Ope! Luitko uudesta Opettaja-lehdestä jutun oikeudenkäynnistä? Ahdistiko?
Mua ainakin alkoi ahdistaa ihan pirusti.
Olen itse aineeopettajana isossa ja varsin rauhattomassa yläkoulussa. Meillä tapahtuu kaikenaikaa kaikenlaista ja pelkään, koska tapahtuu jotain tuollaista.
Vähänkö tollaisessa käsittelyssä hajoaisi pää. En yhtään ihmettele, miksi niin monet kollegat hakeutuvat muihin hommiin. Lähinnä kai ihmettelen sitä, miksi ja miten monet jaksavat tehdä tätä työtä.
Kommentit (50)
eikä ole tarkoitettu koko kansalle. Lehti on opettajien ammattilehti ja ihmettelen miksi kukaan sen tänne on laittanut.
Kouluasioista on hyvä keskustella ja vanhempien olisi löydettävä itsestään se jämäkkä kasvattaja ja tehdä työnsä niin hyvin että jälkeläiset osaa käyttäytyä.
Vanhemmuus on hukassa ja nuoret oireilee monin eri tavoin.
Opettajilla pitäisi olla suuremmat valtuudet näihin häiriöoppilaisiin jotka kiusallaan tekevät kaikkea pahaa. Jos kotiolot on surkeat ei voine muuta odottaa - vanhemmat on samaa kastia näiden häirikkölastensa kanssa.
Malllioppiminen toimii niin pahassa kuin hyvässäkin.
Kameravalvonta kouluihin ja nauhat talteen niin saadaan todellinen kuva tapahtumista jos on jotain ikävää tapahtunut.
Kolmen koululaisen työtön äiti
Siihen ei koulussa puhe auta, vaan usein joudutaan käytännössä turvautumaan voimatoimiin, ihan jo muiden lasten ja omankin turvallisuuden varmistamiseksi.
On tökeröä, että tuon pahoinpitelijä-hakkaajapojan vanhemmat ovat huonon (olemattoman?) kasvatuksensa lisäksi estäneet opettajia varmistamasta muiden oppilaiden turvallisuutta moiselta teinihirviöltä.
Mutta elämä tuonkin kakaran opettaa. Viimeistään vankilassa " kavereilla" on hiukan kovemmat keinot käytössä kuin portaisiin vieminen ja selästä ohjaaminen.
Vierailija:
Mua ainakin alkoi ahdistaa ihan pirusti.Olen itse aineeopettajana isossa ja varsin rauhattomassa yläkoulussa. Meillä tapahtuu kaikenaikaa kaikenlaista ja pelkään, koska tapahtuu jotain tuollaista.
Vähänkö tollaisessa käsittelyssä hajoaisi pää. En yhtään ihmettele, miksi niin monet kollegat hakeutuvat muihin hommiin. Lähinnä kai ihmettelen sitä, miksi ja miten monet jaksavat tehdä tätä työtä.
Kuin mankelin jäljiltä
Kerran raastuvassa, kerran hovioikeudessa ja niiden päälle vielä poliisitutkinta. Raisiolainen erityisluokanopettaja Matti Schrey ei kuitenkaan kadu mitään eikä ole katkera. Mutta yhdestä asiasta hän on nyt entistäkin varmempi.
Marja Puustinen Esa Kulmala, kuvat
Tavallisena keskiviikkopäivänä Vaisaaren koulun erityisopetuksen yksikkö on niin hiljainen, että voisi luulla luokkien siirtyneen muihin maisemiin. Kurkistus erityisluokanopettaja Matti Schreyn luokkaan osoittaa kuitenkin, että 11 oppilaasta osa on syventynyt kirjoihinsa ja osa kokeisiin.
Kaikki he, samoin kuin kahden muun luokan oppilaat vanhempineen, ovat lähdössä illalla katsomaan Tali-Ihantala-elokuvaa. Nyt on vielä sovittava, kuka tulee teatteriin suoraan, kuka koulun kautta. Schrey on luvannut kuskata paikalle luokkien kummisedän, 94-vuotiaan raisiolaisen sotaveteraanin Janne Rytkölän.
Luokat pitävät kummin kanssa tiiviisti yhteyttä. Kerran viikossa he käyvät yhdessä uimahallissakin, jossa Schreyn luokan pojat pesevät saunassa aina Rytkölän selän. Entisajan elämäntapa on tullut luokalle tutuksi kummin tarinoiden kautta.
