Itsestänsä kertominen on vaikeaa
Juttelen mielelläni ja olen puheliaskin, mutta omista asioista puhuminen on vuosi vuodelta vaikeampaa.
Omista asioista vaikeneminen ei olisi mielestäni muuten kovin huono piirre, mutta samalla minulle on muodostunut vaikeaksi kertoa myöskään isommista asioista, etenkään jos ne ovat sellaisia, jota voisi tulkita itsekehuksi. Esimerkiksi paras ystäväni tuskin tietää nykyisestä autosta tai edes sitä edeltävästä autosta, eikä monikaan kaveri tiedä uusinta tutkintoani tai nykyistä työnimikettä. Ulkomaanmatkoista saatan mainita sivulauseessa puolivahingossa. Olemme muuttamassa ja tulevasta asuinpaikasta ei tiedä juuri muut kuin puoliso.
Osansa varmasti tuo nykyinen some-kulttuuri, jossa kaikkea hehkutetaan estottomasti. Sillon, kun itselle sitten tulee kohdalle hehkuttamisen arvoisia asioita niin mieleen tulevat muiden hehkuttamiset ja kehon läpäisee puistatus: haluanko todella osallistua itse tuohon samaan? Omassa lapsuudessani oli tuollaisiin asioihin liittyen tyystin toisenlainen kulttuuri. Jos tuolloin olisin (kohtuullisen hyväosaiseen perheeseen syntyneenä) kertonut ulkomaanmatkoista ja joululahjoista yhtä retostelevaan tapaan kuin nykyään tehdään niin minulla olisi tuskin ollut yhtäkään kaveria saatikka ystävää.
En tiedä oikein mistä päästä tätä pulmaa lähtisi ratkomaan.
Kommentit (39)
No mitä se muille kuulu miten elantosi hankit, missä asut tai käytkö Kanarialla?
En nyt ymmärrä miks sun pitäis kertoa itsestäs ihmisille. mitä vähemmän tietävät sen parempi.
Hanki oikeita ongelmia.
Somekulttuuri on ihan sairasta, ihmiset levittaa kaiken jossain facessa tai instassa. Mina sita mina.tata. Minaminamina..
Sepä se. En ole saanut aikaiseksi kertoa kenellekään edes uudesta miesystävästä jonka kanssa ollaan jo useampi kuukausi heilasteltu.
Kerro vaan jotain hömppää, kukaan ei jaksa pätijöitä ja vuodattajia muutenkaan. Some on itselleni viihdekeskus, ei mikään tosielämän vuotokohta.
Toisaalta ymmärrän, mutta nyt rajaat omista asioista kertomista ihan liikaakin. Mitä mieltä olet, haluaisitko kuulla jos ystäväsi on muuttamassa tai hän olisi vaikka lähdössä jollekin mielenkiintoiselle matkalle? Kehuskelu ja asioista kertominen on eri asioita. Nyt kuulostaa siltä, että avaudu kenellekään, joten onko sinulla oikeastaan muita läheisiä kuin puolisosi?
Matkustelusta vielä niin onhan se yleistynyt todella paljon parissa vuosikymmenessä. Minun lapsuudessa vain muutama kävi ulkomailla matkalla vuosittain, mutta tänä päivänä on ihan eri tilanne jos kysytään koululaisilta missä ovat käyneet.
No eipä kyllä tulisi mieleenikään raportoida uusista autoista. Useimpien ystävien kanssa tavataan sen verran harvoin, että juuri tuollaiset töihin, tutkintoihin tai seurusteluun liittyvät asiat raportoidaan, mutta en minä niitäkään erikseen lähde informoimaan, vaan niistä jutellaan sitten kun tavataan. Olen seurustellut melkein vuoden miesystäväni kanssa ja omille sisaruksillenikaan en ole asiasta kertonut. Ei se mikään salaisuus ole, mutta ei ole vain tullut kerrottua, kun harvoin tavataan eikä viime tapaamisella tullut puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
No eipä kyllä tulisi mieleenikään raportoida uusista autoista. Useimpien ystävien kanssa tavataan sen verran harvoin, että juuri tuollaiset töihin, tutkintoihin tai seurusteluun liittyvät asiat raportoidaan, mutta en minä niitäkään erikseen lähde informoimaan, vaan niistä jutellaan sitten kun tavataan. Olen seurustellut melkein vuoden miesystäväni kanssa ja omille sisaruksillenikaan en ole asiasta kertonut. Ei se mikään salaisuus ole, mutta ei ole vain tullut kerrottua, kun harvoin tavataan eikä viime tapaamisella tullut puheeksi.
Tässä ei ole kuitenkaan kyse siitä, että tapaisin näiden ystävien kanssa harvoin tai että oltaisiin muutoin harvoin yhteydessä. Auton vaihtaminen ei mielestäni kovin merkityksellinen, mutta se onko autoa ylipäänsä on jo hieman merkityksellinen.
