Miksi jotkut jäävät suhteisiin, joista puuttuvat seksi, suudelmat, intohimo ja yhteinen hauskanpito?

Tottumus, lapset, jne

Tottumus, pelko (joko sen kumppanin tai tulevaisuuden), laiskuus, kulissien tärkeys? Syitähän on vaikka kuinka paljon.

Todella monet eivät selviä arjestaan emotionaalisesti ilman kumppanin tukea. Turvallisesti kiintyneet, itsenäiset kumppanit ovat todella harvassa. Heille parisuhde on mukava lisä elämään, ei koko elämä.

Pitäisikö esim 70v pariskunnan erota jos nuo puuttuu ja muuten hyvä elämä?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö esim 70v pariskunnan erota jos nuo puuttuu ja muuten hyvä elämä?

Jos nuo olisivat minulle tärkeitä asioita 70-vuotiaana, varmasti eroaisin.

Miten turvallinen kumppanuus olisi muka kulissia, jos se sopii kyseisille ihmisille? Mikä sinä olet muiden parisuhteita tuomitsemaan?

Minulla on useita kavereita, jotka ovat omien sanojen mukaan näitä "parisuhdeihmisiä" eivätkä osaa olla yksin. Ovat siis mielummin huonossa suhteessa kuin sinkkuna.

Niin, no minulle avioliitto on elinikäinen sopimus. Valinta ja tahtotila ennemminkin kuin tunnetuuliviirin varassa pyörivä heikko kyhäelmä. En ymmärrä, miksi sellaisten ihmisten pitää perustaa perheitä, joiden mielestä intohimon loppuminen on ihan hyvä syy vaihdella kumppaneita kuin sukkia ja pahimmillaan vääntää vielä jokaiselle uudelle puolisolle lisää lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Miten turvallinen kumppanuus olisi muka kulissia, jos se sopii kyseisille ihmisille? Mikä sinä olet muiden parisuhteita tuomitsemaan?

Eli onko vastaus siis mielestäsi siinä, että nämä ihmiset eivät vain arvosta intohimoa ja yhteistä hauskanpitoa yhtä korkealle kuin turvallista kumppanuutta?

Raha.. Ei olisi varaa asua yksin.

Vierailija kirjoitti:

Niin, no minulle avioliitto on elinikäinen sopimus. Valinta ja tahtotila ennemminkin kuin tunnetuuliviirin varassa pyörivä heikko kyhäelmä. En ymmärrä, miksi sellaisten ihmisten pitää perustaa perheitä, joiden mielestä intohimon loppuminen on ihan hyvä syy vaihdella kumppaneita kuin sukkia ja pahimmillaan vääntää vielä jokaiselle uudelle puolisolle lisää lapsia.

Pitäisikö ihmisten mielestäsi kunnioittaa tuota sopimusta silloinkin, kun parisuhde tekee heidät onnettomaksi ja he eivät saa toiselta sitä, mitä eniten tarvitsevat?

Ok, ap. Tuli selväksi, että sinä olet mielestäsi niin paljon oikeammassa kuin muut, ettei järkevästä keskustelusta tarvitse edes haaveilla.

Vierailija kirjoitti:

Niin, no minulle avioliitto on elinikäinen sopimus. Valinta ja tahtotila ennemminkin kuin tunnetuuliviirin varassa pyörivä heikko kyhäelmä. En ymmärrä, miksi sellaisten ihmisten pitää perustaa perheitä, joiden mielestä intohimon loppuminen on ihan hyvä syy vaihdella kumppaneita kuin sukkia ja pahimmillaan vääntää vielä jokaiselle uudelle puolisolle lisää lapsia.

Intohimo voi loppua tilapäisesti tai vähetä, mutta jos katoaa kokonaan, ei hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Raha.. Ei olisi varaa asua yksin.

Ei tämä ole Yhdysvallat. Suomessa kaikilla on varaa asua yksin. Samaa elintasoa ei toki välttämättä saa, mutta se on eri asia.

Olen siinä tilanteessa ja vakavasti harkinnut lähtöä jo pitkään, mutta...

Lapset joutuisi vaihtamaan koulua, ainakin osasta eläimiä pitäisi luopua, elintaso laskisi normaalista kaiken pihistelyksi... Vaikeata on päättää.

Jäljellä on monesti:

- taloudellinen riippuvuus, isosti lainaa

- kasvojen menettämisen pelko sukulaisten ja ystävien edessä, kun avioliitto epäonnistuu

- lapsien takia ei haluta erota, vaikka epäterveessä suhteessa eläminen näyttää lapsillekin epäterveen esimerkin

- saamattomuus, tuttu kurjuus on täysin outoa uutta elämäntilannetta parempi.

Oman kokemuksen mukaan nämä intohimon ja hauskuuden perässä juoksevat ihmiset eroavat useammin. Mukaanlukien äitini joka on ollut 4 kertaa naimisissa. Mutta kun pitäähän elämästä nauttia!

Itse olen ollut lukiosta asti saman miehen kanssa eikä meillä aina ole niin hauskaa, intohimosta nyt puhumattakaan. Kai se on sitten laiskuus, turvallisuus tai tottumus mikä pitää yhdessä. Ihan hyvin viihdytään.

Vierailija kirjoitti:

Jäljellä on monesti:

- taloudellinen riippuvuus, isosti lainaa

- kasvojen menettämisen pelko sukulaisten ja ystävien edessä, kun avioliitto epäonnistuu

- lapsien takia ei haluta erota, vaikka epäterveessä suhteessa eläminen näyttää lapsillekin epäterveen esimerkin

- saamattomuus, tuttu kurjuus on täysin outoa uutta elämäntilannetta parempi.

Hyvä tiivistys, kiitos.

Miksi joillekin on suhteissa tärkeintä seksi, suudelmat, intohimo ja yhteinen hauskanpito?

Meillä seksi ja intohimo ovat vähenneet iän myötä, mutta suudelmia ja yhteistä hauskanpitoa riittää.