Yhteisöstä huokuu kodinomaisuus. Edes koulupäivän päättävät poikien ja opettajan halaukset eivät ole vieraskoreutta vaan päivittäinen tapa.
¿ Tärkeintä on, että jokainen lapsi tuntee olevansa täällä turvassa ja hyväksytty. Jos joskus suutun ja lyön nyrkin pöytään, teen senkin rakkaudesta. Sen tietävät sekä lapset että heidän vanhempansa, Schrey sanoo.
Hän tuntee luokkansa ja luottaa siihen niin, että väliin ei voi tulla kukaan. Juuri edellispäivänä oli koulussa ollut tiukka tilanne, josta tultiin ensimmäiseksi epäilemään hänen luokkansa poikia. Opettaja oli niin varma poikien syyttömyydestä, että selvitti asian kymmenessä minuutissa ¿ ja syylliset löytyivät yleisopetuksen luokkien puolelta.
¿ Seiskaluokkalaiset pojat olivat varastaneet kotitalousluokasta kananmunia ja heitelleet ne pitkin seiniä. Kun ensimmäiseksi keksittiin hakea syyllisiä erityisluokista, minulle oli kunnia-asia selvittää asia perin pohjin. Kerroin oppilailleni, että selvitin asian rakkaudesta heitä kohtaan. Oikeudenmukaisuuden pitää toteutua koulussa joka päivä ja kaikissa asioissa, Schrey sanoo.
Kovanahkaisen miehen unettomat yöt
Kun mies on tottunut puuttumaan vääryyksiin ja on luonteeltaan suora ja räväkkä, rapatessa on myös roiskunut. Lieventävänä asianhaarana on tuskin ollut sekään, että hänet tuntee koko Raisio: viime kunnallisvaalien ääniharava, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen ja puolueensa kunnallisjärjestön puheenjohtaja on hoitanut yhteisiä asioita aktiivisesti omalla tyylillään, joka ei aina miellytä kaikkia.
Tyyli ei miellyttänyt sitäkään oppilasta, jonka tekemisiin Schrey suorasukaisesti Vaisaaren koulun käytävällä kaksi vuotta sitten puuttui. Penkkaripäivänä poika pahoinpiteli pienempäänsä nyrkiniskuilla, kun Schrey sattui kulkemaan oman luokkansa kanssa ohi.
¿ Pienempi poika oli saanut enemmän penkkarikarkkeja, mikä oli ärsyttänyt isomman. Käskin heti hakkaajaa lopettamaan, mutta hän vain jatkoi. Otin häntä olkapäästä kiinni, ohjasin selästä työntäen koulun yläkertaan meneviin portaisiin ja sanoin tiukasti: lopeta! Pyysin poikia läheiseen luokkaan juttelemaan, mutta sain kuulla olevani saatanan homo, Schrey kuvailee tapahtumia.
Pahoinpitelijä syytti tapahtumien jälkeen Schreytä potkimisesta, lyömisestä, kuristamisesta ja luokkaan heittämisestä. Pojan äiti teki rikosilmoituksen ja asia eteni käräjäoikeuteen.
¿ En valmistautunut oikeuteen mennessäni mitenkään, koska tiesin täsmälleen, mitä olin tehnyt ja miksi. Mukanani oli juristi neuvonantajana.
Käräjäoikeus tuomitsi Schreyn 35 päiväsakkoon, koska hänen katsottiin heittäneen 14-vuotiaan pojan portaisiin ja potkaisseen tätä takamukseen. Schrey kiisti syytteen lievästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Mies sanoo olevansa kovanahkainen ja isoegoinen, mutta muutaman unettoman yön hän päätöksen kuultuaan vietti.
¿ Kun tuomio tuli, jouduin tietysti miettimään vakavasti, olenko tehnyt väärin yhteiskuntaa vastaan ja onko minulla ihan väärät arvot. Pohdin sitä paljon myös erityisluokanopettajakollegojeni Asta Lindgrenin ja Ali Alanderin kanssa. He, silloinen rehtori ja luottamusmies, olivat vaimoni ohella parhaat tukijani.
Taistelua koko ammattikunnan puolesta
Koska Schrey halusi todistaa syyttömyytensä, hän vei käräjäoikeuden päätöksen hovioikeuteen ja hankki itselleen asianajajan. Mentaalisena mankelina prosessi oli vertaansa vailla.
