjoitti:
Viikonlopun ruokatarvikkeet maksetaan meillä puoliksi. Viikolla molemmat ruokkii itse itsensä miten ja missä haluaa. En ole todellakaan ala maksamaan kenenkään muun ruokia omasta palkastani.
Tämä on täysin reilua, mikäli perheessä ei ole yhteisiä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano vielä että olette avoliitossa ja mies maksaa koko ajan pelkkää omaa asuntolainaa ja sinä ruuat 😂😂
Minulla exä ei maksanut ruokaa. Hänen mielestä se ei voi niin paljon maksaa että sillä olisi mitään väliä. Keräsin kuitit muutaman viikon ajan ja sen perusteella sanoin että se on laitettava x summa minun tilille talousrahaa joka viikko tai sit syödään omat eväät. Kyllä se sitten uskoi kun näytin kuitteja.
Ja silloin kun keräsit niitä kuitteja niin käytit mahdollisimman paljon rahaa ruokaan että olisi iso lasku ja voisi näyttää että näin kalliiksi tulee. Halusit näyttää miehelle että olet oikeassa ja on niiiiiinnn kallista niiiiiiiin kallista.
Ihan ne samat pöperöt ostin kun ennenkin. Sen jälkeen kun exä alkoi maksaa ruokaa hän sen puolesta ajatteli että hänen pitää alkaa ”käyttämään” sitä ruokabudjettia. Tunki siis kauppaan mukaan (aikaisemmin ei ollut suostunut mukaan tulemaan) ja poimi kärryyn kalliita erikoismakkaroita ym. mitä ei ollut koskaan ennen ostanut. Kassalla kyllä laitoin hänet ne itse maksamaan. Sanoin että jos minä en oleta että hän minun meikkejä ja vitturättejä maksaa niin en minäkään jotain erikoisherkkuja ala hänelle ostamaan. Toinen asia olisi ollut jos me yhdessä olisimme päättäneet jotain uutta ruokaa kokeilla mutta mies siis ihan itselleen ajatteli välipalaksi joku 10e herkku.
Minulle sopii hyvin tehdä ruokaostokset. Tykkään kiireettömästä menosta. Illan ruokalistaa suunnitellessa käyn usein kahvilla ja syön jotain herkkua kyytipojaksi, kuten katkarapuleivän.
Jaksan laittaa hyvin perheelle viiden ruuan, kun itse en ole niin nälissäni. Yleensä itse syönkin sitten vasta iltapalaa seuraavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On meillä lapsia.
Meillä menee ruokakauppaan noin tonni kuussa. Teen ruoan joka päivä ja mies ottaa myös eväät töihin ruoasta, eli teen sitä aina reilusti. Roskiin tai hävikkiin ei mene ja eineksiä ei syödä enkä hamstraa ruokaa.
Mies maksaa muita kuluja kyllä, mutta minulla pienemmät tulot jotka tällä hetkellä menevät liki kaikki ruokakauppaan ja lasten hankintoihin.
Teet ruuan tästedes itsellesi ja lapsille. Mies hommatkoon omat eväänsä mistä lystää. Laskutat mieheltä myös vähintään puolet lasten hankinnoista.
Ei meillä ole mitään miehen ja naisen laskuja vaan yhteiset laskut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ex söi vähähiilihydraattisesti, mikä tarkoittaa että pääasiassa lihaa ja tuoreita kasviksia, luomumunia, leipäjuustoa, makkaraa, pekonia jne. Kohtuullisen kallista ruokaa, ja paljon. Sitten oli valitusta minun ostamista epäterveellisistä limsoista, vaikka oma ruokavalionsa ei kovin terveellinen ollut kun söi n. 800g lihaa joka päivä. Leipää ei syönyt, eikä perunaa tai pastaa, mutta täytekakkua tai jäätelöä kyllä voi syödä.
Olisi kiva päästä kärpäsenä kattoon näkemään mitä se syö nyt eron jälkeen, kun on aika pihi. Ei taatusti ole pelkkää Snellmania se ruoka enää. Minulla putosi ruokalasku melkein puoleen, vaikka nyt on uusi kumppani välillä syömässä myös mun piikkiini ja kaksi lasta.
Meillä saa hakea tilille ruokaa niin paljon kun jaksaa kantaa ja firma maksaa, kätevää :)
Yhteinen taloustili kaikille, joilla on yhteinen talo, yhteiset lapset ja yhteiset ruuat. Sinne laitatte tulojenne suhteessa kuukausittain tarvittavan summan. Sieltä maksetaan kaikki yhteiset kulut kuten talolaina, ruuat ja lasten vaatteet, lasten harrastuskulut jne. Jos jommallakummalla tulot nousee tai laskee, muutetaan jakosuhdetta mitä yhteiselle tilille kuukausittain menee. Loput omalle tilille jäävät rahat saa käyttää juuri niin kuin haluaa, vaikka johonkin turhaan, koska peruskulut on jo katettu taloustililtä.
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään miehen ja naisen laskuja vaan yhteiset laskut.
Ei meilläkään sinänsä.. Mun rahat sattuu vaan menemään ruokaan ja miehet rahat menee muualle. Ongelma tulee siinä vaiheessa kun tarviin itselle jotain ja sitä rahaa ei ole kuin ruokaan.
Minä ostan ruoat, lasten vaatteet ja varusteet ja harrastukset, joululahjat ym. sekä usein yhteiset lomamatkat. Mies maksaa vakuutukset, päivähoitomaksut, vedet, sähköt ym. Kai se aika tasan menee. Mulla on paljon pienemmät tulot kuin miehellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ole mitään miehen ja naisen laskuja vaan yhteiset laskut.
Ei meilläkään sinänsä.. Mun rahat sattuu vaan menemään ruokaan ja miehet rahat menee muualle. Ongelma tulee siinä vaiheessa kun tarviin itselle jotain ja sitä rahaa ei ole kuin ruokaan.
No meillä on yhteiset rahat, en tiedä meneekö kenenkä rahat mihinkin.
Yksinhuoltajana olen muutenkin tottunut maksamaan kaiken yksin, joten joku 50-50 systeemi on pelkkää säästöä.
Ei muutaman ihmisen ruoka maksa kuukaudessa ihan mahdottomia summia.