Miljonääriksi tyhjästä eläkeikään mennessä - esimerkkilaskelma
Täällä on usein väitetty, että Suomessa ei voi rikastua työnteolla ilman perintöjä tms. vanhemmilta saatua apua. Ihan mielenkiinnosta tein laskelman siitä, miten opiskelemalla hyväpalkkaiseen ammattiin ja aloittamalla sijoittamisen ajoissa voi kerätä miljoonan sijoitusomaisuuden 65 ikävuoteen mennessä, jos elämässä ei tule vakavia sairastumisia, pitkiä työttömyysjaksoja tai muita vastoinkäymisiä.
Kun alla puhutaan rahasummista, tarkoitetaan rahan nykyarvoa. Esim. miljoona euroa 40 vuoden päästä ei tarkoita miljoonaa euroa vuonna 2059, vaan sitä rahasummaa, jonka arvo vastaa nykyistä miljoonaa euroa. Ei siis tarvitse ajatella, että vuonna 2059 koossa onkin miljoona, mutta sen arvo olisi inflaation takia selvästi nykyistä pienempi. Ainon palkoiksi valmistumisen jälkeen alla on otettu TEKin tilastoista DI:n mediaanipalkat sen mukaan, kuinka monta vuotta on valmistumisesta.
Aino pääsee ylioppilaaksi 19-vuotiaana ja lähtee seuraavana syksynä Otaniemeen opiskelemaan DI:ksi. Aino muuttaa Teekkarikylään soluun (ja sieltä myöhemmin Teekkarikylän yksiöön). Oletamme, että vanhemmat ovat maksaneet Ainon lukion niin, että hänellä ei ole opintolainaa lukion ajalta. Lisäksi Aino on ollut yo-kirjoitusten jälkeen kesätöissä sen verran, että saa kesätyörahoilla kustannettua muuttonsa ja välttämättömät huonekalut ja tarvikkeet asuntoonsa.
Asumistuen jälkeen Ainon maksettavaksi vuokrasta jää 50-100 euroa kuukaudessa. Lisäksi muuhun elämiseen Aino käyttää 400 euroa kuukaudessa. Aino saa opintotukea 250 eur/kk ja hän nostaa opintolainaa 650 eur/kk yhdeksältä kuukaudelta vuodessa. Nostetusta opintolainasta Aino panee ASP-tilille 400 eur/kk.
Opintojen aikana Aino on töissä neljänä kesänä kolme kuukautta kerrallaan. Koska Aino ei ole töissä lukukausien aikana, kesäansioista ei mene veroja (eläkemaksut menevät), eivätkä ne vaikuta tukiin. Oletetaan, että Aino saa kesäkuukausilta palkkaa käteen 1500 eur / kk. Tästä Aino käyttää kolmasosan elämiseen, kolmasosan matkusteluun ja kolmasosan hän panee ASP-tilille.
Kun Aino viiden vuoden päästä valmistuu, on hänelle kertynyt ASP-tilille opintolainoista ja kesäansioista 24 000 euroa + korot. Aino menee töihin 3000 eur / kk palkalla (netto 2200 eur/kk), asuu vielä vuoden vuokralla 800 eur/kk ja laittaa ASP-tilille 835 eur/kk. Vuoden päästä Aino on 25-vuotias, ja hänellä on ASP-tilillä korkojen ja säästöpalkkion kanssa 37750 euroa. Opintolainaa Ainolla on opintolainahyvityksen jälkeen noin 24000 euroa.
Aino ottaa nyt asuntolainaa 20 vuoden laina-ajalla 200 000 euroa ja ostaa lainalla ja ASP-säästöillään asunnon. Tällä rahalla saa esim. Espoosta noin 30 neliön yksiön vastavalmistuneesta talosta noin puolen kilometrin päästä metroasemalta (velaton hinta tontin kanssa). Aino lyhentää asuntolainaa ja maksaa vastiketta yhteensä 1050 eur / kk ja opintolainaa 210 eur / kk.
Aino aloittaa nyt sijoittamisen. Hän säästää joka kuukausi pienikuluiseen osakeindeksirahastoon 420 eur. Oletamme rahaston vuosituotoksi inflaation ja kulujen jälkeen 5 %. Tämä on vähän vähemmän kuin osakkeiden reaalituotto on historiallisesti ollut, joten oletus on täysin realistinen.
Jatkuu
Kommentit (123)
Jos Aino haluaa parisuhteen, hänen pitää vain löytää puoliso, jolla on sama tulotaso. Näin Aino ja puoliso voivat yhdessä hankkia 470 000 euron arvoisen asunnon, joka kyllä riittää perheelkekin.