¿ Tuomion jälkeen olin julkisena sylkykuppina kaikkialla, missä liikuin. Sain kuulla olevani lastenhakkaaja ja rikollinen. Koskaan en vastannut syytöksiin, tuntui turhalta ryhtyä väittämään vastaan. Perhe oli lujilla, kun koko kaupunki luki lehdistä isoja otsikoita siitä, miten kaupunginhallituksen jäsen on hakannut koululaisen. Ihminen on aika avuton, kun koko yhteiskunta tuntuu hyökkäävän kimppuun, Schrey sanoo.
Oppilailleen hän kertoi tuoreeltaan tilanteesta avoimesti ja järjesti myös vanhempain-illan, jossa kävi läpi asiaa.
¿ Tunsin, että en menettänyt missään vaiheessa vanhempien luottamusta. Työrauha säilyi koko ajan.
Tosin niitäkin tahoja löytyi, jotka tarjoutuivat maksamaan hänen puolestaan ne 3 000 euron sakot, jotka käräjäoikeus hänelle määräsi. Asia olisi haluttu nopeasti pois päiväjärjestyksestä.
¿ En halunnut rahoja, halusin oikeutta. Asenteeni hovissa oli, että taistelen siellä kaikkien opettajien puolesta. Meitä ei voi kohdella näin, vaan meidän on saatava yhteiskunnalta hyväksyntä sille työlle, jota teemme kouluissa kaikkien lasten kasvattajina. Meillä on oltava oikeus puuttua niihin vääryyksiin, joita näemme ympärillämme, Schrey sanoo.
Hovioikeudessa tapahtumien kulkua kerrannut oppilas sekosi kertomuksessaan. Todistajina oli kaksi tilanteen nähnyttä Schreyn kollegaa. Oikeus totesi, että opettaja ei ollut tarkoittanut aiheuttaa oppilaalle vammoja. Keväällä 2006 hovioikeus hylkäsi syytteet.
Roskien keräämisestä uusi tutkinta
Hovioikeuden vapauttavasta päätöksestä ei kirjoitettu enää lehtiin suuria otsikoita niin kuin syytteistä. Schreyn oma olo alkoi vähitellen helpottua, vaikka noin vuoden kestänyt prosessi mieleen usein palasikin.
Tuli kesäloma ja uusi syksy, viime syksy.
Yhtenä tavallisena päivänä Schrey käveli Vaisaaren koulun aulan poikki, kun huomasi poikien painivan ja yhden heistä heittävän roskia lattialle. Painin hän sai loppumaan käskemällä, mutta roskien heittäjä ei pyynnöistä huolimatta korjannut jälkiään. Homottelut käskijä sai osakseen tälläkin kertaa.
Schrey sai paikalta karanneen pojan lopulta tulemaan opettajainhuoneeseen setvimään asiaa. Poika pyysi anteeksi ja korjasi roskat. Tuntia myöhemmin Schrey kuuli rehtorilta, että pojan vanhemmat tekevät asiasta rikosilmoituksen. Poika väitti opettajan kuristaneen häntä ja esitteli todisteeksi jälkiä kaulastaan.
Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto päätti marraskuussa jättää nostamatta asiasta syytettä. Kaulasta ei löydetty jälkiä, juttu raukesi.
¿ Vaikka tiesin toimineeni niin kuin piti, oli taas pakko kysyä Astalta ja Alilta, olenko tosiaan tehnyt jotakin väärin.
Kollega tukee
olemalla aidosti läsnä
Erityisluokanopettaja Asta Lindgren oli kuulusteltavana roskanheittotapauksesta. Hän ei epäillyt hetkeäkään, että syytteissä olisi perää. Kun tilanne tulee omassa opettajayhteisössä näin lähelle, jokainen joutuu miettimään omaa suhdettaan asiaan.
¿ On huolestuttavaa, jos tällaiset aiheettomat oikeudenkäynnit vievät opettajien aikaa ja energiaa sekä häiritsevät perustehtävään keskittymistä. Kasvatamme lapsia joka päivä toisten kunnioittamiseen, joten moraalinenkin velvollisuutemme on puuttua vääryyksiin. Kun kollega sitten joutuu Matin tavoin syytetyn penkille, itselle tulee aika avuton olo siitä, pystynkö auttamaan mitenkään, Lindgren kertoo.
Erityisopettaja Ali Alander kunnioittaa kollegaansa, joka ei sortunut kovan paineen alla.
