Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko ihmiset oikeasti olla näin pahantahtoisia ja ilkeitä?! (Meidän perhettä kohdannut tapahtuma.)
14.12.2018 |
Perheeseemme kuuluu kaksi pientä lasta sekä minä ja mieheni. Olemme kumpikin täyspäiväisesti työelämässä. Meillä on hyvin pieni tukiverkosto ja elämä on välillä aika rankkaa, kuten kaikilla joilla pienet lapset ja vaativat työt.
Kaiken päälle pari kuukautta sitten mieheni sai tietää, että joku hänen työpaikallaan on mustamaalannut häntä ilmeisen systemaattisesti, koska asia oli hyvin monen tiedossa, myös johdon. Miehelläni on määräaikainen sopimus, jota oli ollut tarkoitus työnantajan puolesta jatkaa (kuten monta kertaa aiemminkin). Yhtäkkiä hänen maineensa työpaikalla oli niin mustattu, että esimies oli ilmoittanut, ettei sopimusta enää tulla jatkamaan.
Mies on yrittänyt selvittää mistä mustamaalaamisessa on kyse (mitä on sanottu, mihin hän on pahojen puheiden mukaan ”syyllistynyt”), mutta mitään ei selvinnyt. Aikaa oli todella vähän, eikä lähin esimies ”muistanut mitään”. Tilanne on todella surullinen; mies teki pitkän, vuosien uran työnantajalleen, joka sitten päättyi näin. Hän kävi keskustelemassa asiasta oman esimiehensä pomolle, joka kävi muutamia kertoja meillä kotonakin vierailulla – näki meidän pienen perheen ja lapset. Mieheni myös auttoi häntä muutamia kertoja. Hänkin oli kylmästi kääntänyt selkänsä, ei auttanut. Toisen ihmisen toimeentulo ja perhe kyseessä. Miten joku pystyy olemaan noin kylmä?
Onko ihmiset oikeasti näin pahansuopia? Kenelläkään ei tule semmoista oloa, että voi ei, toisella pienet lapset kotona ja kohtelu työnantajan puolesta tällaista! Vain yksi ihminen koko firmasta oli ollut myötätuntoinen ja tullut kertomaan, että hei olen kuullut, että susta puhutaan pahaa. Hänkään ei voinut auttaa, mutta edes kertoi miten asiat ovat.
Miten tällaisesta pääsee eteenpäin? Mieheni on ymmärrettävästi poissa tolaltaan, samoin minä. Aika ankea joulu tiedossa..
Kommentit (74)
Vuosien mittainen määräaikainen ura?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuosien mittainen määräaikainen ura?
Jatkettuja työsopimuksia,onhan noita.
Kyllä tällaista tapahtuu. Meidän alalla homma pyöritetään ns. vakituisten sijaisten avulla. Vakinaistamista siirretään niin pitkälle kuin laki sallii ja vähän pidemmällekin. Sijaiset kilpailee todella kovasti näistä pätkistään. Jokainen ulos pelattu sijainen tietää enemmän töitä sille joka jää mukaan rinkiin.
Joten on monenlaista juttua ja huhua kuultu. On tietysti `"oltu huolissaan" toisen juomisesta, kuten myös epälty vankasti huumeiden käytöstä. Sillain huolehtivasti ja pahoitellen. Kun selkeästi kuulemma näkyi vieroitusoireet (??) työpäivän aikana.
Monenlaista. Yhdellä oli kuulemma niin pitkälle edennyt kalmydia, että se oli mennyt niveliin. Ja tämän kertoi siis kollega koko työyhteisölle. Kukaan ei ihmetellyt että mistä se voi tietää jonkun klamydiat. Kunhan vaan päiviteltiin.
Eli voitte miehesi kanssa käydä läpi siitä samasta firmasta tai lähettyviltä sellaiset henkilöt jotka saavat itse enemmän mahdollisuuksia kun mies on pelattu ulos kentältä.
Toinen asia on tietysti se, että mitä asioita on puhuttu ja miten kamalista väitteistä on kysymys. Se nyt olisi asiallista esimiehen kertoa ihan suoraan.
Turha yrittää kerätä mitään lisäpisteitä pienillä lapsilla. Ei suomalaisilla perheillä ole toimeentulo uhattuna jos toinen vanhemmista on töissä! Nyt vaan elätte sen mukaan mitä tienaatte. Ikävä tilanne sinänsä, mutta en kyllä millään voi ymmärtää tuollaista säälin kerjäämistä lapsilla, jotka kyllä sossu elättää jos niikseen tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vuosien mittainen määräaikainen ura?
Kyllä, vuosia samassa projektissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin ihmettelen tätä vuosien pitkää ja menestyksekästä uraa saman työnantajan alla määräaikaisella sopimuksella?
Liian ylimalkainen aloitus muutenkin, että voisi ottaa kantaa.
Miten mustamaalattu? Ihan kerrottu konkreettisia tekoja vai vain sanottu, että on hankala ja ei-toivottu työyhteisössä vai mistä on kyse?