Joskus seuraa muuten erikoisia tilanteita, kun eräskin kaveri ihmettelee, että onpa minulla hienot vaatteet ikäänkuin minulla olisi niissä viimeiset pennit kiinni. Hieman myöhemmin hän puhui, kuinka eräs X euroa vuodessa tuttu on varmasti parhaiten tienaava vanhasta tuttavaporukastani. En kehdannut mainita, että oma palkkani on huomattavasti suurempi vaan jätin hänet siihen käsitykseen, että olen suurinpiirtein pikavippiveloissa.
ap
Kyllä tuollainen asia voi muodostua ongelmaksi. Yksi kaveri on tuollainen. Ei kerro mistään asioistaan, vaikka ne liittyisivät meidän perheeseen. Kun on alkanut paljastumaan, ettei tule kertoneeksi esim. omaistensa kuolemasta tai työpaikan vaihdosta, niin luottamus on karissut aika vauhdilla. Sillä ei ole myöskään kertonut, jos on vaikka hajottanut meillä vahingossa jotain tai jättänyt meidät pulaan, kun ei pidäkään lupauksiaan. Kaikki tekemiset ovat olleet ihan ok ja ymmärrettäviä. Ongelma on vain siinä, että ei kerro, että tilanne on muuttunut tai että olemme väärässä käsityksessä.
Tällä hetkellä välimme ovat melko tulehtuneet. Ja se vaikuttaa hänen työllistymiseensä ja ihmissuhteisiinsa. Enkä yrittämisestä huolimatta osaa ymmärtää, että miksi se yksityisyyden ylitarkka vaaliminen ihan tavallisissa asioissa on niin tärkeää, että mieluummin ottaa itselleen ongelmia kuin puhuu normaalisti kuulumiset.
Tuntui hyvältä lukea tekstiä, olen samanlainen. Jotenkin niin tavoitin sen mistä kerrot. Olen pitänyt välillä tätä ominaisuuttani jopa outona, mutta en sille mitään voi. Näin on ollut lapsesta asti. En myöskään kirjoittele asioistani someen. Ikävistä asioista en tahdo puhua, koska jotenkin ajattelen kuormittavani toisia. Mukavista asioista en puhu, koska ajattelen kehuvani. Siispä kuuntelen toisia. Kotona voin olla täysin avoin. Tämä ollut ollut minulle ihan toimivaa.
Kaikista pahin tilanne: oon työhaastattelussa ja mua pyydetään kertomaan itsestäni. Kerron aina samat asiat mitä siinä työhakemuksessa olen jo kirjoittanut :D
Vierailija kirjoitti:
Tuntui hyvältä lukea tekstiä, olen samanlainen. Jotenkin niin tavoitin sen mistä kerrot. Olen pitänyt välillä tätä ominaisuuttani jopa outona, mutta en sille mitään voi. Näin on ollut lapsesta asti. En myöskään kirjoittele asioistani someen. Ikävistä asioista en tahdo puhua, koska jotenkin ajattelen kuormittavani toisia. Mukavista asioista en puhu, koska ajattelen kehuvani. Siispä kuuntelen toisia. Kotona voin olla täysin avoin. Tämä ollut ollut minulle ihan toimivaa.
Onko sinulla ystäviä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä kyllä tulisi mieleenikään raportoida uusista autoista. Useimpien ystävien kanssa tavataan sen verran harvoin, että juuri tuollaiset töihin, tutkintoihin tai seurusteluun liittyvät asiat raportoidaan, mutta en minä niitäkään erikseen lähde informoimaan, vaan niistä jutellaan sitten kun tavataan. Olen seurustellut melkein vuoden miesystäväni kanssa ja omille sisaruksillenikaan en ole asiasta kertonut. Ei se mikään salaisuus ole, mutta ei ole vain tullut kerrottua, kun harvoin tavataan eikä viime tapaamisella tullut puheeksi.
Tässä ei ole kuitenkaan kyse siitä, että tapaisin näiden ystävien kanssa harvoin tai että oltaisiin muutoin harvoin yhteydessä. Auton vaihtaminen ei mielestäni kovin merkityksellinen, mutta se onko autoa ylipäänsä on jo hieman merkityksellinen.