¿ Olemme Astan kanssa kuunnelleet ja sanoneet rehellisesti omat käsityksemme asioista. Uskon auttaneeni ihan vain olemalla aidosti läsnä. Joskus sekin voi tuntua hyvältä, kun kollega sanoo töistä lähtiessä, että huomenna juodaan sitten taas yhdessä aamukahvit, Alander sanoo.
Lindgren lisää, että vaikka Schrey ei koskaan ole sekoittanut poliittista toimintaansa koulutyöhön, hänen asemansa kunnallispolitiikassa vaikuttaa joidenkin vanhempien asenteisiin.
¿ Niitäkin saattaa olla, jotka ajattelevat hankkivansa tällä keinolla rahaa, Lindgren sanoo.
Rahaa Schrey ei mankelissa menettänyt. Hovioikeuden vapauttava päätös takasi sen, että 20 000 euron kulut jäivät yhteiskunnan maksettaviksi. Käräjäoikeuden määräämiä sakkojakaan hänen ei tarvinnut maksaa, koska hän valitti päätöksestä ja valitus meni hovioikeudessa läpi.
OAJ:n oikeusturvavakuutus ei ollut sovellettavissa siinä vaiheessa, kun Schrey oli syytteessä tahallisesta teosta. Näin on poikkeuksetta aina tahallisesta teosta ¿ kuten pahoinpitelystä ¿ syytettäessä. Kun syyte kumotaan, opettajan oikeudenkäyntikulut maksetaan valtion varoista.
Jos ei välitä,
ei puutu mihinkään
Schrey kuvailee olevansa tavallinen suomalainen äijä, joka haluaa olla sanojensa mittainen ja kaatuu mieluummin saappaat jalassa kuin ryhtyy selittelemään tekemisiään.
¿ Niin se vain on, että tekevälle sattuu. Yksi oikeusprosessin vuosia sitten käynyt opettaja sanoi, että vielä kymmenen vuoden jälkeenkin hän yrittää aktiivisesti unohtaa koko prosessin. Minä en halua unohtaa. Tämä on elämää, ja toivottavasti kokemukset ovat vahvistaneet minua. Erityisluokanopettajien rotu on sellainen, että ei tässä pärjää, jos ihan vähästä hätkähtää.
Hän pitää kateissa olevaa vanhemmuutta yhtenä syynä siihen, että opettaja joutuu tämänkaltaisiin tilanteisiin.
¿ Kun vanhemmat ovat itse hukassa, he hakevat selustakseen viranomaisia. Samalla kun vanhemmuus on kadonnut, myös opettajan arvostus on kärsinyt.
Molempiin tilanteisiin Schrey joutui ohikulkijana, eivätkä syytteet liittyneet hänen oman luokkansa tai muiden erityisluokkien oppilaisiin. Moni on tullut kysymään, toimisiko hän vielä samalla tavalla.
¿ Totta kai toimisin. Olen entistä varmempi siitä, että jos ei välitä lapsista, ei puutu mihinkään. Erityisluokanopettajana velvollisuuteni on puuttua vääryyksiin ¿ silläkin uhalla, että saan ikävän ja inhottavan ihmisen leiman.
--------------------------------------------------------------------------------
Suoraa toimintaa ¿ mutta miten?
Opettaja ei ole koulussa kuka tahansa kulkija, vaan kasvattaja, jonka velvollisuus on puuttua havaitsemiinsa ongelmiin. Jos hän ei puutu, hän laiminlyö virkavelvollisuutensa. Kun hän puuttuu, hänen pitäisi osata välttää kaikki ylilyönnit ja karikot.
¿ Se on yhdenlaista nuorallatanssia. Tilanteisiin on reagoitava sekunnissa, siinä ei ehdi jäädä punnitsemaan vaihtoehtoja eikä etsimään todistajia muista aikuisista, OAJ:n apulaisosastopäällikkö Markku Poutala toteaa.
Opettaja myös joutuu joskus koulussa järjestystä ylläpitääkseen puuttumaan oppilaan fyysiseen koskemattomuuteen, ja sen lakikin sallii. Reunaehdot ovat kuitenkin tiukat, ja jokaisen opettajan on tärkeää tietää, mikä on hänen toimivaltansa häiriökäyttäytymistilanteissa.