Mahdolliset lapset ja heidän vuokseen pidetyt vanhempainvapaat kyllä todennäköisesti aiheuttavat katkon sijoitustoimintaan.
Nettotulot on laskettu bruttotuloista verottajan laskurilla ev.-lut. kirkkoon kuuluvalle henkilölle, joka asuu Espoossa tai Helsingissä ja jolla ei ole mitään vähennyksiä. Bruttotulot on DI:n mediaanipalkka TEKin tilastojen mukaan.
Sijoituksissa rahasto on olennainen, koska rahasto voi käyttää osingot ja osakkeiden myyntivoitot verottomina uusien osakkeiden ostoon.
Vierailija kirjoitti:
Jos Aino haluaa parisuhteen, hänen pitää vain löytää puoliso, jolla on sama tulotaso. Näin Aino ja puoliso voivat yhdessä hankkia 470 000 euron arvoisen asunnon, joka kyllä riittää perheelkekin.
Mahdolliset lapset ja heidän vuokseen pidetyt vanhempainvapaat kyllä todennäköisesti aiheuttavat katkon sijoitustoimintaan.
Aino hankkii yhden lapsen, jos sitäkään. Ja tasaa puolison kanssa vapaat. Puolisolla on myös sijoituksia.
Tähän on tullut ihmeen vähän kommentteja siihen nähden, kuinka usein täällä selitetään, että Suomessa ei voi rikastua palkkatuloilla. On toki makuasiassa, pitääkö miljoonan euron sijoitusomaisuutta rikastumisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos Aino haluaa parisuhteen, hänen pitää vain löytää puoliso, jolla on sama tulotaso. Näin Aino ja puoliso voivat yhdessä hankkia 470 000 euron arvoisen asunnon, joka kyllä riittää perheelkekin.
Mahdolliset lapset ja heidän vuokseen pidetyt vanhempainvapaat kyllä todennäköisesti aiheuttavat katkon sijoitustoimintaan.
Aino hankkii yhden lapsen, jos sitäkään. Ja tasaa puolison kanssa vapaat. Puolisolla on myös sijoituksia.
Joo, niin tässä on ajateltukin, että se miljoona on nimenomaan Ainon omia sijoituksia ja puolisolla voi olla saman verran. Mutta vaikka Aino ja puoliso tasaavatkin mahdolliset vanhempainvapaat, niin todennäköisesti niiden aikana rahaa ei jää sijoituksiin, vaan töissä oleva puoliso huolehtii vain asuntolainan maksamisesta. Kukin vanhempainvapaalla vietetty vuosi tällöin pienentää sijoitusten arvoa 65-vuotiaana noin 20 000 - 30 000 euroa sen mukaan, missä vaiheessa vanhempainvapaa on pidetty. Näin siis molemmilla puolisoilla siitä huolimatta, kumpi pitää vapaan.
ap
Entä, jos Aino ei saakaan töitä valmistumisen jälkeen? Miten hän maksaa opintolainan takaisin?
Tässä on paljon oletuksia, kuten:
- Ainon asumismenot. Mihin on laskettu kouluun mentävät asiat, sähkölasku, kännykkälasku, muut maksut?
- Aino saa kesätyöpaikan, josta saisi samaa palkkaa, kuin koulutetut henkilöt
- Ainolle ei tule koskaan mitään lisäkuluja. Lääkärimenoja? Leikkauksia? Sairastumisia?
- Aino saa myös heti työpaikan, entä miten on laskettu jos Aino ei saakkaan työpaikkaa?
-
Enpä jaksa enenpää edes lähteä listaamaan. Tälläiset listaukset on aina tehty sillä tavalla, ettei tuollainen henkilö koskaan tarvitsisi mitään, heille ei tapahtuisi mitään ja he saisivat heti työpaikan hyvällä palkalla kun tarvitsevat.
Paa laskelmiis vakuutukset, sähkölaskut vesilaskut taloyhtiön putkirempat yms rempat
Rahastot ja sijoitukset flippaa 10 vuoden välein kun piensijoittajilta otetaan rahat pois jne
Teoriassa mahdollista kyllä jos opiskelija budjetilla elämänsä kituuttelee
Vierailija kirjoitti:
Entä, jos Aino ei saakaan töitä valmistumisen jälkeen? Miten hän maksaa opintolainan takaisin?
Silloin Aino ei ostakaan asuntoa, vaan hän käyttää ASP-tilille säästämänsä rahat opintolainan takaisinmaksuun. Toki tässä tapauksessa Ainosta ei tulekaan miljonääriä.
Vierailija kirjoitti:
Jos Aino haluaa parisuhteen, hänen pitää vain löytää puoliso, jolla on sama tulotaso. Näin Aino ja puoliso voivat yhdessä hankkia 470 000 euron arvoisen asunnon, joka kyllä riittää perheelkekin.
