Kun lukiolaista ei vaan kiinnosta

Onko ne pitkät fysiikat ja kemiat välttämättömyys? Nimittäin jos vaihtoehtona on luopua niistä tai lopettaa koko lukio, niin äkkiä pois fyssat ja kemiat.

Miten nuori muuten voi? Kaverisuhteet, harrastukset, terveydentila? Voiko olla mielialaan liittyvää?

Minäkin suosittelen että käytte läpi kurssit ja teini miettii mitä oikeasti haluaa suorittaa, mihin on motivaatiota ja jaksamista. Meillä aikoinaan esikoinen vaihtoi pitkän matikan lyhyeen ja kuopus lopetti saksan lukemisen, molemmat olivat kokonaisuuden kannalta erittäin hyviä päätöksiä. Sinänsä lukion suorittaminen neljässä vuodessa on ihan käypä ratkaisu, jos vaan motivaatio on kohdallaan.

Tässä se ongelma ehkä onkin, että hän ei näe itsellään muita vaihtoehtoja kuin luonnontieteet ja niiden mukanaan tuomat kovapalkkaiset työt. On kyllä keskusteltu ammattikoulustakin (oikeasti uskon, että olisi parempi vaihtoehto), mutta hän ei halua tehdä "amistöitä".  Ja on keskusteltu siitäkin, että amiksesta voi jatkaa ammattikorkeaan, mutta tässä on nyt joku niin voimakas imagollinen juttu, että järkipuhe ei mene läpi.

Kavereita on ja vapaa-ajalla kaikki hyvin. Ainoastaan lähestyvä koeviikko nostaa tämän ahdistuksen pintaan, kun taas hoksaa ettei ole ymmärtänyt puolikaan kurssin aiheista.

Mäkin ihmettelen noita pitkää kemia ja fyssaa.. Miksi on valittu em. pitkät kurssit jos opiskelut eivät suju luonnostaan hyvin? Vai oliko tarkoitus hakea opiskelemaan alalle jossa em. aineilla on suuri merkitys? 

Mun tytär on ysillä ja opiskelut sujuu suht hyvin, mutta töitä joutuu tekemään sen eteen. Kun ei ole virtuoosi matikassa, fyssassa ja kemiassa, niin ei tietenkään valitse lukioon pitkiä kursseja niistä. Keskittyy niihin aineisiin joilla on oikeasti merkitystä, kun hakee haluamaansa yliopisto-opiskeluun yo-kirjoitusten jälkeen. 

Käykää ainakin kilpiruhanen ja ferritiini tarkastamassa lääkärissä. Miten syö? Saako nukuttua hyvin? Puhelimen käyttö iltaisin vaikuttaa monilla unen laatuun, ja huonosti levänneenä on tietysti huono opiskella.

Toinen juttu onkin sitten, että en suhtautuisi tähän asiaan siten, että teiniä pitäisi potkia eteenpäin. Jos itkua tihrustaa, niin häntäkin varmasti vaivaa tämä kouluasia. Ei keskittymisongelmat ja huono koulumenestys ole aina laiskuutta. En itse teiniä painostaisi opiskelemaan, vaan keskustelisin että millaista työtä hän haluaisi tulevaisudessa tehdä ja sitten panostettaisiin sitä alaa tukeviin aineisiin enemmän. Ei kaikissa aineissa tarvitse olla hyvä, yo-kirjoituksissakin kannattaa panostaa vain 4 pakolliseen, kun niillä tullaan sitten valituksi opiskelupaikkaan.

No jos ei vaan tule mitään niin sitten johonkin ammattikouluun, sielläkin voi suorittaa vaikka kaksoistutkinnon..

Ei tainnut lukio olla tytön oma valinta....

Meillä ensimmäisellä luokalla oli vaikeaa juuri pitkän matikan, kemian ja fysiikan kanssa, jaksoi kuitenkin ahertaa niiden kanssa. Hänellekin juuri nuo tärkeitä haluamallaan alalla.  Voi sanoa, että ei pahemmin muulle jäänyt aikaa.

.

Nyt kolmannella on tullut jopa kymppejä.