Miksi jotkut palstalla loukkaantuvat, jos toteaa että vanhempi on lapsen pomo, eli perheen hierarkiassa ylempänä kuin lapsi?
Ihan normaali asia, mutta alapeukkuja satoi joku päivä kun tämän jossain ketjussa sanoin. Onneksi tuli myös yläpeukkuja.
Se tarkottaa ihan normaalia vanhemmuutta, hyvänen aika, ei mitään sadismia tai pahoinpitelyä.
Olisi mielenkiintosta tietää, millanen ihminen kuvittelee että lapsi on perheessä yhtäläinen päätöksentekijä ja auktoriteetti kuin vanhempi. Huhhei.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt sellaisia keskusteluja, mutta tämän avauksen perusteella veikkaan, että onnistuit ilmaisemaan asian niin kuin olisit kilpailutilanteessa lapsen kanssa.
Hohhoijaaa.
Mitä arkisempi normaali asia, sen enemmän se tuntuu olevan marginaaliryhmille kauhistus.
"Miten ihmeessä äiti voisi olla lapsen pomo, lapsen kanssahan pitää keskustella ja sanoittaa sen tunteet".. ja muuta lässytiläätä. Todellisuudesta vieraantuminen on päivän sana.
Tuli mieleen se yksi mamma, joka halusi mennä tekemään aamupalaa mutta lapsi halusi leikkiä vielä. Joten he leikkivät.
Jotkut ihmiset onnistuvat ilmaisemaan asian niin, että syntyy mielikuva vallanhimoisesta ja yliotteesta nauttivasta vanhemmasta.
Minusta on päivänselvää, että vanhemmat viime kädessä tekee perheessä isot ja tärkeät päätökset.
Mutta jos aletaan pohtia kielenkäyttöä. Vanhempi on lapsen pomo. Pomo-sanasta monelle tulee mieleen kyykytys. Pomot kyykyttävät alaisiaan, määräilevät. (Anteeksi, pomot, mutta tällaisia mielleyhtymiä sanaan liittyy.)
Vanhempi on siis lapsensa esimies. Hmm. Määrää lapselle työolosuhteet, työtehtävät, maksaa palkkaa, käy kehitys- ja palkkakeskustelut? Ei...
Jotkut taitaa kuvitella että hierarkia on huono asia, että siinä alistetaan esim lapsia.
Jokaisessa laumassa on hierarkia, muuten se ei toimi. Se on välttämätön hengissä pysymisen kannalta.
Minäkin sanon välillä oikeita asioita väärin. On hirmu vaikea sanoa asioita oikein, kun ei ole harmainta haisuakaan, kuka sen tekstin lukee ja missä mielentilassa tms.
On hyvä tajuta, että me olemme anonyymejä täällä, eikä mikään ole henkilökohtaista, ellei ole nimeä mainittu.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset onnistuvat ilmaisemaan asian niin, että syntyy mielikuva vallanhimoisesta ja yliotteesta nauttivasta vanhemmasta.
Minusta on päivänselvää, että vanhemmat viime kädessä tekee perheessä isot ja tärkeät päätökset.
Mutta jos aletaan pohtia kielenkäyttöä. Vanhempi on lapsen pomo. Pomo-sanasta monelle tulee mieleen kyykytys. Pomot kyykyttävät alaisiaan, määräilevät. (Anteeksi, pomot, mutta tällaisia mielleyhtymiä sanaan liittyy.)
Vanhempi on siis lapsensa esimies. Hmm. Määrää lapselle työolosuhteet, työtehtävät, maksaa palkkaa, käy kehitys- ja palkkakeskustelut? Ei...
Pomo on ihan käypä sana. Tarkottaa johtajaa. Jos sanon että vanhempi on lapsensa johtaja, siitäkin joku nirppanokka vetää herneen nenään. Mikään ei kelpaa, aina on joku sinunkaltanen mielensäpahoittaja analysoimassa ja vääristelemässä yksinkertaista asiaa.
ap
Sitten on vielä tuo sana hierarkia. Vanhempi on hierarkiassa ylempänä. Kuitenkin ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia, tai se on ainakin ihanne.
Lapsi ei voi tehdä päätöksiä asiasta, jota hän ei ymmärrä. Kun hänellä ei ole edellytyksiä oikean päätöksen tekemiseen, vanhemman kuuluu tehdä se hänen puolestaan.