Työnantaja ei ole mikään hyvän tahdon lähettiläs tai sosiaalitoimisto, vaan katsoo firman etua ensisijaisesti, ei teidän perhetilannettanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien mittainen määräaikainen ura?
Kyllä, vuosia samassa projektissa.
Miksi mies ei ole hakenut töitä muualta? Työssäolevan on helpompi vaihtaa työpaikkaa kuin työttömän ja 2-3 vuoden välein on ihan hyvä vaihtaa työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku muu tekee saman työn halvemmalla ja paremmin. Oliko muuta kysyttävää?
Ettei se vaan olisi se voivottelija? Narsisti voisi toimia juuri noin. Toisaalta voihan olla että miehesi työhön ei vaan olla tyytyväisiä tai rahaa projektiin ei ole tarpeeksi ja jonkun, eli heikoimman lenkin pitää lähteä. Onko mustamaalauksesta muita todisteita kuin yhden henkilön voivottelu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Turha yrittää kerätä mitään lisäpisteitä pienillä lapsilla. Ei suomalaisilla perheillä ole toimeentulo uhattuna jos toinen vanhemmista on töissä! Nyt vaan elätte sen mukaan mitä tienaatte. Ikävä tilanne sinänsä, mutta en kyllä millään voi ymmärtää tuollaista säälin kerjäämistä lapsilla, jotka kyllä sossu elättää jos niikseen tulee.
Meillä on selvästi tosi erilaiset arvot. Minun sydämen sulattaa välittömästi perhe, jossa on pieniä lapsia. Vanhepien ahdistava tilanne lisää myös lasten ahdinkoa, enkä puhu nyt mistään nälkiintymisestä vaan ihan siitä henkisestä hyvinvoinnista ja ilmapiiristä. Jos pienen lapsen vanhemmalla on huolia, se välittyy myös lapselle. Lapsikin huolestuu, ei ymmärrä miksi isä tai äiti on surullinen / apea tai omissa mietteissään.
En kuitenkaan näe sitä säälinä, ennemmin empatiana ja myötätuntona.
Jos vierailisin alaiseni luona ja näkisin, että hänellä on kotona pieniä lapsia, en voisi mitenkään olla puuttumatta häntä kohdanneeseen vääryyteen. En mitenkään. Jos taas ihminen olisi vastuussa vain itsestään, olisi helpompi ajatella, että no, hän aikuisena ihmisenä huolehtii kyllä itsestään ja pärjää. Lapsi vie aina niin ison osan vanhempansa resursseista ja lapselle kuuluu se minkä hän ottaa, että ero yksin elävään on tosi iso.
Tarkoitus ei ollut mitenkään "ratsastaa" säälipisteillä tai ylipäätään kerätä sääliä, vaan ihmetellä sitä, kuinka joku pystyy tekemään tällaista pienten lasten isälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien mittainen määräaikainen ura?
Kyllä, vuosia samassa projektissa.
Miksi mies ei ole hakenut töitä muualta? Työssäolevan on helpompi vaihtaa työpaikkaa kuin työttömän ja 2-3 vuoden välein on ihan hyvä vaihtaa työpaikkaa.
On yrittänyt, ei alan töitä tällä suunnalla. Ja lapsia ei haluttaisi viedä ainoan isovanhemman läheltä pois. Nyt toki varmasti väistämättä muutto edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha yrittää kerätä mitään lisäpisteitä pienillä lapsilla. Ei suomalaisilla perheillä ole toimeentulo uhattuna jos toinen vanhemmista on töissä! Nyt vaan elätte sen mukaan mitä tienaatte. Ikävä tilanne sinänsä, mutta en kyllä millään voi ymmärtää tuollaista säälin kerjäämistä lapsilla, jotka kyllä sossu elättää jos niikseen tulee.
Meillä on selvästi tosi erilaiset arvot. Minun sydämen sulattaa välittömästi perhe, jossa on pieniä lapsia. Vanhepien ahdistava tilanne lisää myös lasten ahdinkoa, enkä puhu nyt mistään nälkiintymisestä vaan ihan siitä henkisestä hyvinvoinnista ja ilmapiiristä. Jos pienen lapsen vanhemmalla on huolia, se välittyy myös lapselle. Lapsikin huolestuu, ei ymmärrä miksi isä tai äiti on surullinen / apea tai omissa mietteissään.
En kuitenkaan näe sitä säälinä, ennemmin empatiana ja myötätuntona.
Jos vierailisin alaiseni luona ja näkisin, että hänellä on kotona pieniä lapsia, en voisi mitenkään olla puuttumatta häntä kohdanneeseen vääryyteen. En mitenkään. Jos taas ihminen olisi vastuussa vain itsestään, olisi helpompi ajatella, että no, hän aikuisena ihmisenä huolehtii kyllä itsestään ja pärjää. Lapsi vie aina niin ison osan vanhempansa resursseista ja lapselle kuuluu se minkä hän ottaa, että ero yksin elävään on tosi iso.
