Mitä te naiset ajattelette tästä? (Kotitöiden jakaminen)

Kelpaisit mulle!

Nosto

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Unohtakaa ny ensiksi vaatteiden silittäminen ja muu mikä ei ns. ole pakko tehdä.

Kumpiki tekee sen mitä kerkee ja jaksaa nii sillä pääsee jo pitkälle.

Meillä on myös toiminut hyvin et mies on illalla lasten kans ja mä teen siinä sivussa kotihommia, nii saa "rauhassa" tehä ja saa ite vähä samalla keskittyä omiin ajatuksiin ja samalla lapset saa 100% isän huomion.

Ehdota vaimolle, ettet auta enää isäänsä ilmaiseksi, sen ajan käytät kotitöihin. Ei sinun mielestäni puolta tarvitsisi tehdä, ei yhden lapsen kanssa kauhean rankkaa ole, mutta ymmärrän, että vaimosi toivoo sinunkin osallistuvan.

Ota ero. Hanki nainen joka arvostaa sua - noilla ominaisuuksilla niitä nimittäin löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Mielestäni aivan törkeä vastaus. Mies kertoi aloitusviestissään tekevänsä töiden lisäksi hommia myös vaimon isän firmassa ja omat kotityönsä. Mihin kaikkeen sitä oikein pitää revetä? Kyllä tuossa on ihan tarpeeksi, ja sanon näin vaikka itsekin olen ollut lasten kanssa kotona.

On se vaan ihme miten miehet ovat mielestään työnsankareita kun silloin tällöin jonkin sisustus-, remppa-tai autojutun tekee. Tuskinpa sitä sijoitusten ja raha-asioiden hoitoakaan läheskään joka päivä on. Miten mielestäsi vaimosi hyötyy siitä, että teet vaimon isälle ilmaistyötä? Sinulla on prioriteetit täysin sekaisin. Ihan lapsesi ja itsesi takia sinun täytyy osallistua enemmän lapsen ja kodinhoitoon. Et saa muodostettua hyvää suhdetta lapseesi, mikäli et vietä huomattavan paljon aikaa hänen kanssaan. Kyllä noin vmäisellä asenteella varustettu mies on pian itkemässä , että miksi muija erosi ja vei vielä lapsenkin. Sitäkö haluat? Loprta ylimääräiset ja tarpeettomat hommat ja keskity perheeseesi. Sitäpaitsi niitä kotihommiakin voi karsia- esim silitys on ajanhukkaa . kun käsittelee pyykin huolellisesti niin se on tarpeetonta. Jos koti on niin huono tai autot niin romuja, että pitää kokoajan fiksata ja korjata niin suosittelen hankkimaan ehjät ja kunnossa pysyvät.

Kokeilkaa molemmin puolin JAKAA töitä. Mikä tahansa työ tuntuu puuduttavalta, jos tekee koko ajan samaa. Silloin ei myöskään osaa arvostaa toisen tekemää työtä. Töiden jakaminen opettaa myös kansalaistaitoja molemmille.

Esimerkiksi: Vaimosi ottaa vastuulleen oman autonsa ja tietokoneensa ja omat raha-asiansa, opettelee remonttihommista vaikka maalaamisen ja puutarhan hoidosta vaikka ruohonleikkuun ja puolet lumitöistä. Vastavuoroisesti sinä käyt ruokakaupassa kerran viikossa, laitat ruoan ja leikit lapsen kanssa ja silität omat paitasi.

Jos lapsi on jo 1.5 v, niin kohta vaimollesi koittaa töihinpaluu ja silloin on ehdottoman tärkeää, että molemmat hoitavat arjen kotitöitä.

Isäsi auttamisen joudut valitettavasti jättämään vähemmälle. Neuvonantajana voi toimia, mutta kyllä isäsi pitäisi palkata lisää työvoimaa muualta.

Loppuunkulutettu aihe. 0/5

Sisustus- ja korjausjuttuja nyt tuskin on edes joka kuukausi, tietokonehan päivittää itse itsensä ja puhelimiakaan ei tarvitse ostaa joka vuosi. Auto aiheuttaa toimenpiteitä pari kertaa vuodessa.

Vaimon isää auttaminen ei helpota kotioloja, sitä voit vähentää.

Tarkoitatko ostoksilla ruokakaupassa käymistä? Jos kyllä, niin hyvä. Jos et, ota se omalle listallesi.

Kuka teillä vie roskat? Se on helppo kotityö työssäkäyvälle puoliskolle, joka lähtee talosta tyhjin käsin ilman lasta joka aamu. Ota sinä vastuu siitä, ellet jo tee. Lisäksi voisit aamulla ennen töihin lähtöä tyhjätä astianpesukoneen.

Nämä toimet eivät rasita sinua hirveästi ja istuvat nykyiseen elämääsi varsin helposti, mutta auttavat vaimoa.

Minä ihmettelen, minkälaisia autonromuja ja mökkurähjiä ihmisillä on kun kokoajan pitää korjata ja laittaa? Luulisi, että vastuullisessa päällikkötason? Työstä irtoaisi sen verran liksaa, että saa uudehkot autot ja niihin huoltosopparin ja talon, joka pysyy kunnossa. Puutarha soralle tai asfaltille niin ei tarvitse ruohoa leikata. On se kumma kun ihan itse tehdään valinnat ja sitten niistä seuraavaan työmäärän takia uhriudutaan. Rivarissa ja kerrostaloadunnossakin selviytyy vähillä hommilla.

Toteat vaimon isälle ettet voi enää jeesata ja alat oikeadti osallistua perheesi elämään. Sinänsähän 1,5 vuotias jo pärjää varsin hyvin päivähoidossa, joten muksu hoitoon ja vaimo töihin, niin rahat riittää ostopalveluihin, eikä sinunkaan tarvitse kitistä.

