Miten te perheelliset valitatte ettei ole omaa aikaa?
Meillä on mies ja lapsi ollut koko päivän katsomassa pelejä. Nyt menevät heseen syömään. Huomenna menee mies ja lapsi, lapsen peleihin. Eli ihan kun ei olisi lainkaan perhettä.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
No sinähän et ole perheellinen. Sulla on yksi lapsi.
Jaa. Montako lasta pitää olla että on perheellinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinähän et ole perheellinen. Sulla on yksi lapsi.
Jaa. Montako lasta pitää olla että on perheellinen?
Useampi.
En valita, hyvin on aikaa. Sekä minä että mies välillä vietetään lapsen kanssa kahdenkeskeistä aikaa, silloin toinen saa levätä tai tehdä omia juttujaan. Kait teilläkin toimii homma molemmin puolin? Sitten kun laittaa lapsen nukkumaan vielä hyvissä ajoin illalla, niin saa myös parisuhdeaikaa.
Vierailija kirjoitti:
En valita, hyvin on aikaa. Sekä minä että mies välillä vietetään lapsen kanssa kahdenkeskeistä aikaa, silloin toinen saa levätä tai tehdä omia juttujaan. Kait teilläkin toimii homma molemmin puolin? Sitten kun laittaa lapsen nukkumaan vielä hyvissä ajoin illalla, niin saa myös parisuhdeaikaa.
Tietysti toimii. Minä käyn lapsen kanssa elokuvissa ja sellaisissa jutuissa mistä mies ei pidä.
Itse ihmettelen tätä asiaa siksi että kyllähän ihmiset lapsia tehdessään ovat tietoisia että oma aika on sitten hyvin vähäistä kun on lapsia. Silti ovat itse valinneet tehdä ne lapset ja sitten on yhtä valitusta kun ei ole sitä omaa aikaa. Miksi sitten teitte ne lapset jos ette halunneet luopua omasta ajastanne?
En valita. On aina ollut omaa aikaa.
Kolme lasta ja mies perheessä. Lapset jo 18 v. , 16 v. ja 13 v. Vähän liikaakin omaa aikaa nykyisin. Nyt tosi kiva kun kuopus makoilee mun kanssa sohvalla ja katotaan Haluatko MIljonääriksi ja aiotaan katsoa yhdessä vielä Yksin Marsissa.
Kun lapset oli pienempiä oli tietty vähemmän ihan omaa luppoaikaa, mutta jakamalla vastuuta on ollut ihan tarpeeksi. Tiedettiin lapset hankkiessamme ja jo parisuhdetta perustaessamme, että ei voi elää enää kuten sinkkuna..
Mä koen sen omaksi ajaksi, jos olen vain yhden lapsen kanssa esim. kaupassa tai jos ajan autolla ja lapset ovat hiljaa takapenkillä. Harvoin yhden lapsen kanssa puutetta vapaa-ajasta jos on yhdessä lapsen isän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinähän et ole perheellinen. Sulla on yksi lapsi.
Jaa. Montako lasta pitää olla että on perheellinen?
Siinä kohtaa, kun alat muille ilkkumaan ja neuvomaan, niin joo enemmän kuin yksi.
Minä olin tänään yhden lapsen kanssa lapsen peileissä. Reissussa meni 5 tuntia. Miehellä oli sillä aikaa omaa aikaa... eikun sehän olikin niiden kahden muun lapsen kanssa kotona. Kävivät kaupassa ja tekivät yhdessä vähän miehen töitä.
Mutta minä en kyllä ole täällä valittanut oman ajan puutetta. Ei sitä ole, mutta kyllä minä tajuan, että lasten tekemisestä seuraa asioita, ja osaan ottaa vastuun niistä seurauksista.
Ja parisuhteelliset valittaa nykymaailmassa seksin puutetta ku toisen naama vi tuttaa.
Mutku on oltava joku.
Hyi saata na.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinähän et ole perheellinen. Sulla on yksi lapsi.
Jaa. Montako lasta pitää olla että on perheellinen?
Siinä kohtaa, kun alat muille ilkkumaan ja neuvomaan, niin joo enemmän kuin yksi.
Minä olin tänään yhden lapsen kanssa lapsen peileissä. Reissussa meni 5 tuntia. Miehellä oli sillä aikaa omaa aikaa... eikun sehän olikin niiden kahden muun lapsen kanssa kotona. Kävivät kaupassa ja tekivät yhdessä vähän miehen töitä.