Tarkoitus ei ollut mitenkään "ratsastaa" säälipisteillä tai ylipäätään kerätä sääliä, vaan ihmetellä sitä, kuinka joku pystyy tekemään tällaista pienten lasten isälle.
No, hyi hemmetti.
Et ole normaali, eikä varmaan miehesikään.
Jokainen ansaitsee hyvää kohtelua, ei vaan jotkut lasten vanhemmat. Päättelysi on tyypillistä narsismissa.
Itse en ikinä suosisi vanhempia missään asiassa, koskaan.
Lapsi-korttia turha yrittää käyttää tässä asiassa se ei liity työhön yhtään mitenkään.
ehkä miehes ei ole kertonut ihan kaikkea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi-korttia turha yrittää käyttää tässä asiassa se ei liity työhön yhtään mitenkään.
ehkä miehes ei ole kertonut ihan kaikkea?
Ap mies varmaan joku työpaikkakiusaaja, joka laiskottelee lapsikortin varassa, koska vaimokin on tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turha yrittää kerätä mitään lisäpisteitä pienillä lapsilla. Ei suomalaisilla perheillä ole toimeentulo uhattuna jos toinen vanhemmista on töissä! Nyt vaan elätte sen mukaan mitä tienaatte. Ikävä tilanne sinänsä, mutta en kyllä millään voi ymmärtää tuollaista säälin kerjäämistä lapsilla, jotka kyllä sossu elättää jos niikseen tulee.
Meillä on selvästi tosi erilaiset arvot. Minun sydämen sulattaa välittömästi perhe, jossa on pieniä lapsia. Vanhepien ahdistava tilanne lisää myös lasten ahdinkoa, enkä puhu nyt mistään nälkiintymisestä vaan ihan siitä henkisestä hyvinvoinnista ja ilmapiiristä. Jos pienen lapsen vanhemmalla on huolia, se välittyy myös lapselle. Lapsikin huolestuu, ei ymmärrä miksi isä tai äiti on surullinen / apea tai omissa mietteissään.
En kuitenkaan näe sitä säälinä, ennemmin empatiana ja myötätuntona.
Jos vierailisin alaiseni luona ja näkisin, että hänellä on kotona pieniä lapsia, en voisi mitenkään olla puuttumatta häntä kohdanneeseen vääryyteen. En mitenkään. Jos taas ihminen olisi vastuussa vain itsestään, olisi helpompi ajatella, että no, hän aikuisena ihmisenä huolehtii kyllä itsestään ja pärjää. Lapsi vie aina niin ison osan vanhempansa resursseista ja lapselle kuuluu se minkä hän ottaa, että ero yksin elävään on tosi iso.
Tarkoitus ei ollut mitenkään "ratsastaa" säälipisteillä tai ylipäätään kerätä sääliä, vaan ihmetellä sitä, kuinka joku pystyy tekemään tällaista pienten lasten isälle.
Ymmärrän, että tilanne tuntuu väärälle, mutta jätä nyt jo ne lapset pois kuviosta. Työnantajan on kohdeltava kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti, oli lapsia tai ei. Ja tässähän nyt ei välttämättä ole tasapuolinen kohtelu toteutunut, mutta se ei liity lapsiinne millään tavalla. Teidän lapsenne nyt vaan ei ole maailmannapa kenellekään muulle kuin teille, työnantajan ei todellakaan ole laillista kohdella eritavalla lisääntyneitä ihmisiä. Ei lapsiperheitä tarvitse muiden ihmisten palvoa sen kummemmin. Ja kyllä, minullakin on lapsia ja minua ei terveitse sen takia sääliä tai muutenkaan kohdella eritavoin.
Niiiin ihan oikeesti jos firmaan tulisi vaikka YT-neuvottelut, niin ihan sillä syyllä että kotona on pieniä lapsia niin saisi pitää työpaikkansa? Tälleen lapsettomana uraihmisenä pistäisi hiukan kiehumaan, jos ei katsottaisi ahkeruutta, ja osaamista.. vaan lapsien määrää. Just just.
Valitettavasti kyllä voivat. Ihmiset puhuvat pahaa ja sulkevat silmänsä nähdessään vääryyttä eivätkä auta. Julmaa mutta kyllä sellaisia ihmiset ovat. Eikä oikeus aina tapahdu.
Joku kokee miehesi uhkana ja siitä tämä juttu on lähtenyt.
Valitettavasti ihmiset ovat näin julmia ja hyvinkin ahnaasti uskovat ja levittävät ihan keksittyjä juttuja. Jos on mahdollista miehesi alalla, suosittelen yrittäjäksi ryhtymistä (mutta siinä menee toisaalta aikaa, ennen kuin saa kohtuullisen toimeentulon).
Alue: Aihe vapaa
No eivät pomot alaistensa perheitä ajattele, vaan lähinnä itseään ja firmansa etua. En siis surkuttelisi perheen puolesta, mutta miehesi kyllä. Ärsyttää sellaiset pikkusielut, jotka ottavat elämäntehtäväkseen savustaa kadehtimansa henkilöt ulos. Minullekin on tehty niin, joten tiedän miltä se tuntuu.