Mutta tapahtuuko se siksi, että vanhempi on ylempänä hierarkiassa.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin sanon välillä oikeita asioita väärin. On hirmu vaikea sanoa asioita oikein, kun ei ole harmainta haisuakaan, kuka sen tekstin lukee ja missä mielentilassa tms.
On hyvä tajuta, että me olemme anonyymejä täällä, eikä mikään ole henkilökohtaista, ellei ole nimeä mainittu.
Mikä on nyt väärin sanottu. Noinhan se on, vanhempi on hierarkiassa lasta ylempänä ja lapsen "pomo".
En mä loukkaannu, mutta mä en vaan käsitteellistä perheenjäsenten välisiä suhteita noin. Älä sinäkään hermostu siitä, että sinun ajattelutapasi ei ole absoluuttinen totuus.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut taitaa kuvitella että hierarkia on huono asia, että siinä alistetaan esim lapsia.
Jokaisessa laumassa on hierarkia, muuten se ei toimi. Se on välttämätön hengissä pysymisen kannalta.
Juuri näin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset onnistuvat ilmaisemaan asian niin, että syntyy mielikuva vallanhimoisesta ja yliotteesta nauttivasta vanhemmasta.
Minusta on päivänselvää, että vanhemmat viime kädessä tekee perheessä isot ja tärkeät päätökset.
Mutta jos aletaan pohtia kielenkäyttöä. Vanhempi on lapsen pomo. Pomo-sanasta monelle tulee mieleen kyykytys. Pomot kyykyttävät alaisiaan, määräilevät. (Anteeksi, pomot, mutta tällaisia mielleyhtymiä sanaan liittyy.)
Vanhempi on siis lapsensa esimies. Hmm. Määrää lapselle työolosuhteet, työtehtävät, maksaa palkkaa, käy kehitys- ja palkkakeskustelut? Ei...
Pomo on ihan käypä sana. Tarkottaa johtajaa. Jos sanon että vanhempi on lapsensa johtaja, siitäkin joku nirppanokka vetää herneen nenään. Mikään ei kelpaa, aina on joku sinunkaltanen mielensäpahoittaja analysoimassa ja vääristelemässä yksinkertaista asiaa.
ap
Myönnän, etten pidä auktoriteettiuskosta. Minusta asioiden pohtiminen on tervettä.
Jos jollakulla tulee pomo -sanasta mieleen vain kyykyttäminen, se on valitettavaa, koska itse olen kohdannut pääasiassa hyvin keskustelevia ja koko ajan yhteistyökykyisiä pomoja.
Mielenkiinnosta, ap: jos aikuiselle ihmiselle on määrätty edunvalvoja, niin onko tämä edunvalvoja ko. aikuisen pomo ja hierarkiassa ylempänä?
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä tuo sana hierarkia. Vanhempi on hierarkiassa ylempänä. Kuitenkin ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia, tai se on ainakin ihanne.
Lapsi ei voi tehdä päätöksiä asiasta, jota hän ei ymmärrä. Kun hänellä ei ole edellytyksiä oikean päätöksen tekemiseen, vanhemman kuuluu tehdä se hänen puolestaan.
Mutta tapahtuuko se siksi, että vanhempi on ylempänä hierarkiassa.
Hierarkia ihmisperheessä ei sulje pois tasa-arvoa, jokaisella ihmisellä on toki sama ihmisarvo.
Se tarkottaa paikkaa laumassa. Kuka määrää, kuka seuraa. Vanhempi tietysti määrää.
Lapsille ei saisi opettaa käytöstapoja, ei edes toisten huomioonottamista, lapsista tehdään itsekkäitä minä, vain minä aikuisia.
Vanhempi on vanhempi. Pomo on eri asia. Se vanhemmuus implikoi perusteltua hierarkiaa ihan itsessään, turha sitä on saastuttaa kielenkäytöllä, joka ei siihen tilanteeseen kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempi on vanhempi. Pomo on eri asia. Se vanhemmuus implikoi perusteltua hierarkiaa ihan itsessään, turha sitä on saastuttaa kielenkäytöllä, joka ei siihen tilanteeseen kuulu.
Niin minä taas mieleni pahoitin.
Mitähän lapset vastaisivat, varmaan löytyy ihmeen paljon luontaista ymmärrystä asiasta. Rajojen vetäminen tui turvallisuutta ja tukee kasvua, jopa lapsi itse tuntee sen luuytimissään.
En ole nähnyt sellaisia keskusteluja, mutta tämän avauksen perusteella veikkaan, että onnistuit ilmaisemaan asian niin kuin olisit kilpailutilanteessa lapsen kanssa.