Työnantaja aiheutti karenssin
Eli tilanne on se, että päätin aloittaa Henkilökohtaisen avustajan työt. Avustettava vaikutti tervepäiseltä ja mukavalta. Päätin ottaa työn vastaan ja olin erittäin onnellinen, olihan tämä kokopäiväinen ja säännöllinen työ.
Aloittaessani sain tietää, että edeltäjäni oli ehtinyt työskennellä vain reilun kuukauden ajan, kunnes sai lähdöt.
Hyvä vaikutelmani avustettavasta alkoi murenemaan muutaman viikon kuluttua, tiuskimista ja huonotuulisuutta alkoi olla lähes päivittäin. Sain kuulla eräänä päivänä tiuskaisun ivalliseen äänensävyyn "sinähän teet just niinkun minä sanon". Ja näin toiminkin koko työsuhteeni ajan, pyrin tekemään asiat niin hyvin, ettei mistään voisi huonoa palautetta tulla. Tuo ilkeästi sanottu lause sai aikaan sen, että halusin aina kysyä ja varmistaa mitä päivän aikana tekisin, en halunnut tehdä mitään omin päin koska minunhan haluttiin toimivan juuri niinkuin hän sanoo.
Muutama kuukausi vierähti ja huonotuulisuutta/tiuskimista oli jatkuvasti. En koskaan sanonut mitään vastaan vaan hammasta purren nielin kaiken ja yritin edelleen olla hyvä työntekijä.
Koeaikaani alkoi olla jäljellä muutama viikko, avustettavan käytös alkoi olla todella outoa. Avustettava ei puhunut juuri mitään kahteen viimeiseen viikkoon, ajattelin sen johtuvan etenevästä sairaudesta.
Itse yritin joka päivä, kahdeksan tunnin ajan olla vain se hyvä työntekijä. Vaikka sisälläni oli hirveä ahdistus tilanteesta, ja iso ihmetys avustettavan käytöksestä. Nuo viimeiset viikot oli painajaismaisia!
En saanut mitään ohjeistusta siitä, mitä tekisin työpäiväni ajan.
Kysyin tietenkin aina että pesisinkö tänään pyykkiä, tai imuroisinko kun roskaa oli kertynyt lattioille. En koskaan saanut palautetta siitä, että tekisin jotain väärin.
Selailin eräänä päivänä työvoimatoimiston avoimia työpaikkoja, huomasin että minun tilalleni ollaan jo etsimässä uutta työntekijää... kysyin tietenkin asiasta, ja sain vastauksen "katson mitä voin tilallesi saada".
Tästä muutamia päiviä eteenpäin sain kuulla aamuhoitojen aikana, ettei minun tarvitse tulla töihin seuraavana päivänä koska tilalleni oltiin jo löydetty toinen työntekijä.
Työsuhdepurun syyksi sain kysyessäni sen, että kyselin liikaa työtehtävistä ja että minun olisi pitänyt olla oma-aloitteisempi!
Tässä vaiheessa alkoi v#tuttamaan jo niin paljon, että sanoin etten tee viimeistä työpäivääni loppuun vaan lähden samantien.
Ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi.
Nyt viikkojen päästä tapahtuneesta sain työvoimatoimistosta päätöksen, etten ole oikeutettu työttömyysturvaan. Koska avustettava on ilmoittanut syyksi että työsuhdepurku oli minun vikani, en ollut kuunnellut ja noudattanut ohjeistusta työpaikalla, ja olin laiminlyönyt työtehtäviä!
Laitoin työvoimatoimistoon oman kantani asiasta, ei mitään hyötyä.
Sairas, elämästään katkera & surullinen ihminen sai kai jotain iloa elämäänsä tällä tempulla.
En voi tehdä mitään muuttaakseni tilannetta, työvoimatoimistolle työnantajan (avustettavan) sana on totuus.
En voi suositella kenellekkään avustajan työtä, sillä ei saa kuin oman elämänsä hetkeksi rikki ja solmuun.
Itse sain tästä työpaikasta kuukausien ajan henkistä painetta, ja huonoa kohtelua. Ja sen päälle vielä potkut ja työvoimatoimiston karenssin.
Kommentit (54)
Valehtelet tai olet kopioinut tämän jostain.
Olen kuullut vastaavia tarinoita useinkin. Kärsimys ei todellakaan jalosta ihmistä, päinvastoin.
Aloittaessani sain tietää...lopetin lukemisen tähän. Eli et ottanut asioista selvää riittävän kattavasti ennen työn aloittamista ja voit syyttää vain itseäsi.
Hän olisi kaivanut äidin joka laittaa ruotuun.
Älkää nyt stana enää potkiko maassa makaavaa! Tuo on varmasti tapahtunut, mulle kävi ihan vastaavanlainen tapaus muutama vuosi sitten.
Tuleeko tuollaisesta nyt aikuisten oikeasti karenssia? Oletko keskustellut asiasta työvoimaviranomaisten kanssa? Ainakin ennen vanhaa oli selvää että joistakin työpaikoista ei saanut karenssia, koska TE-täditkin tiesivät että niissä on sietämätöntä olla töissä.