Mahdolliset lapset ja heidän vuokseen pidetyt vanhempainvapaat kyllä todennäköisesti aiheuttavat katkon sijoitustoimintaan.
Ei saa vaatia puolisolta mitään tulotasoa, vain lompakkoloiset ovat kiinnostuneita siitä mitä mies tienaa vai tienaako mitään. Eikös tämä ole selviö palstalla?
Kenellekköhän kesätyöläiselle ilman koulutusta maksetaan 1500e kuussa? Kesätyöntekijöiden tuntipalkka on jotain 7e suuntaan, eivätkä usein edes tee täysiä päiviä. Aino hyvällä tuurilla saisi 1000e/kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on paljon oletuksia, kuten:
- Ainon asumismenot. Mihin on laskettu kouluun mentävät asiat, sähkölasku, kännykkälasku, muut maksut?
- Aino saa kesätyöpaikan, josta saisi samaa palkkaa, kuin koulutetut henkilöt
- Ainolle ei tule koskaan mitään lisäkuluja. Lääkärimenoja? Leikkauksia? Sairastumisia?
- Aino saa myös heti työpaikan, entä miten on laskettu jos Aino ei saakkaan työpaikkaa?
-
Enpä jaksa enenpää edes lähteä listaamaan. Tälläiset listaukset on aina tehty sillä tavalla, ettei tuollainen henkilö koskaan tarvitsisi mitään, heille ei tapahtuisi mitään ja he saisivat heti työpaikan hyvällä palkalla kun tarvitsevat.
1. Mitkä kouluun menevät asiat? Lapseni on teekkari eikä hänellä ole mitään kouluun liittyviä laskuja. Sähkölasku on laskettu asumismenoihin, kännykkälasku ym. opiskeluaikana tuohon 400 eur/kk budjettiin. Siihen menevät myös esim. YTHS:n maksut lääkärikäynneistä.
2. Laskelmissa käytetty arvio Ainon kesätyöpalkasta on pienempi kuin mitä esim. Aalto-yliopistossa maksetaan kesätyöntekijälle, joka on yhden vuoden opiskellut teekkari. Opintopistemäärän kasvaessa palkka vielä nousee eli Ainon palkka on tässä arvioitu selvästi alakanttiin. Laskelmassa ei ole myöskään otettu huomioon sitä, että suurin osa teekkareista tekee diplomityönsä palkallisena työsuhteessa, eli tässäkin Ainon tulot on arvioitu selvästi keskivertoteekkaria pienemmiksi.
3. Kuten aluperäisessä viestissä jo todettiin, laskelma pätee vain silloin, jos elämässä ei tule mitään pahoja vastoinkäymisiä, kuten pahoja sairastumisia. En ole sanonutkaan, että laskelma pätee ihan jokaiselle, vaan että tämä on ihan realistinen laskelma keskimääräiselle DI:lle.
4. Laskelma on tehty keskimääräiselle DI:lle, joka saa työpaikan valmistuttuaan. Jos työpaikan saamiseen menee muutama kuukausi, niin silloin myös miljonääriksi tulo viivästyy muutamalla kuukaudella laskelmasta.
Vierailija kirjoitti:
Kenellekköhän kesätyöläiselle ilman koulutusta maksetaan 1500e kuussa? Kesätyöntekijöiden tuntipalkka on jotain 7e suuntaan, eivätkä usein edes tee täysiä päiviä. Aino hyvällä tuurilla saisi 1000e/kuussa.
TEKin harjoittelijapalkkasuositus yhden vuoden opiskelleelle teekkarille on 2100 eur / kk. Aika monet yksityiset työnantajat noudattavat TEKin suosituksia. Nekin, jotka eivät noudata, maksavat teekkarille yleensä vähintään 1700 eur / kk.
ap
Vierailija kirjoitti:
Paa laskelmiis vakuutukset, sähkölaskut vesilaskut taloyhtiön putkirempat yms rempat
Rahastot ja sijoitukset flippaa 10 vuoden välein kun piensijoittajilta otetaan rahat pois jne
Teoriassa mahdollista kyllä jos opiskelija budjetilla elämänsä kituuttelee
Sähkö- ja vesilasku kerrostaloyksiössä ei ole kovin paljon. Laskelmissani oli esimerkkinä vastavalmistunut asunto juuri siksi, että siihen ei tule mitään kallista remonrttia ensimmäisen 20 vuoden aikana. Sen jälkeen Ainolla on ylimääräistä rahaa sen verran, että remonttien maksaminen ei ole mikään ongelma.
