Lue keskustelun säännöt.
Miksi toista lasta suositaan?
25.04.2019 |
Siis yleensä esikoista.
Varsinkin jos on kaksi lasta, kuopus "unohdetaan."
Olen surukseni joutunut seuraamaan hyvinkin läheltä.
Kommentit (9)
Kyllä meillä ainakin joudun muistuttamaan itseäni että huomioin myös esikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin esikoisena suosittiin, se on periytyvää.
Esikoisena jouduin selviytymään nuoresta asti itsenäisemmin, kun kuopusta taas vanhempamme yrittivät pitää mahdollisimman kauan riippuvaisena.
Minua ,kuopusta syrjittiin.
Siksi itselläni yksi lapsi.
Esikoinen on vanhempi ja yleensä kypsempi. Nuorempi yrittää sopeutua siihen että vanhempia ja esikoista kiinnostavat enemmän kypsemmät jutut. Esikoinen kantaa myös vastuuta enemmän yhteisissä asioissa, onhan hän luotettavampi lapsi vanhemmille iäkkäämpänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esikoinen on vanhempi ja yleensä kypsempi. Nuorempi yrittää sopeutua siihen että vanhempia ja esikoista kiinnostavat enemmän kypsemmät jutut. Esikoinen kantaa myös vastuuta enemmän yhteisissä asioissa, onhan hän luotettavampi lapsi vanhemmille iäkkäämpänä.
Ei ole. Älä satuile!
Meillä taas minä kuopuksena olin äidin rakas pieni vauva vaikka olin jo iso. Esikoinen eli isosiskoni taas oli vanhempien silmissä iso, itsenäinen ja pärjäävä jo heti minun syntymäni jälkeen, vaikka hän oli silloin vasta 1,5v eli tosi pieni vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en usko että on kyse siitä onko eka toka vai kolmas lapsi. Toisista lapsista vaan on helpompi pitää. Siis sellaisesta, jonka kokee ’itsensä kaltaiseksi’ tai sellaiseksi minkä itse olisi halunnut olla.
Meillä esim keskimmäinen on anopin klooni monissa monissa asioissa, ja minä, itsekin keskimmäisenä ja isäni suvun täysivaltaisena jatkumona menihän perheessä, olen todella paljon joutunut työstämään sitä, että hän on minun oma rakas ja tärkein eikä mikään ei-aina-niin-mukavan-anopin uudelleensyntymä. Ja luulen itse asiassa, että tämä on tuonut hänelle jotain etuja sisaruksiinsa nähden. Kuopus on toisaalta minun kopioni, vanhin eniten ’oma itsensä’. . Kuopuksen kanssa on minun aina ollut helpoin olla, viihdynhän itseni seurassa (ja hän on aina pitänyt taiteilemisesta, lukemisesta ja jopa samoista urheiluista kuin minä - minulle helpointa seuraa siis).
Mutta nämä in hyvä tiedostaa, jotta toivottavasti osaa olla riittävän tasapuolinen.
Esikoiseen tulee erilainen kiintymyssuhde, koska on ensimmäinen lapsi. Hänen kanssaan kaikki on uutta ja ihmeellistä, sekä huolestutaan ihan jokaisesta pienestäkin yskäisystä. Ne myöhemmät menee sitten jo rutiinilla, ellei ole jotain erikoisempaa mitä ei esikoisella ollut (koliikkia tmv).