Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Unelmat muuttuneet, tuntuu vaikealta sopeutua

Vierailija
01.01.2019 |

Lyhyesti sanottuna, olen ehkä vaan vanhentunut ihan tavallisen kaavan mukaan.
Luulin haluavani aktiivisen ja stimuloivan sosiaalisen elämän. Nyt mulla onkin pitkän aikaa ollut halu päästä maaseudulle, luonnon läheisyyteen ja kauas naapureista.
Nauttisin siitä laajasta reviiristä, puhtaasta ja raa'asta ilmasta. Pitäisin siitä, että ulos tulisi lähdettyä laittamatta itseä ja ilman mitään miettimistä, kun ei siellä kuitenkaan kukaan näe. Olisi miellyttävää kuunnella puiden huminaa ympärillä ja katsella pimeitä iltoja ja valoisia aamuja.
Tiedän, millaista maaseudulla asuminen on, myös ne huonot puolet. Koettaisin valita sellaisen talon, joka on aika pieni, mahdollisimman helppohoitoinen ja ei vaatisi toivottavasti paljon remontteja.
Vaikealta tuntuu se identiteetin muuttuminen. Miksi olen pitkään luullut, että haluan pinnallista ja aktiivista elämää? Olinko silloin jotenkin ei-oma itseni vai jossain tietyssä vaiheessa? Mitä jos tämä nykyinenkin on vaihe ja oikeasti tylsistyn kuoliaaksi maaseudulla yksinäisyydessä?
En olisi ikinä uskonut, että tällainen keski-ikäistyminen koskisi itseä. Olen hymähdellyt kavereille, jotka viettävät aikaa enää puolisonsa kanssa ja hoitelevat innoissaan vapaa-ajalla kukkaistutuksia ja pesevät ikkunoita ynnä muuta tylsää.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maallakin voi olla pinnallisia ihmisiä.

Eihän sitä edes tarvitse ajatella mitään koska on netti.

Samantekevää missä asuu nykyaikana.

Vierailija
2/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä kaupungissakin voi mennä itsekseen laittautumatta ulos. Totta kyllä että varsinaista luonnon rauhaa täällä on enää vaikea löytää, mutta pikku läimäreinä kuitenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elämä on täynnä eri vaiheita. Onneksi! Ei kaikkea tarvitse päättää nuorena.

Vierailija
4/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Maaseutuakin on monenmoista. Tarkoitatko aloittaja, että esimerkiksi ruokakauppa on kävelymatkan päässä, pyöräilymatkan päässä, automatkan päässä, jonkin erikseen järjestettävän kyydin l. julkisen liikenteen päässä?

Vierailija
5/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen metsänreunasta sivistyksen pariin muuttanut.

Vanhemmiten naiset jäävät yksin ja kaipaavat seuraa ja aktiviteetteja.

Ei kiitos metsäläisyydelle täältä..

Vierailija
6/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maaseutuakin on monenmoista. Tarkoitatko aloittaja, että esimerkiksi ruokakauppa on kävelymatkan päässä, pyöräilymatkan päässä, automatkan päässä, jonkin erikseen järjestettävän kyydin l. julkisen liikenteen päässä?

Automatkan päässä.

Asun nyt pienessä kaupungissa. Viime kuussa olen käynyt kaupassa, terveyskeskuksessa, apteekissa ja sairaalassa joko kävellen tai bussilla. En periaatteessa tarvitse kaupungista esim. baareja tai taidenäyttelyjä tai elokuvateattereita. Palvelujen lähellä asumisesta maksan varmaan saman verran kuin kaukana asuminen + auton pito maksaisi. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaupungissakin voi mennä itsekseen laittautumatta ulos. Totta kyllä että varsinaista luonnon rauhaa täällä on enää vaikea löytää, mutta pikku läimäreinä kuitenkin.

Voi, mutta mä törmään aina silloin johonkuhun tuttuun ja toivon, että olisin siistiytynyt enemmän. En halua mainetta, että kuljen usein homssuisena.