¿ Opiskelun häiriöttömän etenemisen ja opiskeluturvallisuuden takaamiseksi opettajalla tai rehtorilla on oikeus määrätä oppilas poistumaan luokasta, muusta opetustilasta tai koulun tilaisuudesta, Poutala sanoo.
Omat säädöksensä on siltäkin varalta, jos häiritsevä oppilas kieltäytyy poistumasta määräyksen saatuaan tai vastustelee poistumista. Tuolloin opettajalla ja rehtorilla on oikeus yhdessä tai erikseen käyttää välttämättömiä fyysisiä voimakeinoja poistumiskäskyn toteuttamiseksi. Oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus ja vastarinnan vakavuus on kuitenkin aina otettava huomioon.
Lisäksi hätävarjelutilanteista on omat säädöksensä.
¿ Kaiken kaikkiaan opettajan käyttämien voimakeinojen tulisi olla mahdollisuuksien mukaan passiivisia, esimerkiksi oppilaan sitomista ja kiinni pitämistä niin kauan kunnes hän rauhoittuu. Oppilaan läimäyttämisestä tai muusta aktiivisesta voimankäytöstä rapsahtaa melko varmasti tuomio. Opettaja ei saisi menettää näissä tilanteissa malttiaan, Poutala sanoo.
Fyysisen voiman käytöstä luokasta poistamisessa on tehtävä aina kirjallinen selvitys koulutuksen järjestäjälle.
Poutala muistuttaa, että opettajalla on sama rikosoikeudellinen vastuu kuin muillakin kansalaisilla. Lisäksi hän on virkamiehenä virkavastuussa tekemisistään rikoslain mukaisesti.
¿ Opettajan psyykkinen ja fyysinen koskemattomuus on kuitenkin suojattu niin kuin muidenkin kansalaisten. Esimerkiksi haistattelujen ja solvausten tai peräti päälle käymisten sietämistä ei pidä erehtyä pitämään ammatin luontaisetuina, Poutala sanoo.
Erityisen tärkeää hänen mukaansa on, että oppilaitoksen koko henkilöstö suhtautuu sekä loukkaavaan kielenkäyttöön että muihin käytösrikkomuksiin yhdenmukaisesti, olipa silminnäkijänä kuka tahansa koulun henkilökunnasta.
--------------------------------------------------------------------------------
OAJ:n toimintaohjeita
1. Tilanteiden vaatimista nopeista ratkaisuista huolimatta yritä punnita puuttumisen eri vaihtoehtoja.
2. Jos voimankäyttö on välttämätöntä, on muistettava, että voimankäytön on oltava tilanteeseen ja vahinkojen uhkaan nähden oikeassa suhteessa.
3. Jos olet kiihtyneessä tilassa, yritä saada toinen opettaja hoitamaan konfliktia sijastasi. Vältä viimeiseen asti oppilaaseen tarttumista, jos olet menettänyt mielenmalttisi.
4. Yritä varmistaa todistajien läsnäolo. Todistajat saattavat olla myöhemmin kullanarvoisia tapahtumien kulun selvittämiseksi. Paina mieleesi todistajien nimet.
5. Ota viipymättä yhteyttä rehtoriin, jotta hän saa tiedon tapahtumista. Pohtikaa yhdessä jatkotoimia, kuten yhteydenottoa huoltajin tai poliisilta pyydettävää tutkinta-apua.
6. Merkitse muistiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti tapahtumien kulku kokonaisuudessaan sekä asianosaiset ja todistajat mahdollista myöhempää tarvetta kuten poliisitutkintaa varten.
7. Jos olet saanut itse vammoja tapauksen yhteydessä, mene viipymättä lääkäriin tai terveydenhoitajan luokse vammojen toteamista varten.
8. Ota välittömästi yhteyttä OAJ:n lakimiehiin lisäohjeiden saamiseksi. Lakimiesten neuvojen avulla voidaan mahdollisimman varhain valvoa jäsenen oikeuksia esimerkiksi poliisin esitutkinnassa.
Onkohan sama tapaus. Sanottiinko siinä missä päin Suomea?
Vierailija:
No mitäs ryhdyit opettajaksi! Olisit valinnut jonkun muun alan jos pää ei kestä! t. Juristi
Oletkohan oikeasti juristi? Jos olet, luit varmaankin kuinka ap. pohdi: " kuinkahan pää kestäisi?" .