Joskus seuraa muuten erikoisia tilanteita, kun eräskin kaveri ihmettelee, että onpa minulla hienot vaatteet ikäänkuin minulla olisi niissä viimeiset pennit kiinni. Hieman myöhemmin hän puhui, kuinka eräs X euroa vuodessa tuttu on varmasti parhaiten tienaava vanhasta tuttavaporukastani. En kehdannut mainita, että oma palkkani on huomattavasti suurempi vaan jätin hänet siihen käsitykseen, että olen suurinpiirtein pikavippiveloissa.
ap
No ne merkitykselliset asiathan tulevat joka tapauksessa jollain tavalla esiin, jos usein tavataan. Omituiselta kuulostaa, että puhutte jostakusta poissaolevien ammateista ja tuloista, mutta ette tiedä toistenne työpaikkoja. Eikö koskaan tosiaan tule puheeksi, että "olipas liukas keli ajaa ja parkkipaikkaa oli vaikeaa löytää" tai ettekö kahvitellessa koskaan esitä kysymyksiä "mitä kuuluu" tai "mitenkäs töissä menee". Paljon useammin minä tuollaisista asioista puhun kuin joidenkin yhteisten tuttavien tuloista.
Vierailija kirjoitti:
Tuntui hyvältä lukea tekstiä, olen samanlainen. Jotenkin niin tavoitin sen mistä kerrot. Olen pitänyt välillä tätä ominaisuuttani jopa outona, mutta en sille mitään voi. Näin on ollut lapsesta asti. En myöskään kirjoittele asioistani someen. Ikävistä asioista en tahdo puhua, koska jotenkin ajattelen kuormittavani toisia. Mukavista asioista en puhu, koska ajattelen kehuvani. Siispä kuuntelen toisia. Kotona voin olla täysin avoin. Tämä ollut ollut minulle ihan toimivaa.
Sama täällä
En mäkään puhu. En lapsista, miehestä, omaisuuksista, sukulaisista, reissuista. Ja vähän kärsin siitä, koska koen olevani tylsä ja myös vähän epärehellinen koska en vedä kaikkea avoimesti esiin. Joten ymmärrän että se on sullekin ongelma. Mutta olen vain sellainen, neuvoa en osaa. Ehkä sitten kerron kun oikea kuuntelija löytyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä kyllä tulisi mieleenikään raportoida uusista autoista. Useimpien ystävien kanssa tavataan sen verran harvoin, että juuri tuollaiset töihin, tutkintoihin tai seurusteluun liittyvät asiat raportoidaan, mutta en minä niitäkään erikseen lähde informoimaan, vaan niistä jutellaan sitten kun tavataan. Olen seurustellut melkein vuoden miesystäväni kanssa ja omille sisaruksillenikaan en ole asiasta kertonut. Ei se mikään salaisuus ole, mutta ei ole vain tullut kerrottua, kun harvoin tavataan eikä viime tapaamisella tullut puheeksi.
Tässä ei ole kuitenkaan kyse siitä, että tapaisin näiden ystävien kanssa harvoin tai että oltaisiin muutoin harvoin yhteydessä. Auton vaihtaminen ei mielestäni kovin merkityksellinen, mutta se onko autoa ylipäänsä on jo hieman merkityksellinen.
Joskus seuraa muuten erikoisia tilanteita, kun eräskin kaveri ihmettelee, että onpa minulla hienot vaatteet ikäänkuin minulla olisi niissä viimeiset pennit kiinni. Hieman myöhemmin hän puhui, kuinka eräs X euroa vuodessa tuttu on varmasti parhaiten tienaava vanhasta tuttavaporukastani. En kehdannut mainita, että oma palkkani on huomattavasti suurempi vaan jätin hänet siihen käsitykseen, että olen suurinpiirtein pikavippiveloissa.
ap
No, tuo kaveri kuulostaa siltä että hänelle ei varmasti teekään mieli mitään kertoa kun tietää että se sitten "kehuskellaan" ihan hänen toimestaan muille.
Ja totta, auton vaihdon kertominen on melko vaikeaa niin että se ei kuulostaisi kehuskelulta. Ellei se sitten jotenkin sovi juuri autoista olleeseen keskusteluun.
Mutta muutto, miksi ihmeessä sitä ei voi kertoa? Todellakin haluaisin ystävänä tietää jos joku on muuttamassa. Yksi isoimmista asioista elämässä (noin niin kuin lasten syntymän, läheisten kuolemisen, häiden ym. jälkeen). Ettekö näe koskaan toistenne kotona?
Vierailija kirjoitti:
En kehdannut mainita, että oma palkkani on huomattavasti suurempi vaan jätin hänet siihen käsitykseen, että olen suurinpiirtein pikavippiveloissa.
ap
Et sinä ihan järjissäsi ole, jos pitää toiseen ääripäähän lähteä valehtelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kehdannut mainita, että oma palkkani on huomattavasti suurempi vaan jätin hänet siihen käsitykseen, että olen suurinpiirtein pikavippiveloissa.
ap
Et sinä ihan järjissäsi ole, jos pitää toiseen ääripäähän lähteä valehtelmaan.
Itse asiassa ajattelen samalla tavalla. Eli pidän noin tietoista salailua jo peräti valehteluna.
Miksi sinun tarvitsisi sanoa kellekään mitään? Olet tylsä.