Mutta minä en kyllä ole täällä valittanut oman ajan puutetta. Ei sitä ole, mutta kyllä minä tajuan, että lasten tekemisestä seuraa asioita, ja osaan ottaa vastuun niistä seurauksista.
Sehän on sitten täysin sun oma asiasi. Jos 5 lasta hankit. Pitäisikö saada uhrautumisesta joku mitali? Meillä on kaksi lasta ja riittää oikein hyvin, ei tarvitse katkeroitua millään mammapalstalla ja pysyy parisuhdekin onnellisena.
Ei ole ikinä ollut omaa aikaa pikkuisia hetkiä enempää. Mies ei ole ikinä harrastanut sellaista, että menisi kaikkien lasten kanssa jonnekin. Kotona ja pihalla joskus touhuilevat, mutta silloin kuka tahansa saattaa pölähtää sisälle minä hetkenä hyvänsä. Ei se ole sellaista rentoa omaa aikaa, jolloin tietäisi saavansa olla rauhassa seuraavan tunnin, puhumattakaan monista tunneista.
Mutta en valita. Meillä on näin. Ei se silti mitenkään erityisen kivalta tunnu, että joku tulee tunkemaan omaa malliaan naamalle. Tiedän minäkin mitä asioita minulla on paremmin kuin useimmilla muilla. Ei tulisi mieleenkään lällätellä siitä kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinähän et ole perheellinen. Sulla on yksi lapsi.
Jaa. Montako lasta pitää olla että on perheellinen?
Siinä kohtaa, kun alat muille ilkkumaan ja neuvomaan, niin joo enemmän kuin yksi.
Minä olin tänään yhden lapsen kanssa lapsen peileissä. Reissussa meni 5 tuntia. Miehellä oli sillä aikaa omaa aikaa... eikun sehän olikin niiden kahden muun lapsen kanssa kotona. Kävivät kaupassa ja tekivät yhdessä vähän miehen töitä.
Mutta minä en kyllä ole täällä valittanut oman ajan puutetta. Ei sitä ole, mutta kyllä minä tajuan, että lasten tekemisestä seuraa asioita, ja osaan ottaa vastuun niistä seurauksista.
Sehän on sitten täysin sun oma asiasi. Jos 5 lasta hankit. Pitäisikö saada uhrautumisesta joku mitali? Meillä on kaksi lasta ja riittää oikein hyvin, ei tarvitse katkeroitua millään mammapalstalla ja pysyy parisuhdekin onnellisena.
Minä ottaisin silti uudelleenkin mieluummin nämä kolme lastani kuin sinun laskutaitosi ;-)
Meillä on erityislapsi, joka helposti vie kahden aikuisen ajan. Lisäksi on tietysti kotityöt ym. velvoitteet ja tuntuu ettei omaa, saati parisuhdeaikaa juurikaan ole. En valinnut haastavasti hoidettavaa lasta siinä vaiheessa kun suunnittelimme raskautta. (Joku täällä valitti siitä, että mitäs olette hankkineet lapsia) Kyse ei siis ole mistään ADHD:stä, vaan kokonaisvaltaisemmasta neurologisesta oireyhtymästä. Kaikella kunnioituksella adhd-lasten vanhempia kohtaan!
Vaikka välillä tuntuu, että ei ole omaa elämää ja arki on erittäin rankkaa, kun kaikki pyörii lapsen ympärillä, silti en vaihtaisi tätä mihinkään. Lapseni ja puolisoni ovat parhaat asiat mitä elämä on minulle antanut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sinähän et ole perheellinen. Sulla on yksi lapsi.
Jaa. Montako lasta pitää olla että on perheellinen?
Siinä kohtaa, kun alat muille ilkkumaan ja neuvomaan, niin joo enemmän kuin yksi.
Minä olin tänään yhden lapsen kanssa lapsen peileissä. Reissussa meni 5 tuntia. Miehellä oli sillä aikaa omaa aikaa... eikun sehän olikin niiden kahden muun lapsen kanssa kotona. Kävivät kaupassa ja tekivät yhdessä vähän miehen töitä.
Mutta minä en kyllä ole täällä valittanut oman ajan puutetta. Ei sitä ole, mutta kyllä minä tajuan, että lasten tekemisestä seuraa asioita, ja osaan ottaa vastuun niistä seurauksista.
Sehän on sitten täysin sun oma asiasi. Jos 5 lasta hankit. Pitäisikö saada uhrautumisesta joku mitali? Meillä on kaksi lasta ja riittää oikein hyvin, ei tarvitse katkeroitua millään mammapalstalla ja pysyy parisuhdekin onnellisena.