Sijoitusten arvo toki välillä laskee, mutta kun jaksaa kärsivällisesti odottaa, hyvin hajautetut sijoitukset kyllä nousevat jälkeen.
15 = ap.
Lisäyksenä vielä, että pari ensimmäistä vuotta valmistumisen jälkeen Ainon budjetti on kieltämättä tiukka, mutta palkan vähitellen noustessa (keskiverto-DI:n palkkakehityksen mukaan) rahatilanne helpottuu nopeasti.
Toki vaihtoehtona on se, että Aino ei osta omaa asuntoa, vaan jää asumaan vuokralle. Tällöin rahatilanne on ensimmäiset 20 vuotta valmistumisen jälkeen helpompi, mutta sen jälkeen tiukempi kuin laskelmassa.
5% tasainen nettotuotto verojen ja inflaation jälkeen vuosikymmenten ajan on täysin epärealistinen.
Lisäksi pitäisi miettiä onko järkevää kituuttaa koko nuoruusvuodet tonnin menoilla, miettien että kyllä sitten 65-vuotiaana on miljonääri (jos tuo hyvin epärealistinen nettotuotto toteutuu).
Sijoittaminen ja säästäminen kannattaa, ehdottomasti. Mutta esimerkissä on ihan liian optimaaliseksi vedetyt luvut jotta sitä voisi pitää minään ohjenuorana.
Tästä tarinasta puuttuu enää realismi. Olen DI, vanhempani aloittivat sijoitussalkkuni kun synnyin, yllätys yllätys, en ole miljonääri.
Vierailija kirjoitti:
5% tasainen nettotuotto verojen ja inflaation jälkeen vuosikymmenten ajan on täysin epärealistinen.
Lisäksi pitäisi miettiä onko järkevää kituuttaa koko nuoruusvuodet tonnin menoilla, miettien että kyllä sitten 65-vuotiaana on miljonääri (jos tuo hyvin epärealistinen nettotuotto toteutuu).
Sijoittaminen ja säästäminen kannattaa, ehdottomasti. Mutta esimerkissä on ihan liian optimaaliseksi vedetyt luvut jotta sitä voisi pitää minään ohjenuorana.
5 %:n tuotto inflaation jälkeen on vähemmän kuin mitä osakkeet ovat tähän asti historiallisesti tuottaneet. Veroja ei mene välistä, koska sijoitukset tehdään indeksirahastoon. Toki veroja menee sitten, kun sijoituksia rupeaa realisoimaan, mutta pääomatulot miljoonan euron omaisuudesta ovat jo ihan mukavat verojen jälkeenkin.
Toki jokainen harkitsee itse, millaista elämää haluaa elää ja miten paljon haluaa säästää. Minusta tuhat euroa rahaa käytettäväksi kuukaudessa asumismenojen jälkeen ei ole kituuttamista.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tästä tarinasta puuttuu enää realismi. Olen DI, vanhempani aloittivat sijoitussalkkuni kun synnyin, yllätys yllätys, en ole miljonääri.
Kerrotko, mussä kohdassa laskelmat ovat epärealistiset? Kuinka vanha olet? Aivan olennainen osa laskelmia on korkoa korolle -ilmiö, josta hyötyminen vaatii aikaa.
Jatkoa
Kun Aino on 35-vuotias, on hänen palkkansa 4100 eur / kk (netto 2800 eur / kk). Opintolaina on nyt maksettu, joten Aino nostaa sijoitettavan summan 600 eur / kk. Asuntolainan, vastikkeen ja sijoituksen jälkeen Ainolle jää rahaa muuhun käyttöön 1150 eur / kk. Aino on lisäksi saanut joka vuosi lomarahat, jotka hän on käyttänyt matkusteluun tai muuhun kivaan.
Kun Aino on 45-vuotias, asuntolaina on maksettu. Ainon palkka on tössä vaiheessa 5500 eur / kk, josta jää käteen 3500 eur / kk. Aino nostaa sijoitettavan summan 1230 euroon, ja hänellä jää rahaa muuhun käyttöön 2270 eur / kk. Tästä jäljelle jäävästä rahasta pitää maksaa myös asunnon vastike.
Kun Aino on 65-vuotias, hänelle on kertynyt rahaa sijoituksista seuraavasti (5 % tuotto inflaation ja kulujen jälkeen, otettu huomioon korkoa korolle -ilmiö):
10 vuodelta sijoitus 420 eur / kk, arvo yht. 274 000 eur
10 vuodelta sijoitus 600 eur / kk, arvo yht. 240 000 eur
20 vuodelta sijoitus 1230 eur / kk, arvo yht. 488 000 eur.
Yhteensä näistä tulee 1 002 000 euroa sijoituksia. Lisäksi Aino omistaa velattoman asunnon.