Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusaamisesta: Mistä syystä sinua kiusattiin?
11.01.2019 |
Ja onko kiusaaminen jättänyt jälkiä myöhempään elämääsi?
Itse olen yli 6-kymppinen nainen ja minua kiusattiin sen takia, että asuin mummon ja papan kanssa. Isä ja äiti erosivat ja 50-luvulla avioero ei ollut kovin tavallista. Muistan, että opettajakin vähätteli minua, kunnes pääsin ylemmille peruskoulun luokille ja pärjäsin hyvin.
Kiusaaminen jätti sillä tavalla jälkensä, että olen vähätellyt itseäni koko elämäni enkä hyvästä koulumenestyksestä huolimatta hakeutunut vaikkapa yliopistoon. Olen ajelehtinut koko elämäni pätkätöissä ja nykyään tunnen saavuttaneeni jotain, kun molemmat lapseni opiskelivat hyviin ammatteihin.
Pohjaltakin voi nousta! 😊
Kommentit (98)
Osasin kiusaajieni mielestä liian hyvin joitain aineita. Jouduin vielä lukiossakin jättää vastaamatta koekysymyksiin jne vaikka olisin osannut koska halusin suojella itseäni kiusaamiselta.
Ylioppilaaksi päästyäni muutin pois takahikiältä ja aloin opiskella sitä, mitä halusin. Onneksi muut opiskelijat olivat samanhenkistä porukkaa ja ketään ei kiusattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä syystä, että kiusaajilla oli päässä vikaa.
Olin kuulemma homon näköinen.
Peruskoulusta on jo 30 vuotta, silti omakuva ja itsetunto eivät ole kovin korkealla ja yhä vältän äänekkäitä väkijoukkoja, juopuneita ja yleensäkin iltaisin ulkoilua.
Se kiusaaminenhan ei rajoittunut pelkästään kouluun vaan turpaan saattoi tulla missä vain. Pahimmillaan omalla kotiovella kun menin ovikellon soidessa avaamaan oven ja siellä olikin muutama kiusaaja.
Köyhä, ruma, rumat kirppisvaatteet. Lisäksi ujo hissukka joka ei uskaltanut sanoa vastaan. Kyllähän se koko peruskoulun kestänyt kiusaaminen jätti jälkensä, olin pitkään masentunut ja kammosin sosiaalisia tilanteita. Vasta nyt aikuisempana on alkanut helpottaa ja elän ihan hyvää elämää, vaikka välillä menneisyyden haamut nostavat päätään.
- olin luokan lyhyin
- olin hieman pyöreä (nyt aikuisena täysin normaalipainoinen)
- olin liian hyvä koulussa
- yläasteella kiusattiin sen takia, että käytin käsilaukkua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silmistä ja laihuudesta. Myöhemmin olan saanut ainoastaan kehuja kissamaisista vihreistä silmistäni ja hoikka olen edelleen, kolmekymppisenäkin.
Muistan ajatelleeni että oikea syy oli maalta muutto ja erilaisuuteni, ehkä myös kateellisuus, enkä ottanut haukkuja itseeni. Mutta silti se syrjintä jätti jäljet itsetuntoon. Minua kiusattiin 4lk - 9lk asti.
Kasvoin yhdessä kesässä kauniiksi nuoreksi naiseksi. Sain kuulla olevani h.*.*.*.a. Jankutusta kesti lukion toiselle saakka. Suhtautuminen ikätovereihin ei ole palautunut normaaliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella se, että mUlla oli isot rinnat. Mua puristeltiin kipeästi ja huudeltiin ym.
Yläasteella mun pituus (alle 160cm) oli kiusaamisen aihe ja tyylissä vikaa. Eivät kiusanneet kauaa kun laitoin hanttiin. Yläaste ikäisillä suosituksi pääseminen/kiusatuksi tuleminen ei vaadi mun kokemuksen mukaan mitään järkevää syytä. Vähän tuntui olevan tuuripeliä ja luonteen lujuutta lisäksi vaati.. päädyin kiusatusta suosituksi, mutta jälkensä kiusaaminen jätti. Edelleen hyvin epävarma itsestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vähän "hidas" pienenä lapsena saadun aivovamman vuoksi. Siis pärjään normaalielämässä ja olen työelämässäkin hyvin, mutta minulla menee hieman normaalia kauemmin joidenkin asioiden tekemiseen ja ajattelemiseen ja näin. Varmaan kaikkein eniten kuulemani lause elämässäni on "*ittu sä oot tyhmä!" Vaikka tyhmyyden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Kiusaaminen alkoi ala-asteella ja jatkuu vielä työelämässäkin. Onhan se turhauttavaa, mutta en enää anna mennä ihon alle. En voi tilalleni mitään, eikä se näy päälle päin. Monikaan ei siitä tiedä, koska se ei ole niitä ensimmäisiä asioita, joista ihmisille kerron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yläasteella lievää kiusaamista ja porukoista ulos jättämistä, syynä se, että olin lapsellinen ja ihan lapsen näköinen koko yläasteen ajan, kiltti ja erittäin hyvä koulussa.