Minä ottaisin silti uudelleenkin mieluummin nämä kolme lastani kuin sinun laskutaitosi ;-)
Sori, tekstistäsi päätelleen sun elämä tuntui niin hankalalta, että luulin lapsia olleen 5. Ironiaa ei kaikki ymmärrä ;)
Meillä on kolme lasta ikähaitarilla 2-7v. Käyn töissä päivät ja mies tekee viikonloppua/iltaa niin ei tarvitse lapsia ulkoistaa muille hoitoon. Eli ei siinä kyllä paljoa aikaa itselleen jää saatika parisuhteelle.. Silloin kun ollaan molemmat kotona niin pyhitetään se yhteiselle perheajalle. Elämä on.
Meilläkin 1 lapsi, ja ei sitä aina ymmärrä, millaista se on monen lapsen kanssa. Mulla ja miehellä on runsaasti omaa aikaa, kun ei lapsi yleensä tarvii kuin toisen vanhemman seurakseen. Lisäksi kun lapsi vaikka kyläilee kaverillaan, saatetaan käydä esim. syömässä kahdestaan, kun ei jakseta laittaa ruokaa pelkästään aikuisille. Mummoloihinkin lapsi on kovin tervetullut, koska on molempien ainoa lapsenlapsi.
Lähtökohta taitaa olla se, että rankinta on alle kouluikäisten vanhemmilla, kun töiden jälkeen on oltava koko ajan läsnä ja illalla liian puhki nauttiakseen siitä omasta ajasta.
Meillä on kaksi lasta, joten pikkulapsiarkikaan ei ollut liian rankkaa. Lapsilla tosin oli useampia harrastuksia, ja joskus kun illat ovat menneet kuskatessa ja kentän laidalla nuokkuessa, tuli mieleen, että onko tässä mitään järkeä. Olen kuitenkin aina osannut nauttia illan hiljaisista parista tunnista ennen omaa nukkumaanmenoani. Silloin olen katsonut lempisarjojani, tehnyt joskus töitä, jos töissä on kova kiire, mutta en kotitöitä enkä esim. seuravan päivän ruokia niin kuin kolmilapsisen perheen äitinä toimiva sisareni. Hän kokkailee seuraavan päivän ruoat lämmitettäväksi, pesee pyykkiä, siivoaa ja kaatu sitten sänkyyn ihmetellen, miten ei ole olllut yhtään omaa aikaa. Ei sitä olekaan, jos standardit kodin siisteydelle ja lasten syömälle ruoalle ovat kovin korkeat. Laiska pääsee helpommalla...
Nyt lapset ovat isoja koululaisia, osaavat hätätilanteessa itse väsätä voileivän tai tehdä mikropuuroannoksen eikä ole enää kiire kotiin, kun ei tarvitse lapsia hakea mistään päiväkodista tai iltapäiväkerhosta. Teen usein iltaisin ihan lasten hereillä ollessakin rästiin jääneitä töitä tai katson niitä lempisarjojani, teen käsitöitä tai luen. Tuntuu että sitä omaa aikaa on loppupeleissä aika paljonkin. Meillä on miehen kanssa kummallakin yksi lapsi, jota kuskaamme harrastuksiin, joten siltä osin työnjako on helppo, ja juuri nyt sitä osaa arvostaa, että lapsia ei ole enempää kuin meitä vanhempia. Pystymme tehokkaasti vastaamaan lastemme tarpeisiin, arki ei ole kaaosta eikä jonkun lapsen kuskausta ja toisen hakemista koko illan eikä yksikään lapsista joudu siinä kuskausrumbassa nuokkumaan takapenkillä lähes koko illan. Se pienimmän roolikaan ei ole kehuttava tällaisissa perheissä.
Tänään olin lapsen pelissä, aikaa meni nelisen tuntia. Sen jälkeen oli vuorossa rästiin jääneet kotityöt (joskus se laiskakin niitä tekee), iltapalan laitto (mies teki ruoan), lapsen kokeeseen kuulustelu ja nyt nautin vain illasta viinilasillisen kanssa. Huomenna on meidän perheellemme harvinainen päivä, kun ei ole kuin toisen lapsen harrastus ja siihen menee vain kaksi tuntia. Mitähän teemme koko päivän?
Halusin lapsia ollakseni heidän kanssaan. Se jos mikä oli omaa aikaa. Parasta ikinä.
No sinähän et ole perheellinen. Sulla on yksi lapsi.