Vierailija
8/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun maaseudulla jo, mutta haaveilen silti vielä alkeellisemmasta asumisesta. Olen toki onnellinen nykyisestä, melko uudesta ok-talostani, mutta haaveissa on omavaraisempi elämä. Pieni hirsimökki puulämmityksellä, ulkohuussi, kotieläimiä, kasvimaa, polttopuut omasta metsästä. Tiedän mitä nämä kaikki vaativat, ei ole romantisoitua kuvitelmaa niistä. Ymmärrän kyllä ihmisiä jotka haluavat oravanpyörästä pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asun maaseudulla jo, mutta haaveilen silti vielä alkeellisemmasta asumisesta. Olen toki onnellinen nykyisestä, melko uudesta ok-talostani, mutta haaveissa on omavaraisempi elämä. Pieni hirsimökki puulämmityksellä, ulkohuussi, kotieläimiä, kasvimaa, polttopuut omasta metsästä. Tiedän mitä nämä kaikki vaativat, ei ole romantisoitua kuvitelmaa niistä. Ymmärrän kyllä ihmisiä jotka haluavat oravanpyörästä pois.

Mä en sinänsä unelmoi, että kaikki tehtäisiin itse ja vaikeimman kautta. Tajusin vaan, että tässä kaupungissa asumisessa ei ole mulle kauheasti plussia enää. Kun se kaupassa käyminenkin olisi oikeasti helpompaa kerran viikossa ja kunnolla, ei joka toinen päivä kävellen raahaten. Ap

Vierailija
10/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En oikein saa vielä kiinni keskustelusta osallistuakseni, mutta jatkakaa ihmeessä. Tiedän että tämä aihe koskettaa minuakin.

Montakin aihepiiriä, joissa minulla on keskenään ristiriitaisia unelmia, enkä osaa valita, mitä kohti menisin. Joidenkin kohdalla epäilen, että kyseessä on vanha unelma, josta pitäisi osata irrottaa (vaikken koskaan sitä saavuttanut, ja se tuntuu luovuttamiselta). Joidenkin kohdalla en tiedä, olenko vain luovuttanut ja oikeasti pitäisi vieläkin yrittää. Joidenkin kohdalla kumpikin ääripää houkuttelee ja elämäni on tylsä välimuoto, enkä tiedä mitä oikeasti haluan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
01.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niinhän se mieli muuttuu. Monet vaihtaa miestä niin kauan kun tajuaakin rakentaneensa vääränlaisen elämän.

Vierailija
12/12 |
02.01.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En oikein saa vielä kiinni keskustelusta osallistuakseni, mutta jatkakaa ihmeessä. Tiedän että tämä aihe koskettaa minuakin.

Montakin aihepiiriä, joissa minulla on keskenään ristiriitaisia unelmia, enkä osaa valita, mitä kohti menisin. Joidenkin kohdalla epäilen, että kyseessä on vanha unelma, josta pitäisi osata irrottaa (vaikken koskaan sitä saavuttanut, ja se tuntuu luovuttamiselta). Joidenkin kohdalla en tiedä, olenko vain luovuttanut ja oikeasti pitäisi vieläkin yrittää. Joidenkin kohdalla kumpikin ääripää houkuttelee ja elämäni on tylsä välimuoto, enkä tiedä mitä oikeasti haluan.

Tätä juuri tarkoitin!

Minulla on pitkään ollut jo haaveena muuttaa pk-seudulle. On kuitenkin ollut sitä ja tätä esteenä, minka takia juttu on lykkääntynyt ihan järkevistä syistä. Nyt sitten huomaan että ajan kuluessa sekä Helsinki, maailma etta minä olemme muuttuneet, eika saavuttamaton unelma edes välttämättä ole enää voimassa. Muitakin tällaisia asioita on, joita olen ajatellut kovasti haluavani,ja sitten pinnan alla huomaamatta muuttanut mieltäni. Ap