Olin eka jolle kasvoi rinnat. Luokan "queen bitch" piti sitten huolen siitä ettei mulla ollut enää kavereita. Oli tosi veemäistä aikaa mulle ja tottakai niitä muistoja vieläkin kantaa. Oli aika hirveet ala-asteen vikat vuodet. Yläasteelle menin onneks eri paikkakunnalle kun muutettiin ja siellä sainkin taas kavereita. Siis kateuttahan toi niin selvästi oli mut ei sitä lapsena ymmärtänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin muita pidempi, poikkeuksellisen sinisilmäinen ja minulla oli paksut vaaleat hiukset. Saman koulun tyttöjen mielestä se oli syy kiusata.
Vierailija kirjoitti:
Olin kuulemma homon näköinen.
Peruskoulusta on jo 30 vuotta, silti omakuva ja itsetunto eivät ole kovin korkealla ja yhä vältän äänekkäitä väkijoukkoja, juopuneita ja yleensäkin iltaisin ulkoilua.
Se kiusaaminenhan ei rajoittunut pelkästään kouluun vaan turpaan saattoi tulla missä vain. Pahimmillaan omalla kotiovella kun menin ovikellon soidessa avaamaan oven ja siellä olikin muutama kiusaaja.
Kamala! Kotonakaan ei saa olla rauhassa. 😲
Minua kiusasi tyttö joka oli itse kaikessa vähän huonompi kuin minä. Hän puhui selän takana pahaa ja sai toiset hyljeksimään minua. Oli tosi inhottavaa olla yksin välitunnit etenkin kun en tiennyt miksi.
Tyttö oli muutenkin vähän häiriintynyt persoona ja ei sitä silloin lapsena voinut mitenkään käsittää. Lähinnä sitä oli vain pöyristynyt ja hämillään toisen häikäilemättömyyden ja julmuuden edessä.
Jos tuo tyttö olisi laittanut kaiken sen energian itsensä kehittämiseen, minkä tuhlasi minun tuhoamiseeni, hän voisi olla maailman menestynein ihminen.
No eipä ole. Nyt yhteiskunnalle tuli kulueriä, kun hän sai minutkin vedettyä paskaan ja tuhottua.
Tai ei täysin tuhottua, lopullisesti, mutta paljon pilattua elämästäni.
Minulla ei ollut isää, äitinikään ei kertonut koskaan edes isäni nimeä minulle. Se oli 1930-luvulla suuri häpeä. Minulle huudeltiin ja sanottiin, oletko samanlainen kuin äitisi; annatko kaikille?
Minusta tuli arka ja vieläkin vetäydyn riitatilanteessa, ja vieläkin itkettää se, etten tiennyt isästäni mitään.
Olin arempi kuin muut eikä minulla ollut sisaruksia puolustamassa minua. Kiusaajan (joka oli siis poika, itse olen tyttö) mielestä olin ruma ja lihava. Kiusaaminen oli niin henkistä kuin fyysistä, tulin useaan otteeseen lyödyksi ja potkituksi. Kiusaaminen on jättänyt jälkensä, jos joku sanoo minua kauniiksi pidän sitä lähinnä kettuiluna ja en osaa olla parisuhteessa, kaikki suhteet ovat menneet pieleen.
Ei mistään järkevästä syystä. Pääasiallinen kiusaajani oli yksi hieman ylipainoinen tyttö, joka oli löytänyt minusta jonkun "vielä rumemman" ja purki sitten minuun omaa aggressiotaan. Pahin kiusaamiskokemus oli se kun ollessani suihkussa liikuntatunnin jälkeen kaikki vaatteni ja pyyhkeeni heitettiin käytävään.
Pisamat, rumuus, tissittömyys ja se että olin ”erolapsi” eli vanhempani olivat eronneet. Miten vaikutti? Tällä hetkellä 30 v, vaikea masennus, sos tilanteiden pelko, erakko, ikisinkku.