Ruotsissa yleistyneet ”hemmasittare”-nuoret. Eli eivät vaan mene kouluun.

Onhan näitä. Lue vaikka ulinalaudan hikikomeroa.

Lapset kasvatetaan "väärin" ja väärään kulttuuriin.

Miksi niiden pitäisi alistua porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen?

Eikös suomessako ole syrjäytyneitä nuoria? Monella näistä taustalla ADHD,ADD tai autismia.

Eivät oikeen pärjää tässä yhteiskunnassa.Koulujen ilmapiirikin muuttunut paljon raaemmaksi. Asun ruotsissa.

Onhan niitä jo paljon. Nykymallinen koulu murentaa monien mielenterveyden, seurauksena syrjäytyminen ennen pääsyä työelämään.

hikimori loveless, akoi joskus 20v sitten japanissa ja siitä sitten levinny kehittyneeseen maailmaan. helposti suomessa joku kymmenesosa tai kaksikin kymmenesosaa nuorista ovat jo vetäytyneet täysin yhteiskunnasta ja kaikesta sosiaalisesta elämästä. Ei töitä, ei opiskelua, ei ihmissuhteita. Lähimmälle perheelle vastataan edelleen jos puhutellaan mutta noin muuten niin ovat erakoituneet.

Oma lapsi oli poissa koulusta vuoden. Ei pystynyt menemään koulussa tapahtuneen väkivaltaepisodin takia. Masentui trauman takia. Edelleen käy terapiassa ja koulussa käynti on edelleen vaikeaa.

Itseä pelotti mennä kouluun nuorena, koska koin paljon koulukiusaamista. Ylä-asteen viimeisenä vuonna en enää ollut kiusattu, mutta silti pelkäsin koulua.

Se tunne jatkui myös koko amiksen ajan, en esimerkiksi käynyt kertaakaan syömässä koko ammattikoulun aikana. Kyllä mullakin oli lähes joka aamu fiilis, etten halua mennä sinne, kun jo pelkkä ajatus sai inhottavan tunteen vatsan pohjaan ja sydänkin hakkasi koko ajan ja pelotti. Kävin sen kuitenkin loppuun. Muita kouluja en aio käydä ikinä. Työelämässä en ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös suomessako ole syrjäytyneitä nuoria? Monella näistä taustalla ADHD,ADD tai autismia.

Eivät oikeen pärjää tässä yhteiskunnassa.Koulujen ilmapiirikin muuttunut paljon raaemmaksi. Asun ruotsissa.

Jatkan vielä,kiltit, ujot pohjoismaalaiset tulevat kiusatuksi tämän päivän ruotsalaisissa monikulttuurisissa kouluissa.

Näin kävi lapselleni. T. 8

Jättimäiset koulut, ei enää omia luokkia, avokonttorimaiset tilat. Keskity siinä sitten, jos olet herkempi kuin muut.

Mä olen jossain määrin tollainen, mutta olen aikuinen, eikä mitään diagnooseja ole. Lapsena ja teininä olin innokas koululainen, sosiaalinen elämä vilkas, valoisa tulevaisuus edessä jne. Aikuiseksi tultuani olen tippunut työelämästä ja alkanut muutenkin ns. kääntyä sisäänpäin. Ongelma oli alunperin se, etten saanut mielekästä työtä. Enää en kykene tekemään satunnaisiakaan työkeikkoja paikoissa, jotka kymmenen vuotta sitten olisivat olleet mielekkäitä, iskee liian kova ahdistus pelkästä ajatuksestakin. Joskus kun olen kuitenkin kokeillut mennä ja onnistunutkin, olen kuormittunut työympäristöstä ja työnteosta niin kovin, että olen maannut seuraavan viikon neljän seinän sisällä vastaamatta edes puheluihin ja viesteihin.

Eihän tuo mikään tavaton ilmiö ole. Kertoo lähinnä tästä ajasta. Miksi edes yrittää jos toivoa ei ole esim työllistyä? Kaikki ei myöskään sovellu siihen eskari-peruskoulu-amis/lukio-amk/yliopisto-putkeen, eikä se automaattisesti tarkoita syrjäytymistä.

Nuoret on paljon fiksumpiakin ja he varmaan kokevat etteivät halua olla osa yhteiskuntaa jolla ei ole enää mitään tarjottavaa.

Samoin miun pikkuveli ei pystyny käymään koulussa. Nyt aikuisena yrittää käydä peruskoulua loppuun.

voi kuulkaa kyllä niitä on Suomessakin. t. nuorten ja psykiatrian parissa töissä

Kiusaaminen.

Ne on niitä "skoltrötta" teinejä. 

Voi jestas mitä kanelipullamössöä! Ja vanhemmat tietysti oikein kannustaa , eikä mitään vaadita, jos se ei olekaan kivaa. Mitenköhän nämä äänistä ahdistujat aikovat selvitä aikuisina?

On näitä meilläkin. Taustalta ei välttämättä löydy kiusaamista tai mitään koulusta varsinaisesti johtuvaa syytä. Kotiin voi jäädä, eikä siitä seuraa nykyään mitään sen ihmeellisempää. Kun nuori on ollut kotona tarpeeksi pitkään, nousee kynnys kouluun lähtemisessä ylivoimaiseksi.

Nykyisin ei ole enää mitään matalan kynnyksen paikkoja paitsi ehkä kauppakeskukset ja kirjasto. Minne nuori menee tai edes vanhempi? Nykyisin kaikki maksaa ja kaikkeen on sitouduttava pitkiksi ajoiksi. Miten joku ujo tai köyhä viitsii kokeilla mitään mikä tapahtuu ryhmässä kun heti eteen laitetaan monen sadan euron maksut? Tai mieleiseen koulutukseen ei millään pääse, koska joko sinne on niin kovat pääsyvaatimukset, hinnat tai pitäisi muuttaa pitkien matkojen päähän kotipaikkakunnasta.

Sitten nämä muut vaatimukset. Nyt pitäisi muka alkaa videoida itseään johonkin työhakemukseen? Kuinka moni jo ihan periaatteessa jättää pelkästää sen takia hakematta.

Iltaelämä? Mitä iltaelämää Suomessa on ihmisille tarjolla, jos et juo tai sinulla on vähän rahaa? Varsinkin jos asut kaukana Helsingistä. Mitä näille nuorille tarjotaan tekemiseksi? murtomaa hiihtoa ja marjastamista. Niin ja voihan sitä aina pyöräillä?

Ei ihme, että moni eristäytyy kotiinsa, koska mitä tuolla ulkona enää on? Ilmaistöitä inhottavilla ja sinua halveksivilla työkavereilla.

Kaikki koulutukset pitäisi tehdä vapaiksi niin, että jokainen halukas voi opiskella juuri mitä alaa haluaa. Museoihin ja urheilukeskuksiin pakolliset määrätyn mittaiset ilmaiset sisäänpääsyajat. Vaikka joka toinen sunnuntai tms. Joukkoliikenne halvemmaksi vaikka sitten sillä ettei kalusto ole niin hienoa ja uutta.

Kotiin jäädään kun vanhemmat ei kykene rajoittamaan pelaamista. Näitä pelaajapoikia on kodeissa todella paljon. Yöt hakataan pelikonetta, niin aamulla ei herätä kouluun. t: sossu