Anna vaimon hoitaa sijoitukset, isänsä firma, sisustaminen, autohuolto, piha ja muu kevyt. Ota sinä koppi myös mänteistä kotitöistä ja siitä lapsestasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teet paljon töitä, sitä ei voi kieltää. Uskon, että työsi on myös tärkeää. Mutta muistathan, että vaimosikin tekee erittäin tärkeää työtä: hän huolehtii pienestä lapsestanne ja kodistanne. Lapsen hoitaminen on ympärivuorokautista työtä, jossa ei väliä juurikaan ole mahdollisuuksia omaan aikaan ja lepoon. Lapselta liikenevän ajan vaimosi käyttää nyt kotitöihin, joista on yksin vastuussa. Ei sekään mikään helppo ja kevyt diili ole.

Eli ymmärrän, että sinulla on rankkaa, mutta niin on myös vaimollasi. Tiedän, koska olen itsekin kotona pian puolitoistavuotiaan kanssa. Olen tehnyt vaativaakin työtä ennen lasta, mutta en ole koskaan ollut näin uskomattoman väsynyt.

Voisitkohan tehdä hiukan vähemmän töitä, jotta pystyisit olemaan enemmän kotona ja osallistumaan kotiarkeen? Tää pikkulapsiaika on tosi rankka vaihe ja voi olla suhteelle tuhoisaa, jos vastuu lapsesta ja kodista jakautuu huomattavan epätasaisesti.

Nuo askareet, joita teet, ovat tosi tärkeitä, mutta väitän että päivittäiset kotityöt vievät huomattavasti enemmän aikaa, koska niitä on pakko tehdä niin usein: astiahuolto, pyykkääminen, ainakin kevyt järjestely ja ylläpitosiivous. Jos nyt et puolia pystykään tekemään, niin tee edes jotain, mieluiten pyytämättä. Tyhjennä silloin tällöin astianpesukone, laita pyykit koneeseen tai ripusta ne, korjaa lapsen lelut illalla lattialta. Siten viestit vaimollesi, että välität yhteisestä kodistanne ja että olette ns samassa veneessä.

Mielestäni aivan törkeä vastaus. Mies kertoi aloitusviestissään tekevänsä töiden lisäksi hommia myös vaimon isän firmassa ja omat kotityönsä. Mihin kaikkeen sitä oikein pitää revetä? Kyllä tuossa on ihan tarpeeksi, ja sanon näin vaikka itsekin olen ollut lasten kanssa kotona.

Kenen toive ja valinta on että mies tekee illat töitä appiukolle?

Vaimo voisi sinun sijaa auttaa isäänsä, että sinä saat aikaa olla lapsenne kanssa. Se, että tuosta vielä ottaisit aikaa kotitöille milloin sinulle jäisi aikaa olla lapsen kanssa? 

Osa kotihommien rasittavuudesta on sitä että mikään ei ole koskaan valmis, se sama homma (pyyhi pöytä, kerää legot, laita ruoka, ripusta pyykit...) on edessä taas kohta. Siitä puuttuu etenemisen ja saavuttamisen tunne. Kun oma esikoiseni oli noin 1,5v, sain yksi ilta ommella hetken rauhassa ja tein lapselle pipon. Sit alkoi itkettää, ja kun mies kysyi että mitä itken, niin sitä että se pipo on valmis, mun ei tartte tehdä sitä huomenna uudelleen vaan se on huomennakin olemassa.

Aloituksen mies tekee paljon ja liikaa, karsikaa nyt ainakin siitä appiukon hyväntekeväisyystyöstä. Ja jakakaa loppuja hommia vähän eri tavalla niin vaimokin saa tehdä välillä muuta kuin saman homman vartin välein uudelleen? Sisustusvimmakin voi liittyä tuohon kaurapuurossakahlaamis-tunteeseen, mut se ei auta että sinä teet.

Naisesi ei arvosta sinua ollenkaan. Luultavasti sinulla ja lapselle olisi parempi olla kaksistaan, ja jättää tuo nainen pois elämästä kokonaan. Järkyttävää lukemista oli aloitusviesti! Tsemppiä tulevaan :)

Miksi auttelet isän firmassa ja ilman palkkaa, ei kai sinua käytetä hyväksi, tai ei kai se vaan ole "mukava olohuone" josta saat kepparin luistaa kotitöistä? Karsi turhaa: sinä ulkopuolisia hommia ja vaimo voi unohtaa vaikka silittämisen.

Listaa tyypillinen viikko mitä ylipäätään edes teet, ei auton rassausta ja talon projekteja joka päivälle riitä.

Entäs kun vaimo palaa töihin, niin kotityötkö jää edelleen vaimolle? Perusteesi olla tekemättä niitä raukeaa viimeistään sillon, kun vaimokin käy töissä. Vai onko sekin sitten jotain vähäpätöistä puuhastelua verrattuna sinun urotöihin joita päivästä toiseen töissäsi suoritat.

Miten vaimosi saa päivät kulumaan, jos yhden lapsen kanssa jää kotitöitä jaettavaksi asti? Milloin sinä saat aikaa lapsen kanssa vai onko vaimo ominut hänet kokonaan itselleen?

No talvella ei tarvitse paljon puutarhaa hoitaa ja tuskin korjaustöitä ihan joka päivälle on. Minunkin mieheni tekee nuo kaikki mitä ap tekee, lisäksi mieheni tekee ruoan ja auttaa ihan omaehtoisesti kaikissa kotitöissä. Tekee reissutyötä ja on kotona pe-su. Arjen hoidan yksikseni muina päivinä, eikä niitä kotitöitäkään kyllä paljon ole.