Noin muuten, kiitos tuestasi.
t. ei ap, mutta ope kuitenkin
Aivan mieletöntä. Kunpa mulla olisi kykyä luoda vastaavankaltaisia kohtaamisia.
t. hissaope, joka lukee jutun kokonaan kunhan pääsee kotiin.
tätmä tyyppi, joka on ilmeisesti muuten iha nok opettaja ON pahoinpidellyt oppilata, mutta on sitä mieltä, että se ei ole pahoinpitely, koska hänen tarkoituksensa oli vain ihan hyvä. Hän siis ON heittänyt oppilaan portaisiin ja potkaissut takapauoleen, mutta hänen " tarkoituksensa ei ollut vahingoittaa" , kuten tekstissä lukee. Opettaja siis itse myöntää tapahtuman, sanoo vain ettei ollut tarkoitus. Tapahtumalla on ilmiselvästi myös silminnäkijöitä, koska on tapautunut koulun käytävällä. jos he olisivat nähtneet, että opettaja EI tehnyt mitään, sitä varmasti olisi käytetty.
Nyt, kysymys kuuluu, jos joku heittää toisen portaikkoon, kuuluuko hänen tietää ja tajuta, että se lähes väistämättä vahingoittaa tätä toista ihmistä, vai voiko hän väittää, ettei hänen ollut tarkoitus vahingoittaa?
Portaita pitkin putoamiseen voi kuolla. Me kaikki tiedämme sen, koska olemme jo ala-asteella lukeneet noin seitsemän dekkaria, joissa joku on tapettu pudottamalla hänet portaikossa.
Nyt on niin, että tämä opettaja on yksiselitteisesti väärässä. Minua taas ei opettajana ahdista ollenkaan, koska tiedän tasan tarkkaan, etten koskaan joudu tuommoiseen tilanteeseen. Minä kun en heittele ketään mihinkään, ja minulla on siitä aina luokallinen oppilaita todistajina.
t. tuleva erityisluokanopettaja, joka toivottavasti työelämään siirtyessään pystyy täyttämään myös tämän jutussa mainitun ' kriteerin' :
" Erityisluokanopettajien rotu on sellainen, että ei tässä pärjää, jos ihan vähästä hätkähtää."
epäkohtia, että sanotaan valittajille: Mitäs ryhdyit alalle, nuija!
Todella fiksua kuvaa levität ammattikunnastasi.
ei ko. opettaja ole ketään heittänyt alakertaan meneviin portaisiin.
" Otin häntä olkapäästä kiinni, ohjasin selästä työntäen koulun yläkertaan meneviin portaisiin ja sanoin tiukasti: lopeta!"
" Käskin heti hakkaajaa lopettamaan, mutta hän vain jatkoi. Otin häntä olkapäästä kiinni, ohjasin selästä työntäen koulun yläkertaan meneviin portaisiin ja sanoin tiukasti: lopeta! Pyysin poikia läheiseen luokkaan juttelemaan, mutta sain kuulla olevani saatanan homo, Schrey k
uvailee tapahtumia."
Luepas toi kohta uudestaan. Ja sitten voit jäädä odottamaan, kun jotain samanlaista tapahtuu sulle tai kollegallesi.
En kyllä alkaisi opettajaksi. Pahimpia ovat varmaan juristi-vanhempien lapset päätellen muka-juristin kommentista.
Vierailija:
" Käskin heti hakkaajaa lopettamaan, mutta hän vain jatkoi. Otin häntä olkapäästä kiinni, ohjasin selästä työntäen koulun yläkertaan meneviin portaisiin ja sanoin tiukasti: lopeta! Pyysin poikia läheiseen luokkaan juttelemaan, mutta sain kuulla olevani saatanan homo, Schrey k
uvailee tapahtumia."Luepas toi kohta uudestaan. Ja sitten voit jäädä odottamaan, kun jotain samanlaista tapahtuu sulle tai kollegallesi.
ja niin olisi ollut tuolla opettajallakin, kjos hän EI olisi sittenkin heitellyt ihmisiä sinne tänne!
Tuo homottelu on sitten kokonaan eri asia. sitä kuulee koko ajan ja vaikka seon huonoa käytöstä, sen täytyy antaa valua hanhen selästä.
Vierailija:
" Käskin heti hakkaajaa lopettamaan, mutta hän vain jatkoi. Otin häntä olkapäästä kiinni, ohjasin selästä työntäen koulun yläkertaan meneviin portaisiin ja sanoin tiukasti: lopeta! Pyysin poikia läheiseen luokkaan juttelemaan, mutta sain kuulla olevani saatanan homo, Schrey k
uvailee tapahtumia."Luepas toi kohta uudestaan. Ja sitten voit jäädä odottamaan, kun jotain samanlaista tapahtuu sulle tai kollegallesi.