Nykyisin voi tietysti olla toisin ja karenssia hakemalla haetaan, sehän sieventää tilastoja ja säästää rahaa.
Muistakaa äänestää Sipilää.
Olen kuullut paljon samanlaisia tarinoita, avustettavat purkavat sen katkeruutensa avustajiin. Tuolle pitäisi tehdä jotakin, tai jonakin päivänä vain kuolevat pois, kun kukaan ei enää suostu heitä avustamaan, edes perheenjäsenet.
En tiedä lohduttaako aloittajaa, mutta ko työnantaja on ihan samanlainen riivinrauta seuraavalle "uhrille". Ei pääse tiikeri raidoistaan.
Tuollainen ilkimys kun on päässyt vallankäytön makuun ei siitä ilosta helposti luovu.
Laitoin oman selvityksen työkkäriin asiasta, se sivuutettiin täysin. Avustettava on työnantajan asemassa, ja työntekijä altavastaavana. Taitaa mennä asiat kokoajan huonompaan suuntaan työntekijöiden osalta.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä lohduttaako aloittajaa, mutta ko työnantaja on ihan samanlainen riivinrauta seuraavalle "uhrille". Ei pääse tiikeri raidoistaan.
Tuollainen ilkimys kun on päässyt vallankäytön makuun ei siitä ilosta helposti luovu.
Sääliksi käy tulevia uhreja.. :/
Kannattaa varoa niitä henkkaria hakevia, joilla on jatkuvasti paikka auki työkkärissä, älkää missään nimessä lähtekö niihin.
Tuollaista valitettavasti tapahtuu. Irtisanomispaperissa on irtisanomisen syyt, ja siihen paperiinhan työnantaja voi kirjoittaa mitä vaan. Molempia osapuolia ehkä kuullaan, mutta työnantajaa uskotaan enemmän.
Minäkin sain epäreilusti kolme viikkoa karenssia. Ei tosin työpaikkaakaan jäänyt ikävä.
En vaan ymmärrä. Jos työnantaja on purkanut työsuhteen koska olet ”työhön sopimaton” ja sinulla ei ole töitä sen vuoksi niin miten voi tulla karenssi. Sama kun hakisin joksikin toimariksi, jostain mielen häiriöstä pääsisin puhujanlahjoillani ja työn aikana selviäisi että en ollutkaan työhön soveltuva. Ei kai se että jonkun työn saa tarkoita sitä että on siihen soveltuva, siksihän se koeaika on ja sitä purku-uhan ei voi estää vaikka päällään seisoisi jos työnantaja haluaa sen tehdä. Tuohan on suoranainen ansa jos noin on. Onko tämä oikeasti nykypäivää?
Vierailija kirjoitti:
Aloittaessani sain tietää...lopetin lukemisen tähän. Eli et ottanut asioista selvää riittävän kattavasti ennen työn aloittamista ja voit syyttää vain itseäsi.
Eipä tuollaisista asioista kerrota, eikä välttämättä vastata vaikka kysyisi.
Olen tuntenut erittäin v-mäisen vammaisen ihmisen (en onneksi ollut työsuhteessa häneen), joten en myöskään usko, että kärsimys kaikkia jalostaa.
Maksaako avustettava itse hoitonsa? Jos ei maksa, niin joku väliintuleva osapuoli pitäisi koko hommassa olla, joka valvoo, että oikeus ja kohtuus toteutuvat ja ettei asiakas pääse tyrannisoimaan hoitajaansa. Ihan samoja juttuja kuullut tältä alalta, eli hoidokit käyttävät hyväkseen hoitajiaan, ovat ilkeitä ja niuhoja ja mielellään hankaloittavat muiden elämää kostoksi siitä, että eivät itse selviä yksin.
Kai tuosta voi tehdä jonkun valituksen? Dokumentoi samalla vaikka miten se paikka on auki toistuvasti. Ihan kamalaa että tuollaiset ihmiset pilaa kaikkien avustajaa tarvitsevien maineen.
Surullista.
Nämä avustamisjutut ovat vaikeita puolin ja toisin.
Moni avustettava kokee ongelmaksi sen, että joutuu olemaan työnantaja avustettavalle.
Samalla tämä aiheuttaa avustajille ongelmia.
Aika älytöntä, jos tuosta karenssin saa. Eikös potkut saadessa ilman omaa syytä pitäisi karenssilta välttyä kaiken järjen mukaan?
Ja noista töistä, ihan normaalia lähihoitajille. Kyllä se tietynlaista ihmistä vaatii, että sitä jaksaa.
Olin pitkään töissä mt- ja päihdepuolen hoitokodissa. Asiakkaat haukkuivat ihan lyttyyn, löivät, potkivat, raapivat ym, etkä saanut sanoa tai tehdä mitään. Muuta kuin tyylillä "soo, soo".
Pitää vain ymmärtää kyseessä olevan sairas henkilö, ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sama omaisten kohdalla, jotka yleensä pitävät sinua samanlaisena pskasankona.
Paljon se työ antaa, mutta paljon myös ottaa.
Niinhän se menee, oli syy mikä tahansa, jos itse irtisanoutuu.
:/