Miten siis meidän opettajien pitäisi olla? Sehän tossa jutussa ahdistaa, ja ihan perkeleellisesti ahdistaakin. Mikään ei tunnu riittävän. Paineet valtavat.
Itse haen koko ajan jotain muuta työtä. Ja ihailen niitä, jotka tätä jaksavat. Ja erityisesti em. erityisopettajaa. Miettikää mitä paskaa se on saanut kuunnella.
Miksi ko. oikeuskäsittelyssä hajoaisi pää? Ihminenhän voi periaatteessa joutua ihan yhtäkkiä mistä tahansa syystä oikeuteen ja jos on syytön, niin tuskin se kuitenkaan päätä hajottaa. En väitä etteikö se rankkaa olisi, mutta jos on syytön, niin kai sitä kuitenkin pää kestää hajoamatta.
Ja aina näitä yksittäistapauksia varmasti löytyy, ihan mistä vaan ammatista. Tärkeää on että tämä tapaus nostettiin esille ja siitä keskustellaan, mutta kuinka monen tutun opettajan olet oikeasti kuullut joutuneen oikeuteen? Tai kuinka monen opettajan tiedät oikeasti käyttäytyneen huonosti oppilaita kohtaan? Kyllähän se niin on, että ei se opettajakaan saa niin pyhä olla etteikö häntä saa epäillä, jos jotain on tapahtunut. Joskushan on voinut oikeasti tapahtua jotain pahaakin tai vähintään ylilyöntejä.
Muistan kun oma poikani sai kalloon lommon ensimmäisellä päiväkotiviikollaan ja veimme hänet sitten lääkäriin. Kun lääkäri kyseli, että mitä on tapahtunut, niin en osannut kertoa, kun ei päiväkodin henkilökuntakaan tiennyt. Siinä vaiheessa kun yksityinen lääkäri sanoi, että " ymmärräthän, että jos tämä tarina ei tunnnu uskottavalta vammoihin nähden, niin poika otetaan teiltä pois" tuntui ihan järkyttävältä, kun minä kuitenkin olin ollut töissä ja en tiennyt todellakaan mitä oli tapahtunut. Järkytykseltä herättyäni ymmärsin kyllä, että juuri noihan lääkärin pitää suhtautua - jos lapselle tulee kallovammoja, niin kaikki mahdollisuudet pitää pois sulkea, myös omat vanhemmat! Samoin minusta opettajien pitäisi ymmärtää, että jos nuoreen tulee jotain vammoja tms. niin käsittämätötähän se olisi, jos asiaa ei saisi tutkia. Kai sitä sitten on minulla naivi usko siihen, että Suomessa ei hutkita ennen kuin tutkitaan. Tutkiminen toki voi viedä aikaa ja energiaa.
opettaja niin luetunymmärtämisesssä taitaa olla vakavia puutteita!
Otapas nyt lehtesi uudelleen käteen ja lue rauhallisesti, ja hei, ne vaalenpunaiset itsehyväiset silmälasit pois päästä!
En usko että olet ope.
Ja jos on vähääkään viekas lapsi / nuori, niin osaa vetää oikeasta narusta eli " jos kosket, otan yhteyttä jonnekin" tyyliin...
Eihän kyse ollut todistajien puutteesta vaan siitä, ettei opettaja ottanut käräjäoikeuteen menoa riittävän tosissaan ja meni sinne ilman asianajajaa. Eli niitä todistajia ei kuultu. Heti hovioikeudessa, kun juttu käsiteltiin kunnolla, niin ope ei enää ollutkaan syyllinen. Eli todistajat nimenomaan todisti open syyttömäksi. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää.
Ja sitten ihan muuten vain, että jos sulla on luokallinen 13-vuotiaita todistajia, niin ei se sunkaan oikeusturva ihan kovin vankalla pohjalla ole. Ja tosiaankin tilanteisiin voi joutua myös kahden kesken, esim. joku jää tunnin jälkeen juttelemaan, koulun jälkeen käy jotain, jne. Mutta onneksi sä tiedät, ettei sulle voi ikinä käydä niin. Kyllä sulla sitten on turvallinen elämä.